Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä oonko muka ainoa joka kehittää alasti? )
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Tilasin sit laatikon R3:sta ja pullon RHS:ää ihan kokeilumielessä. Kehittelin tossa kolmatta satsia tälle illalle. Retro 400s:ää Rodinalissa. Siinä puhuin puhelimessa ja huuhtelin negoja keittiön lavuaarissa pytyn kansi auki. Aloin kaivamaan negaa spiraalilta ja katoin, et onpa kumman näkösiä. "Ei o retro tältä ennen näyttäny". Tajusin, et jäi siinä puhelimessa puhuessa fixaus kokonaan välistä. Ei muuta, ku pytty takas kiinni ja fixi pyttyyn. Huuhtelun jälkeen aloin katsomaan, et vieläkin näyttää aika kummalta. Katselin valoa vasten ja huomasin ,et eihä se filmi mitään retroa ollutkaan vaan 100 T-MAX:a. Siitä siis kevyt violetti sävy. Kehitysajat oli onneks vähän samaan suuntaan. Noh välillä näin...Ens kerralla sit hommaan enemmän tarkkuutta.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä noniin. täällä taas. nyt voisin sanoa, että alkaa oleen toi MV negan kehitys ja vedostus pikkuhiljaa hanskassa ja hanskatkin on tallessa. kaikki mene jienosti siltä osin. tossa jokin aika sitten ihmettelin MV positiivin tekemistä ja nyt mieleeni jualahti, että minkähän lainen homma olis alkaa temppuileen ihan värien kanssa. kysynkin taasen teiltä "ammattilaisilta", että onko väri negan ja positiivin välillä jotakin ero kehityksessä? ja muutenkin, että minkälaista hommaa se värifilmin kehitys on verrattaessa mustavalkoon? ilmeisesti eri aineet, mutta tarvitaanko jotakin muuta? entäs, jos haluaa ihan paperille saakka, niin mitä kaikkee tarvii hankkia, että pääsee vedostaan?
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Ei värinegan kehityksessä oikeastaan mitään eroa ole, paitsi että liemien lämpötilat tulee olla tarkemmin oikeat ja stabiilit. Värivedostukseen tarvii väripään ja vedostus pitää tehdä täysin pimeässä. Nykyään on ihan kaksikylpy kehitteetkin, niin se on melkein samanlaista kun mustavalkoinenkin. Dian kehitys on sitten vähän tarkempaa, muttei mitään mahdotonta. Tota varten on tehty kaikenlaisia värkkejä helpottamaan hommaa, kehitykseen vesihauteellisia purkkia pyörittäviä koneita ja paperille sellaisia kolmen altaan laatikoita mistä paperi menee koneellisesti läpi muuttuen vedokseksi. Tota on kyllä tehty ihan käsinkin, liemet purkeissa vesialtaassa ja paperille sellainen putkenpätkä, mihin se laitetaan ja liemi perässä ja sitten pyöritellään pöydällä.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Värifilmitkin kehittää ihan suht helposti itte. Ainoo että ne vaatii lämpötilaa vähän enempi (38 astetta on se normi ohje, 35:kin on neuvottu kai ohjeissa). Onnistuu ihan tavallisissa kehityspurkeissa, kun vaikkapa lavuaariin laskee sopivan lämmintä vettä (vaikka joku 40 astetta) ja lämmittää ne kemikaalit siihen alussa. Ei ne siitä niin nopeasti viilene kuitenkaan. Väripuolellakin kehite on se, jossa lämpötila ja ajat on tarkkoja, muissa vaiheissa ei oo niin kriittistä. Me ollaan tos kerholla kehitelty tähän asti Tetenalin C41 (värinega) ja E6 (diat) -kemikaaleilla ja ne on kyllä toiminu ihan ok, mutta nyt ollaan siirtymässä Fujin ja Kodakin "professional" kemioihin, niin pitäs säilyvyydetkin ja muut olla varman päälle. Värinegaprosessi on melkein samanlainen kun mustavalkoisellakin. Kehite, keskeyte/huuhtelu (tai molemmat), valkaisukiinnite (blix), pesu, stab (vähän niinku agepon tms. huuhteluaine, mutta tässä on värifilmeille omia juttuja). Toi blix voi olla kahdessakin osassa, bleach ja fix, jolloin tietty tulee sit lisävaihe. Diafilmiä kehittäessä on kehitteitä kaks, koska ensin filmille kehitetään mustavalkokuva niin ettei väriosat filmissä reagoi, sit kun siinä on nega niin loput kehitetään toisella kehitteellä, joka samalla "valottaa" kemiallisesti sen lopun filmistä ja kehittää myös värikuvan. Kehitteiden välissä pesut ja sit taas valkaisu ja kiinnitys (tai blix), niin kun valkaisu poistaa hopean, jää jäljelle vaan positiivivärikuva, kun sen negan kohdalla oli pelkkä hopeakuva. En muista oonko kirjottanu tänne johonkin ketjuun noi tarkemminkin... Jos en, niin tietty vois. Näitä aiheita muuten ehkä kannattais pilkkoa, niin ei tuu kaikki yhteen pötköön ja löytää paremmin vaikka nää värikehitysjutut... Youtubesta löytyy kans joku video aiheesta, joka oli tännekin johonkin linkitetty. Varmaan haulla löytyy jotain C41 juttuja ainakin. Tua on kans jotain How To Develop E6 Film http://lightcatchers.org/gcarlson/e6pro ... essing.htm"]http://lightcatchers.org/gcarlson/e6processing/E6processing.htm
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Niin joo se vedostus... Prosessin nimi on RA-4 ja se on suht helppo, kyllä aika erilainen ku mustavalkonen, kun jyrkkyyttä ei oikeestaan säädetä vedostaessa (paitsi eri paperilaatuja ostamalla TAI tietty erilaisilla maskeilla kuten unsharp mask). Sen sijaan korjataan värit. Väripään se tosiaan melkeinpä vaatii, en tiä toimiiko suotimilla oikeen järkevästi. Kemikaalivaiheita on taas kehite, stoppi, blix tai bleach ja fix. Blix tosiaan ei tuppaa säilyyn kovin pitkään, ainakaan jos on valmiiks tehtaalla sotkettu, joten kantsii ostaa sellasta settiä jossa ne on erillään. Kantsii tästä aiheesta tsekata se Tetenal-ketju. RA-4 kemiat ei oo sikakalliita ja paprut on samaa luokkaa kun mustavalkoset tai jopa halvempia. Varmaan liittyy siihen, että noita käytetään noissa "digi"printeissäkin paljon, samaa prosessia pääpiirteittäin. Tampereen kameraseuralla muuten on ollu ainakin joka toinen vuosi, ellei vuosittain, värivedostuskurssi. Sinne pimiöllekin (Metso-kirjaston alakerta) varmaan pääsee kun jäseneks liittyy, vuosimaksu vaan on sen jotain 60e tai semmosta. Tua Vastavalon pimiöllä Kalevassa ois kans väripää, mutta siä ei oo ainakaan pitkään aikaan tehty värijuttuja. Mut jos intoa on niin varmasti sinnekin pääsee.. Homma pitää tehdä pimeässä tai lähes pimeässä, punavaloa ei voi käyttää koska väripaperi on punaisellekin herkkä. Meillä on Hervannassa käytössä kahden himmeän ledin vilkkuvalo, joka auttaa aika kivasti valottamatta paperia normaalityöskentelyssä. Eli semmosiakin voi kehitellä... Diasta paperille on sitten toinen tarina. Ilfochrome on pirun kallista, mutta hienoo. Ei oikeen raaski tehdä kun kemiatkin on periaatteessa kertakäyttökamaa (tankissa vähän kerrallaan) niin se on vähän työlästä... Vaan kääntökehitykselläpä pystyy RA-4 -prosessillakin saamaan kohtuullista jälkeä. Kaveri on tota meillä testaillu ja pikkuhiljaa edistyny, tosin ei tainnu ihan vielä Ilfochromen veroista priimaa tulla, mutta jo kohtuullista. Alkuun vaan mv-kehite ja valkaisu, sitten valot päälle ja perus RA-4.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Ag Photographic. The Specialists for all traditional photo products. http://kameralaukku.com/forum/http://co ... ic.php?t=0"]http://kameralaukku.com/forum/http://code.mediadrive.fi/phpbb/viewtopic.php?t=0 http://www.apug.org/forums/forum172/641 ... nches.html"]http://www.apug.org/forums/forum172/64187-new-traditional-photographic-retailer-launches.html Ja kyllä jostain Nordfotostakin saa jotain, mutta ne on vähän sekavasti siä. Kodakin kamaa voisi saada myös tilattua Suomeen muuta kautta. Eri asia, mitä se maksaa...
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Hei, kirjauduin foorumille kun sain appiukolta Pentax Asahi Spotmatic F:n ja Takumar 50mm F1.4 lasin. Filmikuvauksesta mulla ei ole muistikuvaa kuin 80-90-luvun taitteessa jollain peruskameralla, ei tainnut olla asetuksia mitään, rulla sisään ja menoksi. Tulostin kameran manuaalin ja yritin vähän opetella miten sillä kuvataan. Onko teillä antaa alkuun perusvinkit kyseiselle kameralle ja filmikuvaamiselle? Voisin ehkä alkuun kuvata mustavalkoisena. Mikä olisi hyvä filmi tuohon ja onko niiden kehittämispalveluissa laatueroja? Onko kyseinen kamera ja lasi minkälaatuisia ylipäätään?
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Hyvä käsisäätöinen perusjärjestelmä, jossa on jo moderni täyden aukon mittaus. F malliin vieläpä sanotaan sopivan 1,5V valotusmittarin pariston alkuperäisen 1,35V sijaan. Kai valotusmittari toimii? Vertaa lukemia sunny sixteen valotusohjeeseen. Valokuvaamisen perusvinkit ovat aivan samat kuin mille tahansa kameralle. Filminä toimii mitä vain käsiisi saat. Negatiivifilmille valotus mitataan enemmän varjon puolelta kuin kirkkaista kohdista. Aika hauska tuo termisi "peruskamera" sellaisesta, jota ei voi säätää itse. Sanoisin että rulla sisään ja menoksi sen sijaan tästä hienosta Asahista. Onneksi olkoon! Käytä kameraa ennen filmiä myös tarpeeksi. Käyttämättömät jaksot eivät tee hyvää toiminnalle ja käyttö osin palauttaa liukkautta mekaniikkaan. Tarkkaile sulkimen toimintaa kaikilla ajoilla takakansi auki. Samoin katso että himmennin sulkeutuu valituksi kaikilla aukoilla ja myös nopeimmalla ajalla.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Itse opettelin samalla kameralla aikoinaan, isän vanha. Siinä oli hieman "veltto" suljin enkä sitä koskaan tajunnut vaan pitkät valotukset oli usein pilalla, kannattaa käyttää alan liikkeessä vilkaistavana. Mustavalkofilmin kehitys on aika kivaa puuhaa ja laajentaa kuvauksen luovia mahdollisuuksia.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Pikku sivuhuomiona vain edelliseen: Miksi diaa kannattaisi krossata (ristiinkehittää) vaikkei olisikaan kehitysvehkeitä? No joo toisaalta miksei kannattaisi kokeilla kaikenlaista, mutta olen käsittänyt että kunnon krossaukset saa aikaan itse kehittämällä.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Viittasin diafilmin "kunnon krossauksella" vaan perinteiseen voimakaskontrastiseen ja -väriseen tavoitteeseen jonka prosessiin kuuluu mustavalkokehitys ja -kiinnitys sekä uudelleenkehitys C-41. Ehkä myös aukon parin alivalotus. Muuten sama kehittääkö itse, mutta kun lopputulos riippuu filmistäkin, erikoiskehitys voi olla mielekkäämpää itse tehden kun siinä on sitä hakemista aluksi kullekin filmierälle.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Olisiko jollakulla heittää jokin yleiskattava linkki jossa esitelty ja kerrottu filmivalokuvaamisesta perusteet. En tähän hötäkkään ehdi lukea koko internettiä tai edes tätä foorumia. Olisin kiinnostunut kokeilemaan filmikuvausta jos saisin kuviin pehmeyttä, sitä ettei kontrastit leikkaa niin rumasti kuin digissä. Kaapissa on Pentax Spotmatic F + 50mm F1.4
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Mitä erityistä siihen filmikuvaamisee liittyy? Kehittäminen ja vedostaminen? Skannaaminen? Onhan sitä olemassa myös "tunninkuva" Osta joku herkkyydeltään sopiva filmi (ISO100 tai 200) ja mene kuvaamaan. Vie filmi kehitettäväksi ja käy sillä välin lounaalla. Helppoa
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Tulisi pitkä lounas, jos kylässä ei ole kauppaa, joka myy filmiä, eikä labraa joka sitä kehittäisi.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Kyllä se ainakin mulle on vähän pimennossa, mitä kaikkea siihen liittyy jos vertaa digillä kuvaamiseen, huonoimmillaan AUTOmaatilla laukaisin pohjaan ja sitten USB-kaapeli koneeseen kiinni, vaude olipa kivaa . Joo pitää tosiaan hakea rulla filmiä ja kokeilla filmikuvaamista. Lähinnä sekin, että missä vaiheessa saan filmi/nega-kuvat myös digitaalisiksi? Pitääkö mun ostaa joku uberpro 6000DPI skanneri?