Olis tarkoitus uskaltautua pikkuhiljaa kokeilemaan. Pari selventävää kysymystä. 1. Filmi on m/v Fomopan iso400. Kinofilmi - tarvin ilmeisesti kehitteen ja keskeytteen vai pärjäänkö ilman keskeytettä? - onko filmi räplättävä kehityspurkkiin pimeässä=sokkona vai voinko käyttää mitään lamppua apuna ? Jos niin mitä ? oon tsekannu ja kirjannut joka ruudun kuvausolot ylös...aukko valotus jne... kuvattu ihan testausmielessä...pari rullaa.
Filmiä on käsiteltävä ehdottomasti pimeässä, kelaamista voi harjoitella hukkafilmillä kunnes homma sujuu. Keskeyte kehitteen ja kiinnitteen välillä on tarpeen, liraus etikkaa veteen riittää. Nesteiden lämpötila pitäisi olla 20 astetta.
Keskeytteen käyttö filminkehityksessä on tavallista, mutta haulla voit huomata että ei pakollista vaan monet käyttää vain välihuuhtelua vedellä. Sitruunahappo on kiva. Käyttämäsi kehitteen ohjeissa löytänet kehitysajat eri lämpötiloille. Useimmat kehitteet toimivat parhaalla tavalla 18-24 asteessa. Suosittelen olemaan tarkka kiinnityksen kanssa eikä liikuttelua pidä siinäkään jättää. Kiinnityksestä on hyviä juttuja foorumi täynnä vanhastaan. Minusta on virhe tuijottaa tietoja kiinnitysajoista ja kapasiteetista, vaan katsoa aina omin silmin kirkastuminen joka kiinnityskerralla. Kiinnityksen ohella loppupesu ja kuivaus aiheuttavat yllättävän paljon vikoja ja harmeja. Muistiinpanot valotuksista voivat auttaa sopivan kehityksen hakemisessa ja muistat myös riittävästi vakioida kehitystavat liikutuksineen. Valotus ja kehitys on yhtälö jossa määräytyy myös kontrasti. Sanotaan että valottaessa määräytyy varjopuolen sävyt ja kehityksessä valojen. (enemmän kehittäen ei samoin saa mustumaa lisää varjoihin kuin valoisiin kohtiin: enemmän kehittäen kontrasti lisääntyy koska lähinnä negan tummat kohdat mustuvat aina vain lisää)
Kehityssysteemeissä on jokaisella vähän erillaisia ongelmia ja niihin ratkaisuja. Viimeksi kun itse mv:tä kehittelin, piti laittaa esikostutesveteen pari tippaa Ageponia että ei tullut raitoja.
Tuossa jos vielä on tehnyt samoihin kohteisiin paria erilaista valotusta esim. aukko enemmän valoa toiseen ruutuun, saa loistavasti apuja jo ekoista negoista omalle filmi+kehite yhdistelmälleen omalla valonmittaus- ja kehitystavallaan. Silloin seuraavien filmien valotukset ovat jo ihan eri luokassa varmuuden suhteen, että saa jo suunnilleen mitä haluaa. Valonmittaus, mistä ja miten mittaa tai ylipäätään tapa ja taktiikka jolla valotusarvot päättää, on keskeistä. Ei se, että olisi toinen toistaan parempia tai huonompia tapoja, vaan se että on valonmittauksestaan (metodistaan) tietoinen. Esimerkiksi toinen käyttää kuvatessa ISO 400 asetusta ja toinen ISO 200 ja silti he saattavat valottaa samoin.
"Filmiä on käsiteltävä ehdottomasti pimeässä, kelaamista voi harjoitella hukkafilmillä kunnes homma sujuu." Kiitoksia...vähän hankala repiä se filmi siitä kotelon sisältä, mutta sain treenifilmin ....vai kannattaako jo kelatessa jättää vähän filmiä näkyviin...noin tulevaisuudessa...näissä vahinko jo tapahtunut. Siis käsin takaisinkelaus...nikkormat.
Testasin syksyllä värifilmillä...eli valotin rullan kameran omalla valotusmittarilla. Seuraavan kokeilin kännykkäsovelluksen mittarilla ja sain omasta mielestäni jälkimmäisellä parempia valotuksia. Kokeilen kehittää nämä ensin mahdollisimman yhtäläisesti.
Minä ainakin jätän filminpään näkyviin jottei tarvitse avata kasettia. Vaan pitäähän silti osata avata kasetti ja ottaa puola filmeineen päädystä ulos repimättä. Valotusmittarit ovat tyhmiä laitteita eikä niistä saa oikeaa valotusta itsestään. On tiedettävä minkälaisen valotuksen haluaa ja mistä mitataan. Ja on tiedettävä käyttämänsä mittari että miten se mittaa, millä periaattella ja miltä alueelta. Nikkormatissa on parempi mittari kuin mikään kännykkäsovellus mikäli se vaan on säädöissään. Sulla lie jokin digikamera mihin voit verrata hämärässä ja kirkkaassa tuleeko samanlaiset vasteet. Keskustapainotteinen kokoalanmittaus siinä on. Käsisäätöinen Nikkormat se lienee? Jos on EL niin löytyyhän siitäkin käsisäätö. Kun sanot "valotin kameran omalla mittarilla" viittaa se automaattivalotukseen, sillä eihän valotusmittarilla muuten mitään valoteta vaan vain mitataan valitsemastasi paikasta mikä harvoin on sama kuin sommittelemasi kuva. ed. Tuo FM2 periaate on samanlainen kuin Nikkormatissa: Huhuu... Nikon 'Z' mount 2018 Sikaria poltellaan, ja tulitikkuja säästellään, sanottiin oivasti: Niinku valotusmittari Nikkormatissa on ihan kunnollinen läpimittaava valotusmittari. Kuhan on kunnossa . Onhan se hiukan hidas reagoimaan ja toiminnan alaraja löytyy hämärän lisääntyessä aika helposti, mutta kuitenkin oikein hyvä muinaiseen CDS kennoon perustuvaksi.
Se on tuo nikkormat, minkä kuva on tuolla objektiiviosastolla. Ei ole automaattia. Valotusmittari herää kun painan sitä nappia siinä etuoikealla. Sitten säädän ajan. Se kait himmentää käytetylle aukolle.?
Mikä malli, mikä kuva? Ehkä kaikissa Nikkormateissa on täyden aukon mittaus (?) Ehkä valotusmittari menee päälle kun filminsiirtovipu on tietyssä asennossa ja laukaisinta painaa puoliväliin... en muista tarkkaan ,mutta käyttöohjeesta katso. Mulla oli eka järkkäri noin 1980 ostamani käytetty Nikkormat FTn. Valotusmittari vaati 1,35V pariston. Nikkormat - Wikipedia ed. Löysin, mutta se malli lukee takana. Tai päällä. Ei ei näy "jänönkorvaa" objektiivissa eikä himmennintiedon välitystä rungonkaan puolella. https://foorumi.kameralaukku.com/attachments/31017328827_a3cec77bab_o-jpg.246537/ Olisiko siis FT3 ja objektiivi AI muunneltu ja jänönkorva pois otettu? AI-kytkentä jää piiloon kuvassa.
Sillain toiminu mulla aina ok. Että viritinvivusta mittari päälle ja painonastalla himmentää ellei oo täys aukko. Pupunkorvat oon ottanu itte pois.
Ei tarvii himmentää sillä DOF napilla, jos tuo on AI kytketty objektiivi. Saat luultavasti väärät lukemat niin. Mutta jos se on muuntamaton Nikkor-H.C. niin sitten asiat menee toisin, jolloin mm. pitää rungon AI-kytkin kääntää pois tieltä. Se on nivelletty sitä varten ja siinä taitaa olla jopa lukitus. Muuten se hankaa NAI obiskan himmenninrengasta joka myös voi aiheuttaa vääriä lukemia, koska sen rungon AI namiskan pitää olla vapaasti jousensa avulla ääriasennossaan muuntamattomilla obiskoilla. Tuosta löytyy FT3:n manuaaliinkin linkki alusta. Ja toki monta sivua hyvää esittelyä sivustolla itsellään. Nikkormat FT3 Camera - Index Page Wikipediasta: The Nikkormat FT3, manufactured for only several months in 1977 (but still available new from dealer stock in 1978), had the shortest production run of any Nippon Kogaku SLR. The FT3 was essentially identical to the FT2 except that it supported Nikkor lenses with the Automatic Indexing (AI) feature (introduced 1977). AI Nikkor lenses had an external "meter coupling ridge" cam on the lens aperture ring that pushed on an external "meter coupling lever" on a ring surrounding the FT3's lens mount flange to transfer lens set aperture information. Nikon FM korvasi tämän. Tuo on ehkä halutuin Nikkormat, mutta erona FT2:een on ainoastaan tuo AI. Tai halutuin voisi olla FT2, jos on käytössä NAI objektiivit.
Ei tullut mieleeni että tyydyttäisiin himmennetyn aukon mittaukseen jonka aikakausi pitkälti päättyi 60-luvun alkupuolella. Objektiivi on ilmeisesti AI-muuntamaton ja Nikkormat FT3 ? Älä hukkaa korvia ja ruuveja. Monet arvostaa niitä, kuten myös muuntamattomia.
Juu. Olen tämän nastan kääntänyt pois edestä. Tämän objektiivin olen modannut muutenkin sopimaan d700:n myös. Tosin se ei maksa vaivaa,mutta ompa kokeiltu. Joihinki croppikennoihin käy suoraa,missä ei nastaa ole. Kuitenki valottaa oikein kun säädän ensin aukon sitten himmennysnastan avulla ajan.