Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa Noin vuosi sitten mulla ei ollut mitään käsitystä siitä, että joku tosiaan kuvaa vielä ahkerasti filmille, vieläpä mustavalkoiselle ja kehittää kuvat itse. Tämä foorumi ja filmigurut on avannu täysin mun silmät, innostanut oppimaan jotain uutta(vanhaa), ja mustavalkoisuuden ja filmien parissa pyöriminen on vetänyt mut täysin koukkuunsa tässä vuoden aikana. Kiitos teidän, jotka tuon homman osaa, perässä tullaan ja oppeja imetään. Ensimmäisiltä viikoilta tältä foorumilta vahvimmiten on mieleen jäänyt nimenomaan tuo Kenin "motto" ... Film is magic. Ja tasaiseen tahtiin sitä täällä todistellaankin. Väittäkööt kukin mitä haluaa, mutta mielestäni vain filmikuvilla on sielu. Kuva ei ole vain kuva. Xpanin kuvaformaatti viehättää mua suuresti, en tuollaistenkaan olemassaolosta tiennyt mitään. Ja nääkin on alusta loppuun kuvia joilla on voimaa, sielu, vaikkakin kohteet onkin aika arkisia. Arkisessa ympäristössä on rehellinen ilmapiiri, eikä sitä ole vääntämällä luotu. Myös arkiset henkilökuvat on yleensä niitä parhaita, ja vielä mausteeksi vanhalla kameralla mustavalkoisen filmin kera otettuna, tulee niihin uskomaton intensiivisyyden ja herkän henkilökohtaisuuden tunne. Parhautta. Välillä digi on kirosana. Tulipas puhdistauduttua, hyvää pääsiäistä kaikille
Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa tervetuloa uuteen pimiöön kunhan se on haluamassani kunnossa, vaikka tilat on vain puolet, niin kyllä tänne mahtuu ihmettelemään. JW
Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa Ehkä tämä kaikki ei olekaan turhaa. Mukava lukea että on ehkä omalta osalta piirun verran ollut mukana vaikuttamassa valintoihin. Ei kaikkien tarvitse mennä valtavirran mukana!
Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa Syy että digistä siirryin takaisin filmiin, oli digin munattomus loivuus ja yläsävyjen puhkipalaminen (kamerani mallia max 2007). Mutta näissä minä näen sitä not-so-good yläSÄVTTÖMYTTÄ. Ei kuvaa pelasta Xpanin niin monelle eksoottinen laajakuvaformaatti. Saati tylsyys.
Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa Siksi näitä filmi/kehiteyhdistelmiä kokeillaan että löydetään itselleen mieluisat ja sopivat formulat. Ja samasta syystä on hyvä kertoa muillekin miten tulokset ovat saatu aikaiseksi. Kuten jo aikaisemmin sanoin, päämääränä tällä yhdistelmällä ei ollut saavuttaa sitä Tri-X sävymaailmaa mitä useimiten kuvaan, vaan jotain ihan muuta.
Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa Kuvaa ei pelasta kiva nimi. Vaikka kuinka olis tekniikka kohdallaan.
Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa Jos kaipaat miehiä ja munaa, mene hin*tibaariin. Vi*tuako täällä notkut, kaipuussasi ?
Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa Niin on. Eikä huonon ja tylsän kuvaajan tuotoksia paranna jänden petomainen nimimerkki ?
Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa Nimiasiat näyttävät olevan sinulle tärkeä asia. Minulle ei. Eikä tämä ole kiva nimi, tämä on kuvaileva nimi josta selviää: 1 on käytetty XPan kameraa, eli luultavasti panoramakuvia odotettavissa 2 on käytetty vanhaa filmiä 3 on ollut sumuista 4 on ollut sunnuntai 5 kuvauspaikka Helsingin keskusta
Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa Nitä jääkuvia kaivarin rannasta odotan, formaatti ainakin natsaa kohdalleen aiheen kanssa. Tästä muusta keskustelusta toteaisin että cool it, Keni. Aina kun tulee jotakin "valtavirtaan sopimatonta", vastaukset ja kommentit kyllä kertovat enemmän kommentoijasta kuin kommentin kohteesta , kuvista.
Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa Tästähän tää keskustelu täällä alkoi. Ilman Kenin kommenttia ei olis ehkä tullut yhtään kommenttia. Minä en aina viitti kommentoida vaikka kuva olis hyväkin, tai sitten laitan jotain "kiva", "hyvä linjat" tai silleen ja jos on huonoja kuvia en laita juur mitään, kun en osaa niin hienosti kirjoittaa ettei kuvaaja loukkaantuisi. Mitäs jos jatkossa laittas vaan "ei kommenttia" sehän voiskin olla ihan hyvä.
Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa "Ei kommenttia" -voi tulkita väärin, eikä näin ollen ehkä ole kovin hyvä. Parempi sitten vaan "kiva" tai "hyvä" jos on sitä mieltä mutta ei keksi muuta sanottavaa. Kuvan ottaja saa ainakin jotain vastakaikua että kuva on ok-tasoa. Sillä sitähän tällaiset kommentit tarkoittavat. Näinhän se menee Flickrissäkin, pmu laittoikin joukon tyypillisiä esimerkkejä esille. Tällaiset kommentit ovat loppujen lopuksi hyvin neutraalit, kertoo kuvaajalle että kuva on tarpeeksi kiinnostava että haluaa sanoa jotain, muttei välttämättä sen enempää. Järjestelmä toimii kyllä, eikä näitäkään vastauksia pidä vähätellä, kyllä niistäkin voi tulkita jotain. Jos oikein diggaa jotain kuvaa Flickrissä, voi antaa sille tähden, ja se on sitten jo oikeasti hyvä juttu vaikkei sanallisesti kommentoisi ollenkaan. Kynnys tähden antamisella on jo huomattavan korkea. Eli vaikka esim. "hyvät sävyt" kuulostaa todella kuluneelta ja tylsältä kommentilta, se välittää kuitenkin kuvaajalle tietyn sanoman että oikealla tiellä. Jos ei tule mitään kommentteja, kuvaajalla ei ole mitään käsitystä mitä kuvasta ollaan mieltä. Onko kuva aivan pielessä vai mistä on kyse? Näin minun mielestäni.
Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa Niinhän se on. Aina ei vaan o helppo kommentoida ja kommentoimatta jättämisenkin tietää tulkittavan jonkinlaiseksi kommentiksi; ainakin minä tulkitsen sen jonkinlaiseksi kommentiksi, ja usein varmaan väärin.
Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa Kuvan teknisten tietojen mainintaa käytetään usein keppihevosena suuntaan jos toiseen. Mun mielestä kyseessä on tieto joka ei ole välttämätön, mutta aiheesta kiinnostuneelle hyvinkin oleellinen. Eihän weppiversiosta tietkään voi päätellä mitään kameran/linssin laadusta, mutta jos näkee hienon kuvan ja huomaa että "pentele, tää on kuvattu tolle suttufilmille, kuin se on näin hyvän siitä saanu?!", niin kyllä se pistää nopeasti tutkimaan mikä omassa prosessissa on pielessä. Alkaen valotuksesta päättyen vedostamiseen/kehitykseen. Tai kas, tuo kuva on otettu samanlaisella optiikalla kuin mulla ja vastavaloon mutta kuva ei ole täynnä huntua, miksi? Tekniset tiedot ovat myös kiinnostavia esimerkiksi selittämään joitakin asioita. Kuten miksi terävyysalue on lyhyt? Teknisistä tiedoista voi löytyä joku seikka joka on vain pakottanut tuohon valintaan tai vastaavasti ne voivat osoittaa että kyseessä on kuvaajan tietoinen valinta ja halu painottaa lyhyttä terävyysaluetta. Kuvaajan ajatusprosessin kannalta mielenkiintoisinta teknistä antia on kuitenkin aina tiedot kohteen kokonaiskontrastista ja siitä millaiseen valotukseen kuvaaja on päätynyt. Asia joka jää liian usein (käytännössä aina) huomioitta mutta on kuitenkin tärkeämpi informaatiolta kuin käytetyn kameran tai linssin nimi...
Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa Erinomainen yhteenveto. Juuri tästä on kyse. Oikeassa olet myös valotusarvoista, hyvä olisi niitäkin mainita. Omalta kohdaltani ongelma on se, että en muista valotusarvoja. En pidä luvuista kirjaa kuvatessani.
Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa Tän ketjun kuvat on niin pieniä ja saman lookin saisi nettikoossa aikaan ihan millä tahansa filmillä ja kehitteellä kun sen ajaa skannerin läpi ja kikkailee lightroomilla pari minuuttia. Siksi mun mielestä noi tekniset tiedot on tällaisessa yhteydessä ihan turhia... Kaappaan nyt ketjua vähän, mutta alla oleva kuva on kuvattu ilman valotusmittaria päällystämättömällä vanhalla Summarilla, kehitetty ilman lämpömittaria, spiraalia, kehitystankkia, mitta-astioita jne -- pelkkä irrallinen filkka on nakattu pimeässä vessassa sankon pohjalle ja vettä ja kehitettä päälle sen verran, että koko filkka peittyi (ei hajuakaan paljonko kehitettä oli ja mikä oli laimennus-suhde). Kehite oli D76 ja kehitysaika n. 50 minuuttia. "Agitointi" siten, että muutaman kerran kehityksen aikana hulmuttelin sankoa ja pari kertaa nostin filkan sankosta pois ja yritin upottaa takaisin kehitteeseen (oli muuten vaikea saada upoksiin sen jälkeen kun olin nostanut kerran ylös -- siksipä lisäsinkin hanasta lisää vettä kesken kehityksen jotta koko filmi peittyisi). Käytännössä mikään asia ei ollut minkäänlaisessa kontrollissa. Kertooko nämä veppikoon kuvat oikeasti mitään käytetystä filmistä tai kehitteestä? No kertoo ne ainakin sen, että asiallista lookkia saa aikaiseksi millä vaan kombolla ja nettikoossa jälki voi olla asiallista. Mutta mitään kummempaa tähdellistä filmi/kehite/yms. kommenttia lienee turha tästäkään kuvasta tämän nettiversion perusteella sanoa...muuta kuin, että "näyttää toimivan".
Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa Yks maalari; varman useempikin, minäkin osittain, tietää ruiskusumun äänestä milloin sekoitussuhde on kohdallaan, sitä vaan kehityy jonkinlainen aisti. Hyvin oot onnistunut jos et o muokkaillut kuvaa sen enmpää.
Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa Kyllä ne filmit kehittyy kun sinne kehitettä laittaa. Ei vaadita sen kummempaa taikaa. Eiköhän tässä pmu:llakin vain ollu tarkokitus osoittaa se, ettei nettikuvien perusteella kannata lähteä valitsemaan hienon kuvan laittaneen kehitteitä taikka menetelmiä. Tai muutenkaan hirveästi päättelemään siitä kehitysprosessista, kun välissä on skannerit, niitten softat ja fotosopit ja laitruumit.
Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa Juuri noin. Pienet nettikuvat yhdistettynä listaan käytetyistä materiaaleista on kyllä vähän tyhjän kanssa...
Vs: XPan, ikivanha filmi ja sumeinen sunnuntai Helsingin keskustassa pmu:n pointti on myös oikea. Nettikoossa (ja pitkälti muutenkin tietokoneen näytöltä) katsottaessa filmien ja kehitysten väliset erot tasaantuvat tehokkaasti. * Nettikoossa rae ei käytännössä näy * Useimmat skannerit eivät näe oikeaa raetta vaan skanneissa oleva "rae" on enemmän grain-aliasing -ilmiön tuottamaa artifaktia + kohinaa * Skannerin toistovaste on melko suora (yleensä loivenee tiheässä päässä, mutta mv-negat eivät ole niin tiheitä että sillä olisi merkitystä) ja vastetta voi kuvankäsittelyvaiheessa korjata käyrillä miten vain haluaa. * Skannerille kelpaa huomattavasti laajempi dynamiikka kuin vedostuspaperille. Siis skanni-originaali voi olla kehitetty melkein miten vaan, olkoonkin että äärihifisti-hybridimenetelmän käyttäjä pyrkii kehittämään skannattavat negat loivahkoiksi. Siinä missä paperille saa juuri ja juuri vedostettua negan jolla on kontrastia 1:5 (tiheydet nousevat yläsävyjen detaljeissa max. 1.40-1.50D arvoon), niin skannerilla saa hyvää vielä noin 1:10 -suhteisesta negasta!Nettikuvan sävykkyys ei siis kerro juurikaan siitä mitä ko. negasta oikeasti saa paperille, ellei skannatessa ole pyritty emuloimaan paperin toistovastetta.Samahan koskee mv-materiaalien ohella värinegaa. Negalla kyllä on dynamiikkaa vaikka miten, mutta sen saaminen vedokseen ei olekkaan ihan yksinkertaista. Maskeilla ja muilla voi aina korjailla ja avitella asiaa mutta skannerilla tämä menee tuosta vain. Toki edellyttäen että skanneri sitten täyttää kullekin riittävät laatuvaatimukset lopputulosta varten. (edit: yritetty korjata chromen syömiä rivinvaihtoja)