Vs: Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä Hyvä että on mielipiteitä, mutta kateellisten panettelulta tämä ketju pääsääntöisesti vaikuttaa. Enkä nyt JRabbit sinun viestejäsi esimerkkinä tarkoita, vaan tätä yleistä linjaa. Luulisi kuvausfoorumin väen tuulettavan kun kuvaaja valittiin, mutta ei kelpaa ei... Vai onko keskustelu ketjun otsikon mukainen tällä hetkellä ollenkaan eli puhutteko vuoden nuori taiteilija- valinnasta vielä vaiko jostakin ihan muusta? Ei hernettä nenään, jatkakaa te vaan Minä ihailen Annin kuvia sillä välin, Higg Higg
Vs: Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä Löydätkös Higg jostain kateellisempaa ja sisäänpäin kääntyineisempää kuppikuntaisuutta kuin valokuvauksesta? Niin kauan kuin joku palkittu tai menestyvä ei kuvaa samalla tavalla kuin "me", tai samalla kameralla niin se ei kuulu "meihin" vaan se kuuluu "niihin". Ja "ne" ovat niitä jotka huoraavat, tekevät pilkkaa valokuvasta, pääsevät julkisuuteen esittämään valokuvan aivan vääränä ja huonona... Myönnän kyllä että itsekkin usein reaktio palkituista kuvista tuppaa oleman "jaa, että tämmösillä saadaan palkinnot". Johtuu varmasti pitkälti siitä etten ymmärrä koko genreä enkä sen hienoutta. Ehkä olisi hyvä aina pitää erillään taiteen nimissä tehtävä valokuva-ilmaisu (siis taide, ei kamerakuvaaminen) ja tämä foorumeilla pyörivien kuvaajien harrastama mielihyvää tai visuaalisesti miellyttävään kuvaan pyrkivä ilmaisu (ja ehkä kamerakuvaaminen). Muoks; huomasinpa juuri että niin, johan foorumin nimikin on "kameralaukku" eikä esim. "kuvasalkku" --> viittaa siis siihen että suurin osa ei varmasti ole perehtynyt tai kiinnostunut valokuvan olemuksen ruodinnasta. Kuva joko sytyttää jolloin se on hyvä sen kummemmin perustelematta, tai sitten jos siitä ei heti saa irti selvää tunnemaailmaa niin se on taideshittiä.
Vs: Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä Minusta on aina kiva että sana taide on se suurin loukkaus ja pilkka näissä piireissä. Toinen hupaisa juttu on se että kuvaus ei myöskään saa olla semmoista mitä on nähty, mutta ei tietenkään myökään semmoista mitä ei ole nähty.
Vs: Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä Niin, eihän kuva koskaan saa olla sellainen kuin joku aikaisempi. Silloinhan kuvaaja on töpeksinyt. Hän on osaamattomuuttaan ottanut liian tavallisen kuvan eikä ole etsinyt luovasti uusia näkökulmia. Ja todellakin kun jotain kuvaa erilailla kuin perinteiden vaaliminen määrää niin sekään ei kelpaa Ehkä kamerakuvaaja-harrastajat haluavat päästä aina löytämään vain huonoa muiden kuvista
Vs: Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä No, yksi asiaan vaikuttava pointti ehkä vielä. Tähän ikään on tullut käytyä näyttelyissä ja nähtyä kuvia. San Franisco, Ansel Adams Center, ehkä reunimmaisena lännessä ja paikallisen kameraseuran ison koon kuvaajien näyttely Sanyassa idässä reunana. Lontoota, Wieniä, Pudabestiä, Firenzeä jne siinä välillä; joskus ihan Tennispalatsia kotinurkillakin. Koskaan, siis KOSKAAN, ei San Fanciscossa, Lontoossa, missä nyt sitten köyhä asuntolainan lyhentäjä on päässyt käymäänkin, ole mieleen tullut näyttelyitä katsellessa, että taas tätä helkutin TTP:tä. Pikemminkin mielen on täyttänyt ihmetys, ihastus - jonkunlainen taide-elämyksen tunne, mitä se nyt sitten onkin, ja miten sitä nyt sitten kuvailisikin. Toisaalta, enpä ole työväenopiston tai muun paikallisen koulun näyttelyitä tietenkään maailmalla kierrellytkään, aina sitä joutuu valikoimaan, mihin vähän aikansa käyttää. Kotimaisten oppilaitosten, on ne nyt sitten kansamnopistoja tai korkeakouluja, oppilastöiden kanssa on vähän toisin. Ja, jos en niitä nyt niin taivaisiin kehukaan, niin katson omaavani riittävästi kokemusta muodostaakseni ihan oman mielipiteeni - tietysti vain omaan käyttöön ja kotitarpeiksi.
Vs: Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä No itse olen harrastanut monenlaisia asioita ja huomannut, että valokuvaharrastajat ja radioamatöörit ovat ehkä luomakunnan kateellisinta sakkia. Metsästäjät ja koiraharrastajat taitaa tulla tuossa heti perässä. Se kuitenkin heille sallittakoon, ei ole taiteilijalta pois tai muilta mielipiteen esittäjiltä, että joku kateellisena toteaa; Onpa paskoja kuvia, mäkin tekisin parempia. Entäs sitten. Enemmän kummastuttaa, että ei ole paljoakaan näkynyt kommentteja, joissa todetaan jotain, että; Onpa hienoja kuvia, kuvissaan taitelija on esimerkillisesti saanut toden ja kuvitteellisuuden suhteen ilmentymään hetkellisyydessä ja osoittanut hetkestä luopumisen vaikeutta. Eikä minuakaan haittaa yhtään vaikka kuvat olisivat samanlaisia, se osoittaa vain henkilön keskittymisen aiheeseensa, mutta jotenkin vaan itseltä menee maku suomalaiseen valokuvataiteeseen kun museon seinillä on vuodesta toiseen samanlaisia kuvia.
Vs: Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä Juu juu tarkoitin siis että katsoin Anni Leppälän portfoliota tuolla Helsinki Schoolissa. Muita en tässä kommentoinut.
Vs: Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä Pointtini oli se, että tuossa (tapaus Anni Leppälä) sääntöjen rikkomisessa ja tyylittelyssä ei ole mitään kovin uutta, kekseliässä tai innostavaa. Samanlaista muka-übercoolia matskua on Flickr täynnä. Toki tuolle tyylittelylle on paikkansa, varsinkin silloin jos kuvilla on muutakin sisältöä. Tässä tapauksessa lopputulos on aika tylsä.
Vs: Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä Miksi se ettei pidä jostain asiasta tulkitaan "kateellisuudeksi"? Itse en tunne olevani kateellinen, lähinnä olen surullinen miettiessäni onko valokuvataide tullut tiensä päähän. Onko joku oikeasti keksinyt mitään uutta, sanotaan vaikka viimeisen kymmenen vuoden aikana? PS. Hyvät lehtikuvaajat ja mainoskuvaajatkin tekevät paljon enemmän kuvia joissa on sisältöä ja jotka saa aikaan jonkinlaisen tunteenkin.
Vs: Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä Kaipa se on vähän sitäkin, minkä ymmärtää kateudeksi. Jos vuoden nuoreksi taiteilijaksi valitaan valokuvataiteilija ja tuntuu siltä, että valokuvataiteessa ei ole keksitty mitään uutta viimeiseen kymmeneen vuoteen, niin mikä mahtaa olla tila muussa kuvataiteessa. Lainaus Tampereen taidemuseon sivuilta: Valtakunnallinen Vuoden nuori taiteilija -tapahtuma syntyi Tampereen Nuorkauppakamarin aloitteesta 1984. Taiteilijavalinta- ja näyttelyprosessin tarkoituksena on tuoda esiin nuoria, lahjakkaita kuvataiteilijoita sekä kiinnittää huomiota uuteen suomalaiseen kuvataiteeseen ja sen ilmiöihin.
Vs: Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä Ei olla kateellisia, mutta kuitenkin sanotaan että nää kuvat on aivan turhia. Ei yritetä edes ymmärtää voisko olla niin, että näitä ei ehkä tehdä siks että muutkin Helsinki Schoolissa on tehny jotain samansuuntaista, tai että väkisin tehdään muuta kuin harrastajat. Eihän se oo kuvaajan vika jos näistä kuvista tykätään ja tällaisia kuvaajia valitaan TaiKiin ja sitten Helsinki Schooliin. Ehkä hän tekee kuitenkin kuviaan ommista lähtökohdista ja itse näkee niissä jotain mitä me valittajat emme. Ehkä joku muukin niissä sitä näkee, kun mm. niitä palkitsee. Ja kyllä uutta keksitään jatkuvasti. Kannattaa vaan niitä kuvia katsella joka puolelta, tai ainakin etsiä ahkerammin niitä kultasuonia jos tultuu siltä että kaikki on paskaa ja kaikki maamme n. kolmen kilpailun tai palkinnon saajat ovat joka vuosi samaa tuubaa. Turha jäädä tuleen makaamaan ja itkemään, etsikää niitä hyviä kuvia sieltä mistä löydätte. En minä ainakaan usko että näitäkään kuvia voidaan tuomita täysin paskoiksi ja ns. "tekotaiteeksi" vain siksi että se itsestä ehkä siltä tuntuis kun ei kuvat juuri "minua/sinua" sytytä. Onhan tässä jo muutamat kehuneet, mutta väitämmekö sitten että he eivät sydämmessään kuvista pidä vaan aivan vääristä syistä? Eikö mene jo vähän kaukaa haetuksi? Ei sillä, kuten sanottu niin valtaosa meni minultakin aika lailla ohi. Toisaalta muutamista pidin ja osa kuitenkin jätti vähän pohtimaan. Sen sijaan minuapa eivät jostain syystä Saarhelon kuvat lämmittäneet senkään vertaa, paitsi pari kuvaa . Monikohan muuten näistä Leppälän lyttääjistä todella katsoivat joka kuvan läpi ja vihasivat kaikkia? Vai tehtiinkö tyylistä johtopäätös (= taidetta) ja pahastuttiin?
Vs: Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä Asia riippuu maailman katsomuksesta - onko maailma oman pään ulkopuolella vai sisäpuolella.
Vs: Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä Hyvin sanottu. Näinhän "taidekenttä" tekeekin. Ymmärtääkseni esim. Hannes Heikura on aika arvostettu "taidepiireissäkin". Aina voi avata uusia ovia. Valonkin voi sytyttää itse, jos sitä ei kukaan muu tee. ops. Pikkuteemu ehtikin jo.
Vs: Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä Niin tarkoittaako tämä nyt sitä, että onko maailma sellainen kun sen haluaa itse olevan vai sellainen millainen toiset sanovat sen olevan. Eikö maailma voi olla sellainen kun se on, ihmisen itse muodostaen siitä käsityksen, kuitenkin huomioiden olemassa oleva järjestelmä. Tästä oman valon sytyttämisestä pitänee kysyä, että mitä sitten tehdään jos omassa lampussa ei ole valonlähdettä, mutta haluaisi kuitenkin valossa kulkea. Tuo Frankin toteamus on kyllä totta, niinhän se menee musiikin kanssakin, kun kaupoissa ei ole muuta kun peruspoppia, pitää erilaisen musiikkimaun ihmisten hakea musiikkinsa muualta. Onneksi on nykyään vertaisverkot ja myspacet.
Vs: Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä Yhdistelmä nainen/taide/valokuva näyttää synnyttävän aikamoisen keskustelun. Mielenkiintoista.
Vs: Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä Ainoo että en mä pystyis näit kuvii vertaan peruspoppiin... Ennemmin johonkin moderniin klassiseen musiikkiin, jossa äkkiseltään saattaa tuntua että ei oo mitään järkeä, mutta ehkä osassa kuitenkin on jos perehtyy, tai ties vaikka kaikessa siitä jollekin kuulijalle olis. Peruspoppi löytyy sit näiltä harrastajafoorumien palstoilta ja jostain photo.net parhaista .
Vs: Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä En mä tiedä. Hätä keinot keksii. Olen ymmärtänyt, että noihin galleria- ja näyttelytilojen vuokriin sisältyy valot.
Vs: Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä Ei tohon sitä naista tarvita, sama vääntö se on aina kun yhtälössä on vaan taide ja valokuva. Joskus pelkkä taidekin riittää. Eikös se ole sen taiteen tehtävä.