Kysyn tätä koska itse olen siinä luulossa että ei. Jos ei ole silmää kuvalle niin ei ole sitä. Toki voidaan opetaa mitä ja miten tulisi kuvata, mutta siten syntyy vain hengettömiä tallenteita. Olen tätä asiaa miettinyt kun olen katsonut joidenkin yli kymmenen vuotta kuvanneiden hengettömiä otoksia. Joten jos ei ole silmää, niin ei siinä auta kursit tai välineet. En kuitenkaan väitä että osaisin itse kuvata. Olenko väärässä?
Kuten kaikessa muussakin ilmaisussa, välineen keinojen hallitseminen edellyttää oppimistakin. Valokuvaajan ei ole edes pakko olla taiteilija, vaan hän voi olla myös pelkästään ammattilainen. Kyllähän esimerkiksi tuotteiden kuvaamisen mainoksiin voi oppia tekemään ilman sen kummempaa taiteellista lahjakkuuta. Mutta myös lahjakkaalta taiteilijalta kestää kauan kehittyä hyväksi valokuvaajaksi.
En hirveästi stressaisi toisten hengellisistä tai hengettömistä otoksista, kunhan omien epätäydellisyyksien kanssa tulisi toimeen. Aina löytyy ainakin 10 pätevämpää tyyppiä kuin itse, se on varmaa se.
Ja se on tämän lajin suola... koskaan et ole täydellinen ja aina on jotain opittavaa ! Itseasiassa täydellistä kuvaa en ole tainnut vielä nähdäkkään.
Mielipiteitähän nämä taisi olla... Ihan oikeassa olet! Suomessa on kaksi paikka, jotka kouluttaa valokuvaajia: TAIK ja Lahden AMK. Kumpaankaan ei pääse ilman lahjoja. Lopuille jää osaksi olla pelkkiä harrastelijoita tai ammattikuvaajia. Mutta ei hätää, jokainen voi uskoa siihen, että omia kuvia arvostetaan viimeistään sitten, kun aika on jättänyt. Niinhän ne taiteessa kaikki tosisuuruudet ovat syntyneet. Lisäksi valokuvauksen voi ottaa muutenkin ihan harrastuksena. Ei kaikkea pidä tosissaan ottaa. Juo vaikka muutaman oluen ja keskustelee kaverin kanssa kuvista. Alkaa niistä hengettömistäkin kuvista löytymään sisältöä.
Sen verran että pitää olla kova itseluottamus jotta voi sanoa vain 10 parempaa, 10 000- 10 000 000 parempaa on lähempänä nykyisin. Suomessakin myytiin viime vuonna muistaakseni 400 000 uutta digiä.
Osku kohta sanoo kuitenkin, niin mä pyrin kerkeämään ensin. Digi syö kuvien tasoa, joten 400 000 yksikköä alas painui taas yleinen kuvataso= itse nousee taso-suhteessa korkeammalle. Pitää ajatella positiivisesti, eikä negatiivistesti.... murehtia voi nimittäin vakavempiakin asioita.
Mielipiteitähän nämä taisi olla... Ihan oikeassa olet! Suomessa on kaksi paikka, jotka kouluttaa valokuvaajia: TAIK ja Lahden AMK. Kumpaankaan ei pääse ilman lahjoja. Lopuille jää osaksi olla pelkkiä harrastelijoita tai ammattikuvaajia. Mutta ei hätää, jokainen voi uskoa siihen, että omia kuvia arvostetaan viimeistään sitten, kun aika on jättänyt. Niinhän ne taiteessa kaikki tosisuuruudet ovat syntyneet. Lisäksi valokuvauksen voi ottaa muutenkin ihan harrastuksena. Ei kaikkea pidä tosissaan ottaa. Juo vaikka muutaman oluen ja keskustelee kaverin kanssa kuvista. Alkaa niistä hengettömistäkin kuvista löytymään sisältöä.[/quote] Ok on totta että noihin päästäkseen tarvitaan lahjoja, olisikin mielenkiintoista joskus nähdä miten nuo laitokset on vaikuttanut kavaajien töihin. Siis olis kuvia enne taikin ja jälkeen. Itse olen hyvin pettynyt juuri koulusta valmistuneiden kuviin, niistä on todella vaikea löytää eroa. Niin että onko taikista siten hirveästi hyötyä? En tiedä. eiköhän ne jotka sinne menevät osaa jo aikalailla? Olisi kiva nähdä kuvia.
"Silmää" kuvauksen suhteen on pakko olla ihan luonnostaan -- voi sitä varmaan tiettyyn pisteeseen oppiakin, mutta ei ilman lahjakkuutta pitkälle pötkitä. Ei valokuvaus eroa mitenkään jotain muusta luovasta ja taiteellisesta hommasta. Jos lahjakkuudella ei olisi asian kanssa tekemistä niin minustakin olisi jo aikoja sitten tullut klassisen musiikin säveltäjä. Vaan eipä tullut. Itseasiassa olen Sirenin ketjun aloittaneen viestin kanssa täysin samaa mieltä.
Tuo on itseasiassa aika mielenkiintoinen kysymys. Usein noita taikista valmistuneita ammattikuvaajienkin keskuudessa haukutaan. Tiedä mistä sitten johtuu... Elina Brotherus nyt yhtenä tuolta valmistuneista heti tulee mieleen. Googlella varmaan löytyy kuvia.
Vielä nopea vastaus digin tuomaan tason laskuun, leffa alkaa. Sellainen väite on juuri noiden kymmeniä vuosia hengettömiä reproja ottaneiden toive, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Pelko siitä että valokuvaus kansan omaistuu ja Matti Meikäläinenkin ottaa viikon jälkeen parempia kuvia. Miettikääpä sitä.
Mitähän on todellisuus... miltä pohjalta tässä määriteltynä? ;-) Ja miksi pelätä kuvaamisen kansanomaistumista, eikös se ole vain hyvä jos MM:kin oppii kuvaamaan paremmin? Miettiminen on aina hyvä juttu, sen kautta voi myös oppia; ajattelemaan, punnitsemaan sanojaan ja kuviaan. Henkkoht mielipiteeni on, että tämä alkuperäinen kymysys on hitusen provosoiva, varsinkin kun kukaan ei osaa vastata siten kuin kysyjä odottaa, vaan oman näkemyksensä mukaan. Muuten komppaan tässä Tipeä ym. ja ajattelin myös mennä katsomaan leffaa jos vielä kerkiän.
Niin, digin ansiosta moni lahjakas tulee kokeilleeksi kuvausta, mutta ei ne lahjattomat digistä huolimattakaan ota lahjakasta kuvaajaa parempia kuvia. Onhan tätä digiaikaa eletty jo monta vuotta. Jotkut kuvaajat ovat ottaneet vuosikausia digeillä kuvaa joka on ollut kokoajan siinä samalla tasolla -- ei nähtävää kehitystä (paitsi kalusto on "kehittynyt" vuosien varrella jo naurettavan hintaiseksi), kun taas seassa on joitain kuvaajia näiltä foorumeiltakin jotka ovat parissa vuodessa saaneet aivan omaperäisen ilmeen kuviinsa...he ovat ehkä niitä jotka digin vuoksi tulivat kokeilleensa kuvausta ja ehkä huomasivat omaavansa lahjoja k.o. hommassa.
"Osku kohta sanoo kuitenkin, niin mä pyrin kerkeämään ensin. Digi syö kuvien tasoa, joten 400 000 yksikköä alas painui taas yleinen kuvataso= itse nousee taso-suhteessa korkeammalle." Tämän takia otin digin puheeksi