Niin, jos työnäsi on esimerkiksi kuvata paljon nopeasti muuttuvia tilanteita läheltä, on tuo erinomainen objektiivi. Joku kuvaa työkseen jalkapalloa, eikä tee tuolla oikein mitään. Jollain kolmannella ammattilaisella taas on aikaa valita sopiva kiinteä, kun tilanteet ovat vakioita eikä kohde karkaa mihinkään, jolloin moni varmaan mielellään tekee niin, maksimoidakseen tuloksen. Saattaa jopa haluta lyhyempää syväterävyysaluetta kuin tuolla saa aikaiseksi. Jonkun työssä taas lyhyet telepolttovälit 85-105 ovat ensisijaisia, niitähän tuossa ei ole. Niin kuin sanoin, ammattilaisia on niin monenlaisia...
Ei kai tässä ole piiloviritystä, että objektiivin "ammattilaisuus" rinnastuisi sen hyvyyteen? Olen itsekin normaalipolttovälien fani, enkä ikinä kääntäisi selkää 24-70mm/2.8 objektiiville (tai vastaavalle). Kinokameroiden f/2.8 normizoomit ovat vain jatkuvasti käyneet yhä suuremmiksi ja painavemmiksi, mikä selvästi lyö korville ajatusta kätevyydestä. Nikonin ja Sonyn välineistä on kokemusta. Sen vuoksi asetan nykyisin 24-105mm/4 etusijalle 24-70mm/2.8 verrattuna. Sopii minulle paremmin ja näyttää sopivan myös ainakin jollekin ammattilaisille - jos se mikään mitta siis on. Ja enimmäkseen tulee kuitenkin himmennettyä f/4 tai enemmän. PS Pakko sohaista muurahaispesää terävyysalueesta. Kuvaajaa itseään (ja ehkä hänen kameroista innostunutta kaveriaan) uuden ja kalliin objektiivin tarjoama mahdollisuus ohuen ohueeseen terävyysalueeseen saattaa houkuttaa, mutta jos kuvan haluaa myydä, niin parempi kuvata siten, että taustakin saa jotain selvää. Kohde erotetaan sitten taustasta sommittelemalla, valolla tms. Näin ainakin journalistisessa ja kertovassa valokuvaamisessa. Taidefiilistelyistä en tiedä. Ja omat harrastekuvat itse kukin ottaa tietenkin niin kuin tykkää.
Ei tuo trendi kovin merkittävä ole ollut sitten 35-70 AF Zoom-Nikkorin myöhempien aikojen. https://kenrockwell.com/nikon/3570.htm Jo 28-70 painoi 900g, mutta totta on että 600g olisi paljon kivempi.
Niin ...valovoimaa ihaillaan mutta kuitenkin on himmennettävä , tulee ajalta kun ajateltiin että parempi paska kuva kun ei kuvaa ollenkaan. Nyt piisaa herkkyyttä ,ainakin digipuolella ...kuhan horisen
Tuli mieleen, että paljonko vois ajatella olevan kinonegassa pikseleitä ? Esim. ISO200 värifilmi, vai voiko niitä verrata ?
Kai niitä voi verrata - tai jotenkin epämääräisempänä summauksena ja arviona - tai jonain haarukkana. Aihetta hipoen: 6x7 optiikka Pentax K-bajonettiin... Digital versus film photography - Wikipedia Image resolution - Wikipedia ed. Tuossa Pentax-otsikossa 2012 näköjään heitän että tarkimmat kennot ovat ohittaneet jo hitaimmatkin filmit erottelukyvyssä. Käytännön syyt tulevat esteeksi optiikan kehittämisessä kanssa. Jo valmistustoleranssitkin ovat sellaisia. Ei siinä hirveesti ole uutta auringon alla eli on myös ikivanhoja objektiiveja jotka ovat täysin suvereenin huippuja aina vain. Toisinpäin tarkasteltuna rajansa on pieneltä kennolta suurentamisen kanssa aina, järkevyyden rajansa. Tullaan paitsi optiikan rajoitteisiin myös kennotiheyteen jota ei kannata rajattomasti lisätä. @ookke66 Näitä aiheita on ollut niin kauan ettei taas ole kukaan muistanut asiaa kysyäkään pariin vuoteen. On filmillä vielä hurja etumatka... Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy
Ei suinkaan siinä mitään piiloviritystä ole, jos toteaa, että "ammattilaiset" käyttää monenlaisia objektiiveja, koska tekevät monenlaisia töitä ja omaavat monenlaisia intohimoja? (Minä ainakaan en kuvaa journalistista valokuvausta, enkä maisemaa, enkä luontoa, enkä urheilua, mutta tiedän, että noihin tarvitaan erilaisia vehkeitä...)
minä esimerkiksi kuvaan paljonkin aukoilla 1.4-2.2, lyhyessä telessä noilla aukoilla on melko lyhyt terävyysalue, eikä noita aukkoja normaalizoomeista löydy, mikä ei suinkaan tarkoita, eikä voi tarkoittaa, etteikö ne jollekin toiselle olisi nappivalintoja objektiiviksi.
Ei Olli nuo tyttökuvasi ole kuvattu aukolla 1,4 -2,2 tai sitten en ymmärrä valokuvauksesta .. tai kaukaa ja cropattu ..
Joka setissä, jonka teen on paljon, boudoir-seteissä sellaisia sänkykuvia, joissa vain kasvot on terävyysalueella ja studioseteissä kasvokuvaa, etenkin vähän viistosta. Muotokuvissa käytän myös, ja lapsikuviin pieni aukko on usein omiaan...Noin 60% kuvista arviolta (yritin löytää Lightroomista tiedon koko vuodelta käytetyistä aukoista, mutta ei löytynyt kuin käytetyt optiikat) on aukolla 4 tai pienemmällä, iso osa niistä alle 2.2, max 40 prosenttia sit siellä 5,6-11...
Nikkor parhaasta päästä eli 70-210 F4-5,6 AF D Vanha pumppuzoomi ... tässä ei oo mitään moittimista ... paitsi, että tarkennusnopeus hakkaa 6-0 kaikki nykyrimpulat . Varmaan yks terävimmistä nikon zoomeista. Tarkennus ei toimi ilman runkotarkennusta. Eikä ole VR:ää, painaa hiukka yli puoli kiloa. Metallia. Minttikuntoisia saa (vielä) satasella kotiin. Löytyy myös kiinteällä aukolla...tämä menee nelosella 70-135 mm. Eka kuvalle ei oo tehty mitään. Toka kropattu.
Tuostahan on olemassa myös varsin vähän tunnettu edeltäjä, kiinteällä f/4 valovoimalla. Hintaansa nähden loistava. Sellaisen kun löytää jostain, kannattaa hankkia, jos zoomeilla tykkaa kuvata.
Veikkaisin että muistat väärin. Nuo 80-luvun edullisemmat telezoomit oli kyllä molemmat 70-210. Tuollaista 70-200 en ainakaan minä tuolta ajalta tunne, ja aika hyvin muistan Nikonin tuotteet. Voin toki olla väärässäkin, aina joskus sattuu, mutta nuo molemmat 70-210 muistan hyvin. Ne perustuvat optisesti aiempaan E-sarjan E 70-210/4-objektiiviin.
2003 tuli Nikkorin ensimmäinen 70-200millinen, sitä edeltävät olivat joko 70-210 tai 2,8 valovoimaiset 80-200milliset.