vähän esittelyntynkää itse olen nuori naisenpuoli oulun kupeesta, toistaiseksi vielä kirjastoalan opiskelija, tulevaisuudessa toivottavasti kirjastontäti valokuvausta en ole harrastanut kovinkaan vakavissaan, ja tuskin kovin vakavasti koskaan harrastankaan, harrastuksenhan pitää olla kivaa, mutta tykkään kyllä kuvata, ja toivon, että opinkin jossain vaiheessa kuvaamaan niin hyvin, että voin sanoa että osaan oikeasti kuvata. haukkukaa vaan sunnuntairäpsijäksi, ei haittaa nykyisin kohteena on useimmiten koiramme, kultainennoutaja osku, jolla on onneksi hetkittäin myös linssiluteen vikaa. koiran kanssa tulee touhuiltua paljon muutakin, viimeisin innostus on agility. aikaa jää kameran ja koiran lisäksi vielä hyvälle kirjallisuudelle, hyville elokuville, hyvälle musiikille, avomiehelle ja muille epämääräisille touhuillekin. jokohan tuosta jonkinmoisen verbaalisen kuvan minusta sai.. niitä visuaalisempia otoksia lienee tulossa sitten tulevaisuudessa. muttamutta. keitäs te olette? kertokaa ihmeessä edit: ja kuvat syntyy nykyisin tolla fujin s7000:lla, jos se ny jotain kiinnostaa.. aiempi digi oli canonin g3. edit2: eikäpäsku känonin nelijäsattaa deellä, ja olen jo kirjastotäti ihan oikeesti.
Turkulainen opiskelija, ainakin virallisesti. Inspiraatio kertoo jotain muuta. Opiskelen Åbo Akademissa tietojenkäsittelytieteitä ja ollut kirjoilla sitten '02 - valmistun siis työttömäksi joskus kun Helvetin lämpötila laskee useampaa sataa Kelviniä. Valokuvausharrastukseni lähti Canon PowerShot G2:sta, jonka jostain syystä halusin ylioppilaslahjaksi. Siitä asti on harrastus hotkaissut pikkurillin lisäksi nimettömän ja puolet etusormesta. Voivottelin köyhyyttäni, ja sormeni syyhyivät digijärkkää, ja ihmetys ja kummastus oli kyllä valtava kun vanhemmat ilmeisesti kyllästyivät ainuaaseen mankumiseeni ja suostuivat avustamaan kameranhankinnassa rahallisesti ainoaksi joululahksi. Vuoden 2004 joulukuun puolesta välistä asti olen räpsyillyt Nikonin D70:llä ja sen kahdella kittiputkella. Lisäystä: Kuvailen lähes kaikkea mitä eteen sattuu kun kamera on kourassa. Parempi puolisko näyttää nyrpeää ilmettä kun yrittää ottaa kuvaa, joten potretit jää aika vähiin. Tykkään kuitenkin ehkä eniten napsia kuvia jotka esittävät vähemmän ja näyttävät enemmän. Kuva harvemmin säväyttää ellei se kerro tarinaa. Tarkoituksena olisi saada jonkinnäköinen koottu albumi parhaimmista kuvistani, mutta laiskuus lienee tähänkin suurin este.
Unohditko mainita onnistuneet omakuvat tahallasi? Minusta niissä oli otetta ihan syvempäänkin valottamisen tutkiskeluun. Olet Vita nyt ehkä jopa turhan vaatimaton. Laitan itestäni myöhemmin, nyt hätäinen kommentti vain.
jos nyt puhut niistä kuvista, niin niiden aikakausi meni jo. olipahan vain yhdenlainen.. kokeilu. ei makeeta mahantäydeltä mutta ehkä jotain omakuvia tulee taas joskus otettua, mistä sen tietää..
Moi, olen Filvas 18-vuotta. Abiturientti tältä keväältä ja innokas valokuvauksen harrastaja. Nyt talven jälkeen on tullu vietettyä vähän hiljaisempaa kautta sen suhteen, mutta lisävalo ja lumen sulaminen on hyvin tervetullut piristys. Kuvailen oikeastaan kaikkea, turhaakin, mutta paljon ihmisiä ja elukoita. Jostain syystä vain niistä ihmiskuvista ei ole tullut esittelykelpoista matskua, mutta muistoina mennevät hyvin. Siihen osa-alueeseen voisi panostaa ihan tosissaan, jos vaikka saisi jotain aikaan... Eräs suosikkitapa lähteä pihalle kuvailemaan on mennä metsikköön koiran kanssa ja fotata sieltä talteen kaikkea mitä vastaan tulee. Kuvailen lähinnä Sigman objektiiveilla ja hopeakuulalla koska olen erilainen (köyhä) nuori. Kuvausharrastus lähti ihan digipohjalta noin kaksi vuotta sitten, silloisella Nikonin E995:llä (mikä on muuten ihan pätevä peli vieläkin, joskin hyvin hidas). Filmillekin on tullut kyllä muutama kuva napsittua, kivaa puuhaa sekin.
Heipä hei! Mahei74 nimimerkin takana lymyän minä! Eli tällainen kolmekymppinen toimistorotta rakennuspiirtäjä Keski-Suomesta. Tätä kuvaushommaa on nyt harrastettu enemmissä määrin vähän toista vuotta. Kuvailen vähän kaikkea. Etupäässä tulee kuvattua kissoja ja koiria, koska niitä nyt sattuu nurkissa pyörimään. Yritän kokoajan kasvattaa aihevalikoimaa laajemmaksi ja opetella ja opetella ja opetella... Toinen rakas harrastus on vinttikoirat, joten kuvaaminen hakeutuu pakostakin siihen suuntaan. Tällä hetkellä kamerana on hopeakuula ja saa olla vastakin ellei hajoa. Mielenkiintoisena yksityiskohtana sellainen, että en ole koskaan omistanut filmikameraa, digejä on ollut sitten useampi. Hopeakuula on viides digi ja ensimmäinen johon olen kutakuinkin tyytyväinen (naurakaa vaan ...kele!).
Moi. Olen kesällä 18 vuotta täyttävä "mies" Kangasalan suunnalta, Tampereen vierestä. Lukiossa opiskelen toista vuotta joten kuvaaminen tapahtuu isän kameralla, ku eihän opiskelijalla voi olla varaa mihinkään ku ajokortti ja autokin pitäisi hankkia. Tällä hetkellä kuvailen kaikkea mitä lähiympäristöstä löytyy. Kissoja ja mummolan puutarhalla kukkia. Kesän lähestyessä tulee mahdollisesti kaksi koiranpentua joten ne joutuvat salaman valon sokaisemiksi useasti.
Heippatirallaa Meitsi: '75 -vm mieshenkilö Tampereelt, nääs. Oon kuvaillut täs nyt vähä reilun vuoden ja aiemmin fotailin hieman ylä-asteikäisenä, ts. ei tässä hirveästi viel kokemusta ole. Kuvailen aika spontaanisti asioita mitä eteen tulee, sikäli että kamera on mukana, ja toki tietenkin kaikennäköisiä perhejuhlia sun muuta. Laitteistostani löytynee lista tuolta Pelit ja vehkeet -osaston ao. threadista mutta mainittakoon että kuvailen enimmakseen 300D:lla for the time being. Työkseni koodailen yhdessä firmassa yhtä proggista. Kuvaamisen lisäksi harrastuksiin kuuluu mm. levyjen soitto, jota olenkin harrastanut jo jostain '92-'93 paikkeilta, ja pakista löytyy lähinnä jenkki-garagea sekä detroit-teknoa ja -elektroa.
_o> Olen Teemu, 25 vuotias Turussa asusteleva mieshenkilö. Osa ajasta menee töiden parissa ja loput siitä menee opiskelujen ja kuvaamisen kanssa. Harrastuksiin kuuluu myös tämän foorumin tekniikkapuolen hoitaminen, hauskaa ja niin opettavaista puuhaa. Olisi vaan tiennyt, että tällä onnistuu helposti siltojen polttaminen, olisin harkinnut vielä pariin otteeseen, mutta tehty mikä tehty Kuvauskokemusta on muutama vuosi, osa filmikameroilla ja osa digipokkareilla ja järkkäreillä. Kuvaan pääasiallisesti mv-negaa filmirungoilla ja digirungoilla sitten ne tilaisuudet missä tarvitaan värikuvia. Kuvausmieltymiksistäni taisin tuolla toisessa threadissa jo kertoa vähän tarkemmin, eli se siitä.
Taidan olla tän porukan vanhuksia kun satuin syntymään 60- luvun alkupuolella. Kuvannut vähemmin tai enemmin ~16v alkaen aloittaen venäläisellä kinofilmikameralla missä etäisyysasteikko oli mallia toveri- puoluekokous -Ural. Siitä sitten Cosina CT-4 järkkärin ja muutaman muun pokkarin, ja toisen järkkärin eli Nikkormat FTn:n kautta varovasti digiaikaan sarjalla 0,3Mpix, 2Mpix, 4Mpix ja 6Mpix sekä tietenkin Fed II missä on ollut sama filmi kohta vuoden. Aviossa, kaksi tyttöä ja kissaa. Tietokoneet vie aikaa töissä ja kotona. Kun en kuvaa tai istu tietokoneen ääressä saatan olla soittamassa bassoa tai kerholla (www.oh5ab.org). Kuvaus on lähinnä oman elämän dokumentointia ilman sen suurempia taiteellisia ambitioita. Hieman nippelihullu ja vähän insinöörin vikaa kuitenkaan olematta sellainen, luojan kiitos Jos joku onnistuu järjestämään tänne Lappeenrannan lähistölle kameramafian kokoontumisajot niin ilmestyn paikalle. Sepe
1973 syntynyt mies... Yksin asun, siis "muodikas" sinkku. Valokuvaukseen hurahdin alkuun 7v synttärilahjapokkarin kautta, sitten 10v iässä järjestelmäkameralla luontokuvausta. Hiljalleen pientä sapattia sitten, kunnes ylä-aste -ikäisenä hurahdin tähtikuvaukseen ja sitä kautta jouduin tutustumaan mustavalkofilmien maailmaan - kuten myös diafilmien. Negoista kun oli turha toivoa mitään vedosta tähtikuvista. Ne tulkittiin viallisiksi Tästä sitten mustavalkoinen ura alkoi, lehtiä selailtiin ja harjoiteltiin. Tuli rinnakkais-kinorunko jotta oli aina mustavalkoa ja väriä. Noin 18-19v iässä sitten olin jo niin hurahtanut mustavalkoisiin "postikorttikuviin" että hankin ensimmäisen 6x6-kamerani (ryssäläinen Kiev jota vieläkin kiroan). Sittemmin hankin kiev88-kameran, hasselblad-kloonin . Ei liene yllätys että siitäkin löytyi ongelmia, joten nykyisin kuvaan 6x6-kokoa Bronica-kalustolla. Kinokamerana toimii F601, lähinnä satunnaisten värillisten varakuvien otossa sekä tietysti luontokuvauksessa. Viimeinen hankinta on ollut siirtyminen digiin taskukamrapuolella, jotta olisi aina ja kaikkialla mukana kamera.. Jos silmien eteen sattuu jotain mukavaa niin sen voi kuvata. Ja jos kuvausaihe on "kiinteä" ja kuva vaikuttaa hyvältä, voi paikalle palata myöhemmin kunnon kaluston kanssa En kuulu mihinkään kameraseuraan, joskin välillä liittyminen on käynyt mielessä ihan pimiöpuolen takia, ei tarvitsisi kylppäriä modifioida aina... Kuvaajana tavoitteeni ovat aika matalalla. Sitten kun saan otettua "postikorttimaisemakuvan", mustavalkoisen, josta voi tehdä metrisen suurennoksen A.Adams -(kopio)taulujen rinnalle niin olen valmis ottamaan seuraavan askeleen - mikä se sitten onkin... Ehkä parempien maisemakuvien ottaminen Ainiin, valokuvauksen ohella harrastan myös muuta kuvallista ilmaisua.
Niin minäkin, vuonna -63 ja vielä sen alkupäässä.. ;-) Kodak Instamaticilla tuli ihan pojuna aloitettua (alle kouluiän), sitten kouluaikana sain lainata isän kameraa, joka silloin oli hieno ja aika uutta tekniikkaa Canon FTb ja 50/1.8 objektiivilla.. Sillä tuli kuvattua vuosia mv:tä, diaa ja tietenkin myös värinegaa, nuo värijutut olivat vaan aika arvokkaita ja eniten tuli siksi juuri mv:tä. Vähitellen mukaan tuli objektiiveihin sopivia muita runkoja (jopa kokonaan omat vehkeet) Sitten kuvailin monta vuotta lähes kokonaan vedenalaisia kuvia, tai ainakin siihen tarkoitetulla kameralla, se kun kesti olosuhteita ihan eritavoin kuin mikään aiempi.. Nikonos V on kova sana edelleen (tosin se pöllittiin tässä syksyllä, niin kuin muutakin aiheeseen liittyvää). Digiaika ja valokuvaamisen uusi tuleminen alkoi minulle vasta vuonna 1999-2000 uudestaan, kun tuli ostettua Sony -F707. Kypsyin tuon kameran mietintäaikaan, kohinaan ja heppoisuuteen ja päätin kärsimyksen ostamalla koko satsin uusiksi keväällä 2004. Hankittua tuli AF-järjestelmäkamera ja siihen objektiiveja. Haaveena hankinnalle oli pystyä keskittymään itse kuvaamiseen ja sisältöön, ilman laitteiston asettamia ym. rajoitteita, aika näyttää menikö sijoitus hukkaan. Kuva vermeistä: http://www.purtsi.com/kuva/Setti.jpg Viime ajat olen panostanut uuden kaluston oppimiseen... Tietysti on paljon apua pitkästä harrastamisesta, mutta monta uuttakin asiaa on joutunut opettelemaan (digi-pimiö ehkä vaikein osa-alue ja siinä ei ylärajaa ole ;-) yllätys on ollut dynamiikan suppeus, kuin myös ihan toisenlaisen kameran säätämisen määrä ja valintojen hallinta nippelitasolla). Kuvaamisesta on taas tullut kivaa ja haastavaa, samalla on ehkä myös kehittynyt perinteisemmissäkin osa-alueissa, eli sommittelussa, valottamisessa, kohteesta oleellisen oivaltamisessa jne.. tuossa on sitten loppuelämäksi paljon mielenkiintoista haastetta, jossa ei ikinä tule valmiiksi (AF-kamera ja objektiivit)..
Minä olen mäkikuisma. 24v helsinkiläinen puol'paviaani ja paatunut filmikuvaaja, tosin hairahduksiahan sattuu kenelle vain. Tällä hetkellä olen myös ikuinen poikamies. Olen niin hanurista, että fiksut naiset kiertävät minut kaukaa ja hölmöt kierrän minä vielä kauempaa. Ammatiltani olen ilmeisesti jonkinlainen elämäntapavinkuintiaani. Toisin sanoen minulla ei ole hajuakaan mikä minusta tulee isona. Elantoni hankin tällä hetkellä erilaisista hanttihommista, sitoutuminen on minulle kirosana. Harrastuksina voisin mainita lähinnä valokuvauksen, kirjallisuuden ja kuntoilun. Entinen tyttöystäväkin jätti, koska kirjat olivat minulle kuulemma rakkaampia, kuin hän. Niin kai asia jossain määrin olikin. Tällä hetkellä elämäni pyörii lähinnä valokuvauksen ja kuntoilun ympärillä. Molemmista on kehittynyt minulle jonkin sortin pakkomielle. Kuvaamiseni kuvaan pääasiassa Nikon F3:lla. Siihen omaan niinkin huiman objektiivikokoelman, kuin 20mm f/2.8 ja 105mm f/1.8. Näillä koen pärjääväni loistavasti, tosin normaali on ehkä ostoslistalla tulevaisuudessa. Kuvauskohteinani ovat 95 prosenttisesti ihmiset. Kuva ilman ihmistä on minulle tyhjä kuva. Koska kuvaan lähes yksinomaan ihmisiä, on valintani käytännössä aina mustavalkofilmi. Perusteluja tuskin tarvitaan. Kuvaan myös mielelläni vanhoilla mittaetsimillä, ja haaveena on joskus omata samanmoinen kalusto, kuin suurvisiiri spegellä. Harrastustani en aio pilata yrittämällä tehdä siitä itselleni ammattia, vaikka jotkut ystäväni patistelevatkin hakemaan TaiK:iin. En ole hakemassa, sillä pelkkä koulun nimen kuuleminen saa jostain syystä huuliherpekseni uusiutumaan. Kuviani tuon näytille myöskin hyvin säästeliäästi. sillä ne ovat yleensä melko henkilökohtaisia, eikä minulla ole tarvetta kuulla niistä ulkopuolisten mielipiteitä. Foorumeilla roikun lähinnä tekemisenpuutteesta johtuen ja olenkin erittäin tyytyväinen, kun joku vihdoinkin älysi pistää pystyyn formaatista riippumattoman, anonyymin palstan. VKnetissä häiritsee oman nimen pakollinen julkituominen ja DCnetissä tiukkapipoinen politiikka, jonka mukaan kaikki muu paitsi tekniikkarunkkaus on peeloilua. Tällä hetkellä olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että google ei löydä nimelläni mitään minuun viittaavaa ja haluan asian myös pysyvän niin. Itseasiassa harkitsin aikanaan itse vastaavan foorumin perustamista, mutta onneksi kyvykkäämmät henkilöt tekivät sen puolestani, kiitos siis ylläpidolle siitä.
Spege, 24-vuotias vapaa taiteilija ja tämän voorumin perustajahenkilöitä. Pituus 174 cm, paino 70 kg, ankara Leica-mies. Olen harrastanut valokuvausta n. 13 vuotta, osaan kehittää itse filmejä ja tehdä kuvia pimiössä, mutta myös digipuoli taipuu melko hyvin. Digivillityksen jälkeen kuvaan nykyisin lähes pelkästään filmille. Olut, viski ja North State maistuu. Kuvauksesta olen saanut myös jonkinverran valuuttaa, mutta rahat ovat menneet Leicoihin ja ravintoloihin, pankkitili on nytkin lähes tyhjä.
Olen naisihminen Oulun likeltä. Kuulun sarjaan "60-luvulla syntyneet". En varsinaisesti harrasta valokuvausta, mutta halu olisi oppia ottamaan edes kohtuullisia kuvia, kun diginkin tulin hommanneeksi.
Mjoo.. speksit löytyy www linkin takaa. Taustaa sen verran että valokuvauksesta innostuin varsin myöhään, reilu parikymppisenä vasta jolloin hankin ensimmäisen filmijärjestelmän ja lainasin kirjastosta kaikki mahdolliset valokuvauskirjat. Persaukisena kuvia tuli kuitenkin otettua melko vähän ja kehitettyä vielä vähemmän joten muutaman vuoden jälkeen koko harrastus unohtui ja myin kaikki vermeet pois. Rikastuttuani(;D NOT!) v. 2000 hankin ensimmäisen digipokkarin (Nikon Coolpix 990 ~10.000 mummon markkaa) ja innostus kuvaamisen opetteluun palasi voimakkaana. Reilu vuosi sitten hankin ensimmäisen DSLR:n (no hopeekuula joo, so?) ja opettelu jatkuu edelleen. BTW: yhtään hyvää kuvaan en ole vielä ottanut eikä sellaisiakaan ole montaa mitä on nippa-nappa kehdannut näytille laittaa. Elääkseni duunailen ohjelmointia ja kaikkea tietokoneisiin sekä automaatioon liittyvää.