Myyntipalstalla tuntui nousevan faktoista härkänen, joten nostetaan tälle puolelle. Mulla on se käsitys, että elohopeaparistoa (yleensä 1,35V) ei voi korvata suoraan millään tavallisella paristolla. Jos ei aitoa tavaraa ole tarjolla, niin seuraavaa: Helpoimmalla pääsee ilmeisesti kuulokojeen paristolla, mutta siihen tarvitaan koon takia "adapterirengas". Toiminta-aika lienee muutamia viikkoja ja jännitteen lineaarisuus ei liene paras mahdollinen. Lisäksi pitää huomioida, että paristo vaatii ilmaa toimiakseen eli mieluiten rei'itetty paristokotelon kansi. Maailmalla on myös tarjolla 1,5V paristolle (en tiedä onko kyseessä alkali vai hopeaoksidi?) adapteria, jossa on jollain diodilla pudotettu jännitettä 1,35 volttiin. Luultavasti ihan hyvä ratkaisu, koska nuo LR44/SR44 paristot ilmeisesti ovat aika stabiileja jännitteen suhteen. Ongelma lienee siinä, että elohopeaparisto oli niin vakaa jännitteen suhteen, että kameraan ei tarvinnut rakentaa minkäänlaisia sähköisiä piirejä virran stabiloilointiin. (huom. maallikkokieltä) Väärä luulo on kuitenkin se, että yleiset "korvikeparistot" toimisivat oikein elohopeaparistoja käyttävien mittarien kanssa, vaikka mittari "kalibroitaisiinkin" suuremmalle jännitteelle. Jossain vaiheessa korvikkeen elinkaarta arvot voivat olla "oikeita", joillain EV-arvoilla, mutta normaalisti taidetaan olla +- 2 aukkoa siellä päin. Nykymaailmassa monelle tuo lienee riittävä tarkkuus, koska käsitys esim. mittausalueesta on varsin vajavainen. Mutta alunperin mittarit olivat (ja ovat edelleenkiin) paljon tarkempia. Ilmeisesti parhaimmillaan kamerahuollot asentavat juuri tuollaisen diodivirityksen mittariin säädettäessä sitä nykyisille paristoille. Mutta mulla ei ole kokemuksia, kuinka "varma" tuokaan viritys on. Lisätietoa asiasta?
Vs: Elohopeaparistot ja valotusmittari Mulla oli Praktica super TL, joka vaati periaatteessa PX625 1,35V elohopeparistoa... Kaupoista saa jotain, oliko se nyt V625U tai joku tommonen, alkaaliparisto 1,5V jännitteellä. Mä sillä diaakin kuvailin sokeasti valotusmittariin luottaen, ihan perus keskiarvomittari ja kyllä ne onnistu. Tämä nyt ei teknisistä asioista juuri kertonut, mutta ajattelin mainita käytännön puolelta. Kun tuossa mainittiin LR44/SR44 niin olisiko tuo samanmuotoinen sitten parempi korvike sillä jollain LEDillä, en tiedä? Kun ensimmäistä kertaa kävin ihan paristoliikkeessä kyseleen myyjältä, tuntui hän tietävän jotain kameroistakin ja sanoi että ASA-valinnalla vois kompensoida.. Samaa tais sanoa rajalassa, kävin sieläkin kysymässä. Mut käytännössä en kompensoinu mihinkäänpäin ja kuvat ainakin onnistu, mun silmään ihan ok. Voi kyllä olla että kokeneemman silmään ovat jonkin verran jompaankumpaan suuntaan pielessä.
Vs: Elohopeaparistot ja valotusmittari Suoraan ja suoraan, mutta 1,35 voltin Weincell-paristo käyttäytyy jännitteen vakauden osalta samoin kuin elohopeaparisto. Jännite säilyy siis tuolla tasolla, kunnes paristo kupsahtaa. Haittapuoli on, että Weincell ei todellakaan kestä yhtä kauaa kuin Hg-paristo. Lisäksi Weincell ei ole aivan heti käyttövalmis: pariston takana oleva ilmareiät peittävä tarra pitäisi avata 30 - 45 minuuttia ennen käyttöä, jotta jännite ehtii nousta. Kun paristo on otettu käyttöön, se kuluu, ellei pidemmän tauon ajaksi peitä noita ilmareikiä. Weincell-paristoja on siis saatavana PX625-kokoisina, joten periaatteessa tähän ongelmaan on ratkaisu ilman adaptereja tai valotusmittarin rukkaamisia. Hataran muistikuvani ja yhden (1) kokeilemani Weincell-pariston mukaan käytäntö taas ei ole aivan noin ruusuinen, mutta en muista, mikä mätti. Yhtä paristoa olen siis kokeillut, eikä se vakuuttanut, joten tästä ei ole mielestäni vielä syytä lähteä yleistämään. Käytän kuitenkin vanhan Hg-pariston loppuun, ennen kuin otan seuraavat Weincellit käyttöön. -Topi Kuusinen
Vs: Elohopeaparistot ja valotusmittari Ehdinkin jo fundeerata, että kirppisosaston tappelun sijaan tämä kuuluu tälle puolelle, mutta näköjään kto ehti ensin Kaivoin alkuun yhden linkin, jonka käyristä näkee, miksi alkaaliparistot eivät ole oikein hyviä elohopean korvikkeita: http://members.iinet.net.au/~fotoplot/accbatcc.htm#dc. Vaikka jännitteen pystyisikin muuttamaan sopivaksi, se ei alkaleissa pysy riittävän vakaana pariston eliniän ajan. Hopeaoksidi saattaa olla sopivin korvike, jos sen kennojännitteen (1,55V) pystyy muuttamaan samaksi kuin elohopeaparistoissa (1,35V). Sinkki-ilma-paristoissa on hyvä jännitteen säilyvyys koko pariston eliniän ja kennojännitekin on sopiva (1,4V), mutta ne kuluvat, käytti niitä tai ei, koko ajan reaktion käynnistymisen (suojateipin poisto) jälkeen, eli kestoaika on noin vuoden luokkaa. Lisäksi reaktio vaatii ilmaa ja usein paristokotelo on liian tiivis. Litium-paristot ovat muuten vakaita, mutta kennojännite on liian suuri (3V) yksittäisen elohopeapariston korvaamiseksi. Myös koko saattaa olla ongelma, mutta ainakin parissa käyttämässäni kamerassa (Leica R3 ja Nikon F3 - kumpikin suunniteltu n. 3V jännitteelle) voidaan käyttää joko kahta hopeaoksidia tai yhtä litiumia eli litium saattaa toimia parin elohopean korvaajana (mieluiten tietenkin sopivan jännitteenalentajan kanssa). Jos paristoasiat kiinnostavat jotakuta enemmän, niin pannaanpa lopuksi vähän laajempi tutkimus aiheesta: www.maine.gov/dep/mercury/minibattalt.pdf.
Vs: Elohopeaparistot ja valotusmittari Kohtuullisen hyvä konsti on käyttää hopeaoksidiparistoa sarjassa pienen Schottky- diodin kanssa. Tyypistä riippuen diodi pudottaa jännitettä n. 0,2 V. Tämä on jonkin verran riippuvainen kuormitusvirrasta, mutta asiasta löytyy käyriä ja vaihtoehtoja sopivaksi tyypiksi. Diodit ovat niin pieniä, että olen joskus leikannut pahvista pariston kokoisen pyörylän, tehnyt siihen kolon diodille ja johtimet sitten molemmille puolille. Tämä yhdessä napin kanssa paristokoteloon ja hyvin on toiminut. Aika useinhan tällaisten vanhojen kameroitten kohdalla on kysymys suhteellisen yksinkertaisesta valonmittaustekniikasta, joten väärällä valonmittaustavalla saa helposti suurehkon virheen valotukseen. Olisihan se tietysti hyvä, että mittausketjusta voisi mittarivirheen eliminoida. Toisaalta Sekonicin käsimittarit on kalibroitu käyttäen eri vakiota, kun esimerkiksi Minoltan, joten ne näyttävät systemaattisesti hieman eri lukemia. Koeta siinä sitten hakea sitä absoluuttista totuutta.