Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Okei, jos "loivuuteen" lasketaan varpaat ja olkapäät ja yleinen kontrasti-käsitteen ulkopuolinen "valoitusvara", niin olet kyllä oikeassa... Ja jos absoluuttisena referenssinä on EI100, niin onhan se ISO400 filmi silloin (kai) ihan kontrastimielessä loivempaa kuin ISO100 filmi, kaksi aukkoa pullattuna. Ja jos joku huomaa minun esittävän tuubaa, niin saa minua ihan mielellään korjata. Jonkinlaista opetteluahan tämä aina on.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Juu, olihan tuossa vähän oiottu kun vain sanoin että loivempaa. Mutta just noissa ääripäissä taitaa olla se, mikä prässäyshommaa auttaa. Ja tosiaan, miks prässätä 100->400 kun voi ostaa 400 ASA filkkaa =). Paitsi jos tosiaan haluaa sitä jyrkkää jälkeä.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä no omalla kohdallani lähinnä siks pitää prässätä satasen filmiä, että: -jos sattuu oleen jossakin tilanteessa, missä tarttis herkempää filmiä, mutta ei ole, kun 100:sta niin ainoa vaihtoehto on kuvata sillä satasen filmillä. - jos sattuu saamaan ISO 100 filmiä halvalla, eikä ole muuta filmiä, niin eikö se ole ihan hyvä tietää, että onnistuuko ylipäänsä koko prässäys ko filmillä.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Tuplata voi minkä tahansa, triplatakin onnistuneesti tietyt filmit tietyillä kehitteillä ja tietyillä kehitystavoilla. Mut sehän riippuu sitten ihan kyseistä filmistä, kehitteestä, tavasta kehittää ja lämpötilöista ja niin edelleen. Ei tohonkaan mitään voi vastata yksiselitteisesti, että koskis kaikkia maailman filmejä. Mut mä sanoisin, että pääsääntöisesti sen 100 voi tuplata ja osan jopa triplata. Nelisatanen venyy ja paukkuu paljon paremmin, sen voi pamauttaa joskus jopa 6400 asti. Esim. Ilfordin fp4+ paketissa tulee kehitysohjeet mukana ja valmistajan suositukset eri kemikaaleilla 50-200 kehityksille. HP5+ paketissa ohjeet 250-3200 kehityksille ja Delta 3200 paketissa 400-12500 herkkyyksille. Ja onhan noita, kehitystaulukoita myös netissä ja kirjastossa, sieltä vaan kaivaa sen oman filkan, käytettävän kehitteen ja metodin. (kaikki kehitteet ei toimi välttämättä niin hyvin prässäykseen kuin toiset...) Esim. tuolta kun katsot Ilfordin fp4+ ja hp5+ filmien kehtysohjeet Ilfordin Microphen kehitteellä, niin toimii aika kivasti yhteen: http://www.digitaltruth.com/devchart.php?Film=HP5&Developer=Microphen&mdc=Search
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Juu.. Kyllähän kaikki filmit VOI prässätä. Mut mitä mä kerran kokeilin niin kyllä aika tukkoset mustat ainakin sai prässätyllä FP4+:lla kun sisätiloissa oli kuvannu. 400 ASA filmiäkin kuitenkin saa joltain Fomalta niin halvalla et kantsii sitä ostaa melkein ennemmin, jos haluaa normaalia jälkeä. Moni on kyl kehunu esim. Tmax 100:sta prässättynä jopa 800 asti, mut varmaan siinä on se jälki aikas erilaista tosiaan kun normaalisti.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Niinpä... En kyllä lähtis muuta kuin vähän viilaamaan sitä 100 filmiä kehitysajoilla... Jos haluaa mahdollisimman monipuolista filkkaa, niin kyllähän toi 400 on osoittanut käyttöarvonsa monitoimityökaluna esim. juurikin lehdistönkäytössä.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Ite olen ajatellut tavallaan päinvastoin. Olen ostellut vain iso 400 filmiä ja ajattelin että jos on pakko niin kuvaan sitä matalammalla herkkyydellä. Ei tosin vielä tullut tarvetta. Mun mielestä hintaero 100 ja 400 filmien välillä on kuitenkin aika merkityksetön jos sitä filmiä nyt ei ihan hirveitä määriä kulu.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä tai kuvata vaikka delta400 200ASAlla ja opetella kehittämään tuo oikein. Jumalan totuus on kuitenkin se ettei nelisatanen ole nelisatasta eikä satku satasta.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Taitaa olla isoin muuttuja se valonmittaus . Tai sitten makuasia. Onhan se eri juttu mitata jonkun ISO-standardin mukaan kuin valokuvauskäyttöä varten tarkastella toimivuutta jollakin kameran herkkyysasetuksella..
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä se MV filmin herkkyys? mitähän se tosiaan mahtaa olla? Ei ainakaan sitä mikä on paketin päällä. Yleensä puolet siitä on aika lähellä totuuta, ainakin kondersorikoneella vedostettaessa. Siitä prässäyksestä vielä....jos ei filmi ole valoa saanut ei sitä kehitteelä sinne lisää tule teki mitä tahansa.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Nojaa. Eiköhän se riipu enempi kameran tai valotusmittarin käyttäjästä, että mikä herkkyys toimii. Varjosävyjä en oo testaillu koskaan tarkkaan, että onko ne siä -3 tai -3,5 aukon kohalla se raja, mutta kyllä noi Trix:t on toiminu 1600 asti hyvin. 3200 alkaa oleen kovilla. Just näillä 400 ASA filmeillä se prässäys vähän nostaa niitä tummiakin sävyjä. Ei tietenkään ihan samaa tulosta saa, mutta kuvia kuitenkin, jos nyt vaikka hämärässä jotakin kasvoja kuvaa, niin eihän se kuva mahdottomasti kärsi jos ne kasvojen sävyt (tms. pääasiat) saa filmin dynamiikalle suunnilleen mahtumaan. Menköön sitten vaikka se katon valaisin puhki ja muu tukkoon =).
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Ällistyttävää kyllä, mutta jos kun suljin aukeaa ja runkotulppa on irti, koko filmiruutu saa väistämättä jonkin verran valoa.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Vähän valuvikaiseksi jäi nyt tämänkertainen "nokkeluus". Pystyisit parempaankin. :/
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Ei saa, jos ei ole muistanut laittaa filmiä kameraan. Tämä se vasta nokkela kommentti oli. T Jukka
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Nopeiden filmien usein sanottu loivuus verrattuna hitaisiin johtuu juuri raekoosta. Makro ja varsinkin mikrotasolla nopeampien filmien rakeisuus on niin suurta, ettei samnalaisiin kontrasteihin päästä (tai jouduta) kuin hitaammilla. Hitaan filmin prässäyksessä ei yleensä ole mitään järkeä, parempi ensin ottaa joku filmi jossa on valmiiksi enemmän herkkyyttä ja kokeilla käyttää sitä normiherkkyydellä (tai oikealla herkkyydellä, eli kehitteestä/suurennuskoneesta riippuen ylivalottaa 1/3 - 1 aukko). Jos puhti ei riitä, voi prässimällä siirrellä sävyjä helpommin printattavaksi ja kohotella pohjahuntua. Herkkyyttä prässäys ei lisää. Se on puhdas myytti ja urbaani legenda. Tri-X ei muutu 1600 filmiksi millään, hyvä jos jollakin kehitteellä saa siitä irti todellisen 400-herkkyyden edes. Ei, vaikka kuin prässäisi. Jos on valmis luopumaan ISO-standardin mukaisista herkkyyksistä ja menettämään pari aukkoa varjosävyjä, silloin voidaan puhua "noin 1600"-filmistä, mutta mieluummin 1600:n mukaan valotetusta kuin 1600-herkkyisestä. IMO ja YMMV jne...
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Riippuu mitä tarkoitetaan herkkyydellä. Jos kontrastista ei välitä, niin kyllä se prässäys nostaa niitä matalimpia sävyjä, eli se käytettävissä oleva tummin sävy sieltä luultavasti hieman nousee. [QUOTE> [/QUOTE] Kukaan ei toki väitä, että herkkyys muuttuisi samaa tahtia kuin herkkyyslukema mittarissa, eikä että Trix:stä sais 1600-herkkyyksistä filmiä. Sen kuitenkin sanon, että loistavia kuvia saa Trix:llä 1600 ASA-lukemaan prässättynä, olkoonkin että sävyjä on uhrattu. Esim. värinegapuolella kun prässää aukon, niin herkkyys kasvaa n. 1/3 aukkoa (keskimäärin tms). Olettaisin että mustavalkofilmeillä vähintään sama, luultavasti hieman parempi suhde. Joillakin kehitteillä ainakin mainostetaan saatavan jopa nimellisherkkyyttä korkeampi tulos. Filmien herkkyyden testausta en tarkkaan tunne, mutta kyllä ainakin Ilford on mainostanut testaavansa sen niin, että käytännössä valokuvaajatkin sen herkkyyden filmeistään irti voivat saada. En tiedä tai muista miten muilla valmistajilla, mutta ei ne Kodakinkaan testit varmasti ihan ulkoavaruudesta ole. Kyllä siellä ihan tavan kehitteille tankissa kehitetään tavallista filmiä. Ei ne valmistajat meitä huijaa merkkaamalla jonkun herkkyyden sinne. Se taas on ihan eri asia, että mitataanko me täysin oikein kalibroiduilla mittareilla just oikein ja onko työnkulku muuten kunnossa ja herkkyyden suhteen optimoitu. Veikkaisin kuitenkin että se sunny 16 toimii aika lailla henkilöstä riippumatta, on ainakin perinteisesti toiminu . Ainakin mun mittari tuotti kesäpäivänä samoja tuloksia ja oikealle herkkyydelle. Joku taas voi kuvata usein taivasta vasten keskiarvomittarilla (vaikkapa ihmisiä), joka mittaa koko kuva-alalta. Sit se sanoo, että usein joutuu kompensoimaan +1 aukkoa, että saa hyvää. No, se taas ei johdu siitä ettei se filmi olis herkkää, vaan siitä että se tyyppi mittaa sillä tavalla että kirkas taivas alivalottaa sitä kuvattavaa. Ja voihan sitä ne filmit valotella reilummin jos vaan yksinkertaisesti tykkää siitä jäljestä niin. Onhan sekin vähän makuasia, että mikä on sitä käyttökelpoista sävyä siellä tummassa päässä. Tai en mä ainakaan oo tietoinen mikä se virallinen kriteeri olis... Tätä en nyt ihan tajunnu. Meinaatko että ne nopeet filmit olis jyrkkiä vai? Mitä ny äkkiä vilkasin kodakin data sheettejä, niin Plus-X (125 ASA):n ominaiskäyrä oli kuitenkin varpaassa ja olkapäässä aikas jyrkkä. Trix (400) taas paljon loivempi, ei kovin kaukana suorasta. Hitaammalla filmillä siis tummat on mustempia ja vaaleet valkosempia, kun taas nopeammalla sävyt menevät tasaisemmin kohti mustaa ja sieltä on vielä nostettavissa käyttökelpoiselle alueelle tavaraa. Normaalikäytössä tietysti kuvissakin on vähän eroa, jos noi ominaisuudet on tollaisia. Kontrasti voi olla keskimäärin sama, tai kontrasti-indeksi voi olla sama, mutta ääripäiden kontrastit on erilaisia. Ei kai se kontrasti suoraa raekoon mukana lisäänny. Herkkässäkin filmissä on seassa niitä pienempiä rakeita ja just sen takia sitä valotusvaraa siellä on, kun rakeita on paljon ja eri kokoisia. Pienet valottuu hitaammin, mistä johtuu että se filmi ei heti puhki mene. Jakauma lienee laajin silloin, kun on niitä isoimpiakin rakeita mukana, joita ei (ainakaan paljoa) oo niissä hitaammissa ja hienorakeisissa filmeissä.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Minä taas en ole kokenut kirkastustestiä lainkaan monimutkaistavana. Päin vastoin, se selkeyttää toimintaa. Laitan yleensä joka kerta filminpään kiinnitepullon korkkiin kiinnitteeseen samalla kun filmit ovat kiinnityksessä. Näin tulee kätevästi oikein reaaliajassa ( ) varmistetuksi juuri oikea kiinnitysaika kyseiselle filmille ja käytössä olevalle kiinnitteelle. Kiinnitysaika=2Xkirkastumisaika. Ikinä ei tule yllätyksiä kiinnitystulokseen erilaisilla filmeilläkään, ja kiinnite tulee vaihdettua uuteen sekä ajoissa että ei turhan aikaisin.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Löysinpäs sen lähteenkin, tuosta värinegan prässäämisestä: http://motion.kodak.com/US/en/motion/Support/Technical_Information/Processing_Information/push.htm On toki tässä tapauksessa elokuvafilmistä, mutta eiköhän se ainakin suunnilleen päde muillekin värinegatiiveille. Ainakin samansuuntaisesti toimii varmasti... "Speed: ER speed increases with Push processing may be significantly less than needed to offset speed loss from under exposure. With the given conditions above, Push 1 processing produces ER speed increases of less than a 1/3 of a stop and Push 2 produces ER speed increases of around 1/2 of a stop. Push 2 taken in combination with two stops of under exposure represents a stop and a half loss in real speed. The end result is smoky shadows in prints." Mustavalkofilmien osalta kun kattelee jonkun 400 asa filmin data sheettiä, niin jos siellä on eri kontrasti-indekseille eli eri kehitysajoille ne käyrät, niin näkee selvästi miten ne alasävyt nousee.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä jeps. taas ollaan viisaampia. tämä ISO 100 prässäys nyt tuli vaan mieleen siitä, kun tilasin 10 rullaa rolleita, sai halvalla (tarjous). ja jääkaapissakin on vaan muutama rulla ISO 200:sta filmiä. siinäpä nää mun herkkyydet. jos olis ollu valinnan varaa hinnan suhteen, niin ISO 400:sta olisin ostanut. mutta satasella mennään. kyllä se jälkikin on aika hienoa, kun vaan pääsee kunnolla ottaan kuvia. kohta on jo syksy ja pimeetä, valo käy vähiin. sitten alkaa jo tarvita niitä herkempiä filmejä. mutta kuitsekin kiitos kaikille, jotka jaksoi vastat tähänkin kysymykseen ja kertoa oman tietämyksen asiasta. aloittelijoitahan tässä vielä ollaan koko filmikuvauksessa. mutta oppia ikä kaikki. siinähän se edistyy, kun kokeilee, erehtyy ja kokeilee lisää. lopultaa huomaa saavansa hienojakin otoksia aikaan. kyllä se lopulta palkitsee.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Kukin tietysti ymmärtää filmin herkkyyden käsitteenä omalla tavallaan. Mutta herkkyys olisi käsitteenä melko absurdi, mikäli puhutaan nimenomaan filmin tai digikennon fyysisluonteisesta herkkyydestä, jos sen määritelmä ei sisältäisi minkäänlaista kuvallista "laatu"kriteeriä. Se laatukriteeri tulee filmin tapauksessa sen vaaditunsuuruisen kontrastin kautta. Digikennoille ei aivan samaa kontrastivaatimusta voi soveltaa, mutta vastaavassa ISO-standardissa digikennoille on määritelty erinäisiä tapoja määritellä vastaava laatukriteeri. Se voidaan muistaakseni määrittää mm. kohinan kautta. Jos tätä laatukriteeriä ei olisi olemassa, voisi oikeastaan mitä tahansa nykyistä (MV-)filmiä myydä minkä herkkyisenä tahansa. ISO100-filmiä voisi myydä ISO800-herkkyisenä, sillä kyllähän siihen näennäiseen herkkyyteen pääsee, kun kehitysaikoja vain lisää. Kontrasti luonnollisesti kasvaa, ja kuvan "laatu" heikkenee, kun samaa sävyskaalaa ei millään filmille tallennetusta informaatiosta saa irti. Tämä esimerkki ei luonnollisesti toimi suoraan vakioidun prosessin, kuten C-41, tapauksessa, mutta vastaavanlaista "filunkia" voisi filminvalmistuksessa silti tehdä, eli tuote voisi päästä näennäisesti johonkin herkkyyteen saavutetun negan tiheyden suhteen, mutta lopputulos olisi äärimmäisen jyrkkää, josta mitään järkevää sävyskaalaa ei saa irti. Vastaavalla tavalla digin tapauksessa mikä kenno tahansa voisi olla minkä herkkyinen tahansa, sillä kun numerot tulevat A/D-muuntimesta ulos, voi niitä vapaasti valitulla kertoimella muokata halutun suuruiseksi. Jotenkin tähän tapaanhan (tosin kai ennen A/D-muunnosta) digimaailmassa kennon herkkyyttä muokataan, mutta pointtini on kuitenkin seuraava - koska jonkinlainen laatukriteeri on kuitenkin digikennojen herkkyyden suhteen olemassa, ei ihan mitä tahansa pysty myymään herkkyytensä puolesta ihan minkälaisena tahansa pelkästään soveltamalla jälkikäteen kyseisenlaista numeerista kikkailua. Eli jonkinlaiset rajat on asetettu. Kun MV-puolella puhutaan eri kehittimien vaikutuksesta filmin herkkyyteen, on sillä oikeasti vaikutusta. Eli on kehittimiä, kuten Perceptol, jotka tyypillisesti tähtäävät pieneen raekokoon, vähentävät filmin nimellisherkkyyttä. Ja toiset, kuten Microphen, lisäävät nimellisherkkyyttä jonkin verran kehityksen kautta. Mutta tämä herkkyyden lisääminen kehittimellä tapahtuu aina jonkinlaisen kuvallisen kompromissin kautta. Herkkyyden määritelmään liittyi tietyn (makro-)kontrastin määritelmä, joten kun kehitetään Microphenilla, saavutetaan kyllä oikea kontrasti vaikka herkkyys kasvaa, joten sikäli tässä on kysymys eri asiasta kuin push-prosessissa. Mutta se kuvallinen kompromissi voi olla joko suurempi raekoko, tai vähentynyt mikro-kontrasti/akutanssi.