Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Mites sä nyt toteamuksesta toiveen väänsit? Minulle henkilökohtaisesti on ihan tasan yks hailee, miten maailmalla valoherkkiä materiaaleja hassataan..... ei siis toiveita mihinkään suuntaan.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Aivan, miksi sitten selitätte sitä "taiteeksi". Ei kukaan muu moista ole tehnyt. Vai onko kuvaajan saitilla moinen väite, että "tässäpä "taidetta" -jota ette varmaan tajua" ;-)
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Mitäs se sitten on? dokumentaarista valokuvaa? tuotekuvausta? maisema? eläinkuva? tekninen dokumentti? joku muu, mikä? jos kohteesta ja oikeastaan aiheestakaan ei oikein saa selvää, ottopaikkakin on hakusessa, tunnelma, no ehkä sillä on tunnelma, voihan abtraktilla taiteellakin esittää tunnelmia, niin ei sitä oikein enää voi muuna kuin ns. taiteena pitää, kun kaikki muut valokuvauksen lajit on yksi kerrallaan suljettu pois.... ;-) En tosin tarkoita, etteikö nuo muut valokuvan lajit voisi olla taidetta, mutta jos kuva ei ole mitään niistä, niin puhdas taiteellisuus jää jäljelle, abstrakti sellainen ehkä kaiken lisäksi, tai joku muu moderni tyylilaji.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Höpö höpö. Taide on vain suomalaisen kameraporukan haukkumanimitys kuvaukselle joka on heistä huonoa.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Ei kun kuville... kuvaus voi olla ihan hyvää.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Ei minusta taide ole huonoa kuvausta tai huonoja kuvia. Omana vaatimattomana tavoiteenani olisi joskus saada aikaan valokuvataidetta. Edes yksi kuva. (on hyvä olla päämäärät riittävän korkealla ;-) Daideelle minä virnuilen. Oikoteiden etsijöille ja jonkin tekeleen taiteeksi selittäjille.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Niin siis eihän tässä oo kukaan noiden kuvien "puolustaja" väittäny niitä taiteeksi. Ja kai se on yks hailee, onko se taidetta vai "hyviä kuvia" vai "kivoja fiiliksiä".
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä No kerro nyt kuka selittää noita kuvia taiteeksi, paitsi ne jotka niistä eivät pidä.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä ensinnäkin, tossa joku mainitsi ohimennen, että menee aiheen vierestä. mua ei ainakaan haittaa. foorumi toimii muutenkin niin hienosti, taikka oikeestaan foorumin porukka, että saa sitä höpistä mistä haluaa. sitten, kun kysyn, niin vastaushan sieltä heti tulee. eli mun puolesta ihan vapaasti saa höpöttää aiheen vierestäkin. sitten siihen taiteeseen. se on ihan hyvä asia, että jotkut tykkää erilaisesta. ite en niinkään tykkää tollasista kuvista, mitkä on jo aika paljonkin tärähtäny, eikä se paljon hetkauta, jos joku muu tykkää. saahan sitä tykätä ja ihan hyvä niin. niin, ja vieläkin on pikkasen hakusessa toi mustavalko positiivin kehitys metodi. mutta kaippa sekin siitä. lueskelin tuolta linkeistä noita juttuja, mutten saanu selkeyttä riittävästi koko hommaan. kaippa sekin aikanaan selviää.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Selitäpä sinä tässä odotellessa, että mitä ne sitten yrittävät olla, jolleivat sitä ns. taidetta? En keksi niille mitään muuta funktiota vaikka miten niitä tuijottaisin. Olla taideteos on muuten ihan kunniallinen olemassaolon ja julkaisun syy. Esillepanijalla on joku tarkoitus ja ajatus niiden julkaisemiseen. Se voi liittyä moniin valokuvan käyttötarkoituksiin ja lajeihin. Minä, ja näköjään aika moni muukaan, ei saa näitä sopimaan mihinkään muuhun kuin että ne yrittävät olla ns. taidekuvausta. Taide on sinällään melkoisen arvovapaa käsite. Mutta taideteos ei ole. Sanon edelleenkin, että pidän näitä huonoina taideteoksina ja niiden tekotapa on hieman kyseenalainen. Epäilen edelleen, että tekijä ei ilmaise niillä tarkoituksellisesti mitään, niitä ei ole tarkoituksellisesti tehty ilmaisemaan mitään, hän vain on mennyt ja kuvannut jotain ja sitten valinnut niistä kuvista jotain jollain perusteella. Näitä kuvia ei ole tehty sellaisiksi kuin ne ovat. Niiden synnyssä sattuma näyttelee suurinta osaa. Taiteilija on vain valinnut sattuman tuottamasta kasasta jotain joka miellyttää häntä. Saattaahan se miellyttää muitakin, mutta en silti oikein pysty pitämään näin tehtyjä tuotoksia ilmaisuvoimallisena taiteena. Joku toinen voi ajatella toisin, ja varmaan ihan perustellusti. Jos löydät näille kuvina ja niiden julkaisemiselle jonkun muun tarkoituksen kuin "olla taidetta", niin kuulen sen mielelläni ja tarvittaessa korjaan käsitystäni.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Harald kiteytti aika hyvin..... poissulkevalla metodilla jäljelle jää vain se 'taide'. Vaikea kuvitella, mitä muuta p.o. kuvat olisivat, tai mikä muu niiden (tai tekijän) tarkoitus voisi olla.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Keskustelussa on vähän samoja piirteitä, kun Martti Syrjä kauan sitten yhdessä haastattelussa kritisoi jatsia ja muuta improvisoitua "taidemusiikkia". Perustelu meni jotenkin niin, että eihän sellaisesta musiikista pysty kukaan sanomaan, onko se hyvää vai huonoa, kun kukaan, usein edes artisti itse, ei pysty sanomaan, menikö se soitanta oikein. Ja oikeassahan Martti olikin, tavallaan. Mutta taiteen kohdalla usein minusta mennään heti väärälle raiteelle, jos korostetaan missiota arvioida, onko jokin absoluuttisesti hyvää vai huonoa, tai miten hyvin taiteen tekijä on juuri sillä kertaa onnistunut. Kysymys on kuitenkin ensi kädessä yksilöllisistä tunteista, jotka ovat hyvin moniulotteisia, eikä niitä voi aina projisoida yksi-dimensioiselle hyvä-huono-akselille. Mitä tulee itse kuviin, niin mielestäni valittu tekniikka tukee hyvin ilmaisua. Aivan kaikki noista eivät herättäneet niitä tunteita joita kenties oli haettu, tai estetiikka ei muuten ollut aivan kohdallaan. Joukossa oli kuitenkin muutamia mielestäni todella vaikuttavia kuvia, erityisesti alkupäässä. Itse en ole valmis uskomaan, että kysymyksessä olisi puhdas sattuma. Ja tekniikka ei minusta ole laadullisesti huono, sillä moniin kuviin on saatu aikaan oikein mukavat sävyt.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Ei noista jokainen mullekaan kolise, mutta useita hienoja kuvia on joukossa. Sävythän noissa on tärkeitä sen raetekstuurin kanssa, kun terävyydestä ja bokeheista ei paljoa pääse sanomaan. Tässä aiemmin etsit jotakin selkeätä valokuvauksen "genreä" noille kuville. Eikö noi olisi aivan helppo laittaa "katukuvaus"-kategoriaan? Pelastaako se ne joutumasta TAIDE-kategorian romukoppaan, että sinulle kerrotaan että ne eivät ole määrittelemättömiä valokuvia, joista katsoja saa fiiliksiä tai ei saa? On varmaan hyvinkin tekijäkohtaista, onko päämääränä "TAIDE" vai "hyvä valokuva", mutta miten se muka eroaa? Paitsi ehkä jos haastatellaan tekijää ja kysellään, että no teitkö nyt korkealentoista taidetta vai kuvasitko vaan... D) Mä en ymmärrä miks tässä on niin tärkeää leimata nuo "pelkäksi taiteeksi", sen sijaan että vaan katsoisit kuvia. Ei se tekotapa tai -motivaatio, eikä se tekniikkakaan ratkaise, onko ne kuvat toimivia vai ei... Siis aivan turhaa "metakeskustelua" siitä, että onko noi tehty oikein metodein. [QUOTE> [/QUOTE] Muuttuuko sun mielipide itse kuvista paljonkin, jos joku kertoisi Posnerin kuvanneen noita kuvia vaikkapa muutamaan eri näyttelyyn ja teemaan, joihin niitä voisi jakaa sopivasti? Onko ne kuvat nyt joka tapauksessa ärsyttävää suttua ja raemössöä? Vai ärsyttääkö niissä nyt vain se, että sulle tulee mieleen se taide? Kirjallisuuden puolella on käytetty tajunnanvirtaa tekniikkana. Näissä vois ajatella olevan samaa. Ei joka kuva ehkä aiheeltaan oo samantyyppistä, mutta jäljen puolesta ne on suht yhteneviä. Impressionismissa myöskin oli ajatuksena mm. valon (ja värien) aiheuttaman tunnelman tallentaminen ja aiheet saattoivat olla hetken mielijohteesta valittuja. En tiedä onko se välttämättä sopivin tyylilaji näille, mutta paljon samaa siinä tuntuis olevan. Ei kai sen teoksen tartte aina olla niin tarkkaan määritelty? Ei kai jonkun Sibeliuksen musiikissakaan ole selvästi sanottu että tässä nyt kuvataan kuusimettää, mutta silti sieltä on Suomen luontoa löydetty (en tosin tiedä onko herra ite kertonu kovinkin tarkkaan mitä on milläkin soinnulla hakenu). Kuten monet "katukuvaajat", niin varmasti Igorkin on kameraa pitänyt mukanaan aika paljon ja kuvaillut silloin kun siltä tuntuu, että nyt on jotain kuvattavaa. Syynä voi olla ihan vaan joku jännän näkönen paikka tai mielenkiintoinen valo, johon sitten joskus joku henkilöhahmo vaikka sommitellaan. Vaikka kuvan aihe olis hyvinkin erilainen, niin se yhtenäisyys kuvien välille voi rakentua muullakin tavalla. Esimerkiksi teemana vois olla yleisesti noiden kuvien aiheuttamat mielikuvat ja tunteet. Varmasti sattumalta noita kuvia ei ole otettu. Monet tämän tyylin kuvaajat valottavat ruutuja hyvinkin paljon ja seulovat sieltä seasta aika pienen määrän kuvia. Usein varmaan ryhmitellään kuvat just aiheen perusteella, mutta kai sitä voi sen jaottelun muutenkin tehdä? Aiempana oli se linkki, jossa Igor ite kertoi mm. käyttävänsä Dektolia filmikehitteenä, jotta sais raetta näkyviin paremmin, mikä kyllä kuulostaa harkitulta. Tekeekö siis vaikkapa vähän abstraktimpi ilmaisu tai tajunnanvirta niistä teoksista "taidepaskaa"? Siitähän tässä on kyse, että voiko käyttää aika rankasti erilaista tekniikkaa, vai pitäisikö pysyä perinteisissä ihanteissa ja ilmaista asiansa pysyen aina tietyissä rajoissa... Tekniikan osalta. Yks mun ihan ehdottomista suosikkivalokuvaajista on muuten Trent Parke, jolla on muutamakin etäisesti samantyylinen teos, kuten Dream/Life ja Minutes to Midnight, joista esimerkkejä löytyy seuraavalta sivustolta: http://www.stillsgallery.com.au/artists/parke/index.php?obj_id=series_04&nav=4 Ensin mainitussa ainakin aiheet ovat aika sekalaisia, mutta tossakin ehkä teoksen nimi vähän vihjaa, että mikä se yhdistävä ajatus ja teema vois olla. Toi toka taas on ehkä vähän selkeämmin sitä katukuvaa. Kertokaa ihmeessä mielipiteenne myös noista kuvista ;-). Lisää pökkä pesään voisin laittaa linkittämällä vielä Edmund Leveckiksen galleriaan. Ei ihan ykkössuosikkeja mutta ihan mukavia kuvia tuollakin. Ehkä jotakuta Igorin kuvista tykännyttä kiinnostaa: home : edmund leveckis Näistä mainituista mun tietääkseni Igor ja Edmund on jossain määrin "harrastajia" tai eivät ainakaan vielä maailmankuuluja, kun taas Parke on aika laajaa suosiota saanu. Sit toi (aiemminkin mainitun) Jukka Onnelan ja varmaan Posnerinkin jonkinmoinen esikuva tai innoittaja on tää Antoine D'Agata, joka kai on jo aika legendan maineessa. Ei siis sillä että mä ite välittäisin siitä kuvia katsoessani, että kuka on arvostettu, mutta jos nyt pitää arvioida onko taidetta tai onko hyvää kenenkään mielestä, niin noista kahdesta ainakin on laajemminkin tykätty ;-). Ite en D'Agatan settejä kauheesti tunne tuota linkkiä paremmin.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Hyvin paljon tämmöisessä(kin) kuvauksessa vaikuttaa lähtökohta. Onko tekijä todella yrittänyt tuolla tavalla parempaa ilmaisua, ts. ottanut samasta kohteesta monta kuvaa ja valinnut parhaiten epätarkan jne. otoksen vai ovatko nuo vain läjästä filmejä jotka on näpsitty hyvinkin sattumanvaraisesti. Ensimmäinen tapa menee jo taiteen puolelle koska mielestäni taiteessa pitää olla päämäärä, visio, johon tekijä pyrkii. Jälkimmäinen taas vastaa sitä takavuosien maalin tai paskan heittoa seinälle jota sitten tulkitaan hienona taiteena ja josta löydetään kaikenlaisia merkityksiä. Eli itseasiassa sanoin saman kuin Harald ja SakkeM ovat jo sanoneet... (edit: joo, ja kyllä tämä pätee myös luonto- ja katukuvaankin: Jos hyvä kuva on vain sattuman tulosta niin menee se aika tekotaiteeksi/arpomiseksi. Jos sen sijaan tekijä on pyrkinyt saamaan tietynlaista kuvaa niin silloin miellän sen selvästi taiteeksi. Anteeksi vaan kaikille katukuvaajille jotka polttavat kymmeniä rullia filmiä päivässä... Ja löytävät parit käyttökelpoiset kuvat. Tai luontokuvaajille..)
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Eihän tuo hyvä-huono-akseli yksidimensioinen ole. Huono voi olla niin monella tavalla... Hyvä vain herättämällä katsojassa niitä yksilöllisiä tunteita.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Eiköhän ne oo kuvattu silloin ku tuntuu et on jotain kuvattavaa. Siitä on aika vaikea sanoa, onko otettu useita kuvia, ei varmaan monestakaan noista tilanteesta. Toisaalta on varmaan ollu 10x-määrä kuvia alunperin, josta tonne esille on valittu ne onnistuneimmat. Näin mä ainakin luulisin. Vastaiskohan Igor vielä tuolla palstalla jossa tekniikastaan kertoi . Sieltä vois joku käydä kyselemässä, että ootko roiskinu paskaa seinille vaan . [QUOTE> [/QUOTE] Tuskinpa katukuvaaja pyrkii tekemään tietynlaista kuvaa etukäteen - eihän sitä tiä mitä kaduilla tapahtuu. Tietysti saattaa olla jotain paikkoja, jotka bongaa ja jää siihen odottelemaan sopivaa ohikulkijaa vaikka pitemmäksikin aikaa. Sen takia sitä filmiä saattaa palaa, että yritetään nopeita tilanteita tallentaa, tai saadaan yhtäkkiä idea että tos vois olla jotain ja napataan kuva, ennenkuin tilanne ehtii muuttua. Ne sitten ei aina onnistu niin hyvin ja vain parhaimmat valitaan. Se kannattaa varmasti tehdä vaikka kuvais laakafilmejä yhden päivässä, karsinta vaan tapahtunee sitten harvemmin... Ei tää homma oo siitä kii, paljonko käyttää aikaa kuviinsa, tai kuinka harkittuja ne on. Kyllä se lopullinen kuva sen ratkaisee ja tärkeintä on se, että saa niitä hyviä kuvia aikaan ylipäätään ja osaa ne niistä omista kuvista tunnistaa kans, oli sitten kuinka pieni tai iso prosentti vain. Kyllä mä ainakin arvostan enempi valokuvaajaa, jolla on vaikka kamera lanteillaan kuvaamassa itekseen minuutin välein ja lopputulos on muutamia hienoja tilannekuvia kymmeneltä rullalta verrattuna siihen että joka päivä viettää 5 tuntia kadulla ja lopulta tulos on rullallinen puolivillaisia räpsyjä, väkisinyrittämistä .
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Miksi arvostat häntä? siksikö, että hän on keksinyt laittaa kameran lanteelleen roikkumaan? se on tasan hänen ainoa kontribuutionsa niihin lopputuloksena oleviin kuviin. Ei yhtään enempää. En arvosta moista sitten pätkääkään. Menee tasan sinne maalin seinälle heittelyyn ja sen selittämiseen taiteena. Olet muuten jostain kummasta vetänyt käsityksen, että en arvostaisi taidetta. Mielestäni olen tuonut esille täysin vastakkaisen kannan. Olen kulkenut taidenäyttelyissä, gallerioissa ja museoissa pikkupojasta saakka, alkuun isäni kanssa (joka jopa elätti meitä sillä taiteella), ja tiedän mitä taiteen kentällä tapahtuu. En ehkä juuri siksi osaa arvostaa tekotaiteellista sattuman tuottamaa paskaa taiteena.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Arvostan mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä kuvia, en sitä että kuvaaja selittelee että käytti 6 tuntia kuvan tekoon ja laskeskeli ja mittaili valotuksia ja kallistuksia. En ymmärrä miksi oikotie olisi huono asia, jos lopputulos on sama tai parempi. Tottakai arvostan ihmisenä sellaista, joka näkee vaivaa tavoitteidensa eteen, mutta sillä ei ole itse teosten kanssa juuri mitään tekemistä. Siinäkin tapauksessa hienoa olisi myös, että vaivalla olisi joku positiivinen lopputulos. Jos mainitsemallani tyylillä kuvataan vaikka se 10 rullaa, niin kyllähän se vaatii "silmää" ja oivallusta valkata sieltä huippukuvia, jos siellä sellaisia sattuisi olemaan. Sitäpaitsi mistä mä tiän, kuka siihen kuvaan oikeesti on käyttäny sitä kuutta tuntia, vaikka se niin väittäis =). En minä tiedä mitä arvostat, mutta eipä tästä kyllä ota selvääkään kun kuvia haukutaan taiteeksi ja naureskellaan taiteelle. En kyllä ole aivan selvillä, mitä tämä "daide" sitten on, koska en ole siihen vielä muualla törmännyt kuin kirjoituksissasi . Ihan tyypillisiä kommentteja esim. sieltä toisaalla parjatusta aukea.netistä on "Tämä on nyt sitten varmaan sitä taidetta... huoh" (usein vaikkapa nimettömänä). Vaikea ottaa selvää, että mitä tarkoitetaan, jos taide koetaan niin negatiivisena, vaikka ilmeisesti tarkoitetaan "tekotaidetta" . Helposti tulee mieleen, että lähinnä kapinallisesti haukutaan yleisesti sitä tunnustettua taiteen kirjoa kun itse tykätään perinteisemmästä teoksista, kuten vaikkapa perus kukka-asetelmamaalauksista ym. toritaiteesta . Siitähän tässäkin oikeasti on kyse, että on ne tietyt raamit, joissa taide on ok... ja onhan se luonnollista, ei kukaan tykkää kaikesta - ja hyvä niin. Syyt vaan voivat olla erilaisia ja väitän että tässä keskustelussa tapahtuu juuri se, ettei metsää nähdä puilta ja keskitytään lähinnä teknisiin asioihin, antamatta edes mahdollisuutta tällaiselle ilmaisutavalle ja näille kuville herättää niitä tuntemuksia ja ajatuksia, joita ne voisivat antaa =). Kritiikkiä saa ja pitää antaa, mutta on aika pitkälle vietyjä johtopäätöksiä yhden kuvasetin perusteella haukkua tässä tapauksessa kuvaajaa siitä, että sattumalla on kuvansa ottanut ja tekotaidetta tehnyt . Mitä se nyt sitten ikinä onkaan... Oikeasti joku on varmaan pohtinut niitä maalin seinälle heittämisiäkin pitemmälle. Minä en ole siinä mielessä taidehistorian ja taiteen asiantuntija, mutta voihan tuollaista ajatella kannanottona nykytaiteeseen ja ihmisten kokemuksiin siitä. Aina joku niistä repii irti "huumoria" tai muuta. Jostain syystä vaan klassisemmat lähestymistavat eivät yleensä suututa ja provosoi ihmisiä, kun taas nämä uudet tavat tuntuvat välillä suututtavan, joskus kovastikin.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Riippu kokonaan a) lantiosta b) mitä siellä tapahtuu. Tekniikkahan on usein käytetty n.s. aikuisviihteen tuotannossa.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Paitsi ammattilaiset. Tsekkaapa esim. www.mattstuart.com