Kertokaa Zeissin Planareilla kuvanneet,miten eroavat Planarit 1.7/50 ja 1.4/50 toisistaan muun kuin valovoiman ja hinnan suhteen.Onko kenties 1.7/50 karvahattumalli ja 1.4/50 piirto-ja erottelukyvyltään oleellisesti parempi.Käytetystä 1.4:sta joutuu maksamaan liki tuplahinnan 1.7:aan verrattuna.
Moi! "Karvalakkimalli" on tuntematon käsite Zeissin yhteydessä. Jotkut pitävät enemmän 1.7-versiosta, mutta se on makuasia. Itselläni on tällä hetkellä 1.4. Täällä on ihan asiallisia kommentteja asiasta: KENNONLÄMMITTÄJÄT: Carl Zeiss Planar 50mm 1.7 T* Jukka
Ainakin http://www.cameraquest.com/zeiss_ZF 50.htm sisältää muutaman kuvan tuon valovoimaisemman tuotoksia.
Joskus aikoinaan mulla oli noita useampia ja "testailin" niitä eri tavoilla. Kyseessä ei ollut mikään huipputieteellinen, eikä kovin kattava selvitys, mutta tulin siihen tulokseen, että 1.4 olisi aavistuksen "terävämpi", etenkin 2.8 asti. Tämä siis vain yhden kriteerin mukaan tarkasteltuna. Luultavasti osa eroista mallien ja yksilöidenkin välillä johtui ihan testaajan epätarkkuuksista. Molemmilla objektiiveilla saa kaunista jälkeä ja myös 1.7 on täydelläkin aukolla upea lasi. Rakenteeltaan 1.7 on selvästi kevyempi, hyvin tehty, mutta esim. asteikot on painettu, ei kaiverrettu kuten 1.4:ssa. 1.7 on siis näppärä matkamalli Varminta olisi ostaa molemmat ja tehdä omat johtopäätökset omien kriteerien mukaan. Tosin hinnat ovat viime aikoina olleet nousemaan päin, luultavasti suurin osa käytettynä myytävistä päätyy Canonin digirunkoihin. Etenkin maailmalla. Täkäläiset canonistit tuntuvat olevan paljon merkkiuskollisempia, koska Zeissit ei edelleenkään ole kovinkaan haluttuja Suomessa. Tuo cameraquestin esittely koskee uutta Nikonin ZF-versiota. Varmuutta siitä, onko se täysin sama kuin Contaxin MF 1.4/50mm Planar ei ole. Optisesti luultavasti hyvin lähellä, mutta esim. sisäisten heijastumien poistoa on ehkä parannettu. No, se "pyörii" joka tapauksessa väärään suuntaan...
Kertokaahan miten noi CZ linssit oikein toimivat Canonin EOS filmikameroissa? Käsitin, että tarvitaan adapteri, jolla linssi kiinnitetään. Onko kokemuksia mitkä adapterit toimivat tarkentavat oikein äärettömyyteen ja mitkä ei? Vai tarkentaako mikään? Ainakin fredmiranda foorumilla on vissiin ollut melkoisesti ihmisillä ongelmia noiden adaptereiden kanssa, kun eivät kuulemma pysty tarkentamaan äärettömyyteen. Itselle ei kuitenkaan jäänyt selkeää kuvaa, että löytyykö edes sellaista adapteria, joka tarkentaa myös äärettömyyteen. Entä miten tämä "Stop down metering" oikein toimii esim. EOS 50 E:ssä? Ei mene tähän aikaan illasta jakeluun. En viitsisi pistää rahoja menemään ennen kun oikein käsitän tarkemmin miten tuo homma käytännössä toimii, ja onko se oikeasti sen urheilun arvoista?
Periaate: Klassinen tapa mitata valoa objektiivin läpi, ts. TTL. Ilman objektiivia mittari sanoo jotain, objektiivin kanssa jotain muuta ja lopulta, kun objektiivi on himmennetty kuvausaukolle, mittari sanoo kuinka paljon valoa filmille/kennolle/kuvalle tulee. Ero täydenaukon mittaukseen: täydellä aukolla mittauksessa kameralle kerrotaan, että objektiivin himmentiumelle on tehty esisäätö, vaikka se ei himenekään. Joissain kameroissa tieto himmennyksestä siirretän objektiivilta kameralle, joko sähköisesti tai mekaanisesti, joissain toisissa, kuten Kaanon EOS-sarja, tieto on kamerassa, koska siellä se himmenyksen esisäätökin tehdään. Tämä esisäätö ei ole hiommentämisrtä, vaan laskennallista -arvioidaan siis ertukäteen paljonko valo tulee vähenemään, kun oikeasti kuvanottohetkellä himmennetään. Täyden aukon etu: Etsin pysyy kirkkaana kuvanottoon saakka Täyden aukon taka: ihmiset eivät osaa enää yhdistää fyysistä himmennintä kuvaamiseen, eivätkä edes oivalla syväterävyyden yhteyttä himmentämiseen, "kun ei se koskaan näy"-> ei jaksa painaa syväterävyystarkistusnappia.
Niinhän minä tuon kyllä ymmärsinkin, mutta mutta: Jos kamera mittaa valotuksen linssin läpi, ja laskee sitten valotusajat eri aukoille, niin mitenkä se tietää mikä aukko linssissä on silloin kun valotusta mitataan? No täytynee vielä selvitellä asiaa ennen kun lähden linssiostoksille. Edit: No niinpä niin... kyllä sitä tuntee itsensä välillä todella tyhmäksi. Eli siis tottakai se mittaa valotuksen sillä aukolla kun linssissä on mittaushetkellä... DOH!
Sain juuri Englannista Zeissin 1.4/50 Planarin.Kaikin puolin virheetön yksilö,eikä pahan hintainenkaan.Tämä objektiivi on tehty Japanissa,kun taas toinen Planarini 1.4/85 on tehty Länsi-Saksassa.Ilmeisesti näitä on tehty molemmissa maissa.Onko valmistusmaalla merkitystä objektiivin laatuun ja hintaan ja onko saman polttovälin mallia tehty molemmissa valmistusmaissa?Molemmat objektiivit ovat Contaxin pajonetilla.
Niin, jos on kyseessä täydellä aukolla mittaava, niin se mittaa täydellä aukolla. Sille vain kerrotaan että hei, vähennä tästä esim kolme aukkoa kun kerran sählöinen piiri tai vipu nin sille sanoo. Jos se mittaa käyttöaukolla, niin mitään ongelmaa ei ole, koska mitataan todellista valoa silä käyttöaukolla.
Kaikki 50 milliset - 1.4 ja 1.7 - on tehty Japanissa. Huhutaan joistain saksalaisista 1.4/50 millisistä, mutta kukaan ei ole niitä vielä löytänyt. Kun objektiivit tuli markkinoille noin 1974, 1.4/50mm, 2.8/35mm ja 2.8/135mm tehtiin jo Japanissa, kaikki muut "Länsi-Saksassa". Ja esim. 2.8/28mm ja 1.7/50mm tulivat markkinoille paljon myöhemmin ja ovat kaikki japanilaisia. Aikojen kuluessa uutuuksia tehtiin suoraan Japanissa ja myös valtaosa "vanhojen" mallien tuotannosta siirtyi Japaniin, etenkin MM-uudistuksen yhteydessä. Siksi monista objektiiveista (myös 1.4/85) on sekä japanilaisia että saksalaisia versiota. Mutta lienee myös muutamia objektiiveja, joita ei koskaan tehty kuin Saksassa. Mitä tulee laatueroihin, niin niitä tuskin on. Mekaaniset erot yms. liittyvät enemmän tuotekehitykseen kuin valmistusmaahan. Markkinat ovat sitten hieman eri juttu. Etenkin Japanissa arvostetaan ehkä enemmän saksalaisia malleja, etenkin virheettömiä yksilöitä. Yleensä siellä aina ilmoitetaankin, missä objektiivi on tehty. Euroopassa tämä ei ole niin iso juttu. Pienenä nyanssina, jos nyt tulkitsin yhtä japanilaista kirjaa oikein: T* tunnuksen värin pitäisi on hieman erilainen valmistusmaan mukaan: japanilaisissa hieman kirkkaampi oranssi, saksalaisissa hillitympi ja vaaleampi. Omat lasit kyllä tulevat tätä teoriaa.
Kiitos kto asiantuntevista vastauksista.Tutkittuani objektiivien T* tunnusta,totesin saman asian.Tunnuksen värillä on selvä sävyero.
Noniin nyt tuli sitten vihdoin adapteri EOS:iin. Kyllä on todella sen näköinen, että on Kiinassa tehty. Huhhuh kun on ruman näköistä koneistusjälkeä. Kameraan asti sen sai kiinni kun ensin väkivalloin repi pihtien kanssa jonkun ylimääräisen ruuvin jengoiltaan pois. Onneks tais ruuvi olla messinkiä tjsp. Mutta kun adapterin sai linssiin kiinni, niin näytti lukittuvan itsestään siihen, ja tuntu sopivan sekä linssiin että kameraan yhtä tiukasti kun Kaanonin linssitkin. Ihan alustavasti näytti kyllä tarkentavan jopa äärettömyyteen oikein. Tosin sen näkee sitten vasta kun ehtii saamaan muutaman kuvan paperille asti.
Hei! Oletteko huomanneet tämän? http://www.kameralaukku.com/portal/index.php?name=PNphpBB2&file=viewtopic&t=10054 terv. Jukka ps. voisin ostaa tuollaisen adapterin jos kohtuuhinnalla tarjotaan... pps. ei ole edes canon-digikameraa vielä...
Olisin jo riemusta kiljuen ostamassa tuonkin pois, mutta kun vaimon mielestä minulla on ihan riittävän monta kameraa... On se per...ööö... hana kun sillä hameväellä on tuollasia päähänpinttymiä nurkkiin kertyvistä filminvalotuslaitteistoista... Noita adaptereitahan Kaanoniin on Ebay pullollaan. En kyllä osaa sanoa mikä niistä nyt olisi oikeasti toimiva peli. Itsellä tuntuu pienen väkivallan jälkeen adapteri toimivan. Tosin tarkennus äärettömyyteen on vielä oikeasti tarkistamatta. Tuolla fredmiranda.com:issa on foorumeilla melkosesti keskustelua noista adaptereista, ja niiden toiminnasta. Kannattaa ehkä tutustua. Hintahaarukka niissa adaptereissa on melkonen. Jostain huippulaatuisesta adapterista saa maksaa reilut 150 egee kun taas halvoista paskoista (eli sellaisesta minkä itse ostin) joutuu pulittamaan jotain 13 € + postikulut.