Vs: Voi jestas tätä hallitusta Jumankekka Sakke, sähän osaat vetää tosi hyviä yhteenvetoja, tää on yksi parhaista ja saa minulta kaiken hyväksynnän.
Vs: Voi jestas tätä hallitusta Se oli lainaus jonkin blogin kommenteista, jätin epäkorrektisti nimimerkin pois, enkä enää löydä koko juttua.
Vs: Voi jestas tätä hallitusta Tässä kaikessa hallituksen haukkumisessa ollaan väärässä. Ei vika siellä ole, vaan tyhmässä kansassa, joka on äänestänyt moiset pellet valtaan. Meidät pelastaisi vain se, että vapaa äänestysoikeus peruttaisiin välittömästi. Tästä eteen päin äänestyspaikoilla pitäisi olla perusteellinen testi, jolla selvitettäisiin äänestäjän ymmärrys siitä, mitä on tekemässä. Äänioikeus vain niille, jotka ymmärtävät politiikasta muutakin kuin sen, että kansanedustajilla on hyvä palkka.
Vs: Voi jestas tätä hallitusta Sellaisen testin esittäminen äänestyspaikoille osoittaa vakavaa tietämättömyyttä politiikasta (sekä yhteiskunnasta, historiasta ja vallasta). Suomessa on ideana se, että jokainen kansalainen pakotetaan saamaan riittävät tiedot yhteiskunnan toiminnasta koulussa. Sen ansiosta ihmisillä on periaatteessa valmiudet toimia vastuullisina kansalaisina.
Vs: Voi jestas tätä hallitusta Perustavaa laatua oleva virhearvio. Äänestäjiä on turha moittia, koskapa vaaleissa ehdokkaiksi asetutaan ja asetetaan käytännössä puoluekoneistojen kautta. Tokihan äänestäjät valitsisivat fiksumpia henkilöitä, mutta minkäs teet - olemassa olevasta tarjonnasta on valittava. Eihän muuta ole tarjolla. Se on sitten toisen sarjan mielenkiintoinen filosofinen kysymys, miksi ja miten puolueiden järjestelmissä kellokkaiksi voi nousta - ja nousee - myös täydellisiä tolloja. Senhän toki tiedämme, että kansakunnan terävin kärki toimii liike-elämässä tai osin yliopistomaailmassa uhraamatta kovin suuria ajatuksia politiikalle. Siihen elämän osa-alueeseen houkuttelee ihmisiä kokonaan muut ominaisuudet kuin kyvykkyys.
Vs: Voi jestas tätä hallitusta Toinen juttu sitten, vaaleista. Stubb oli eurovaaleissa ehdoton ääniharava. Onko europarlamentissa? Rinne ei ole ollut edes ehdokkaana, ei Rätykään. Merkittävimpiä henkilöitä hallituksessa ei ole hommaansa valittu missään vaalissa, tai sitten on vaaleilla valittu kokonaan muualle, pois täältä kuleksimasta. Mitä virkaa on jollain vaaleilla, kun joka tapauksessa porukka jakelee hommat ihan muilla perusteilla.....
Vs: Voi jestas tätä hallitusta Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat... Etujärjestöt rahoittavat vaalikampanjat, onhan poliitikon kuunneltava rahan ääntä.
Vs: Voi jestas tätä hallitusta Vanha, mutta edelleen pätevä peukalosääntö: kun poliitikko avaa suunsa, se maksaa kansalaisille rahaa. Ja Stubbhan avaa.
Vs: Voi jestas tätä hallitusta Kansleri Oxenstiernan pojan aikanaan piti nuorena miehenä osallistua Westfalenin rauhanneuvotteluun ja hän aprikoi isälleen miten pärjäisi Euroopan kokeneimpien ja ovelimpien kehäkettujen seurassa. Isä lausahti pojalleen: "Etkö sitten poikani tiedä, miten vähällä järjellä maailmaa hallitaan." Usein ajattelen että kansleri oli aivan oikeassa ja ettei hänen ajastaan mikään ole muuttunut. Korkea asema ei ole (eikä varmaan koskaan ole ollut) mikään tae älykkyydestä, suhteellisuudentajusta tai empatiakyvystä. No,ei tietenkään matalakaan asema ole. Joskus ajatellaan, että vallankäyttäjät jotenkin automaattisesti toimisivat hyvin tarkoitusperin ja älykkäästi. En kuitenkaan näe mistä sellainen automaatti syntyisi. Vallan korruptoiva vaikutus (mikä toki voi toimia monella tapaa) sen sijaan on varsin helposti havaittavissa. Sama Wikipedian kertomana: Axel Oxenstierna Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys? (16. kesäkuuta 1583 – 28. elokuuta 1654) oli valtakunnankansleri Kustaa II Aadolfin aikana ja Ruotsin historian merkittävimpiä valtiomiehiä. Axel Oxenstierna, joka kuului erääseen Ruotsin merkittävimmistä ja vanhimmista ylhäisaatelissuvuista, oli 28-vuotias valtaneuvos Kustaa II Aadolfin noustessa 17-vuotiaana valtaistuimelle. Kustaa II Aadolf nimitti Oxenstiernan valtakunnankansleriksi. He olivat läheisiä ystäviä ja yhteistyökumppaneita ja tekivät yhdessä useita tärkeitä uudistuksia, jotka nostivat Ruotsin suurvallaksi. Oxenstierna oli luonteeltaan kuningasta tasapainottava, harkitseva ja jarruttava siinä missä kuningas itse oli kiihkeä. Oxenstierna korosti valtiopäivien merkitystä kuninkaanvallan ohessa. Siitä huolimatta hän oli monarkisti, joka kannatti vahvaa kuningasvaltaa. Kustaa II Aadolfin kuoltua taistelussa vuonna 1632 otti Oxenstierna kolmikymmenvuotisen sodan johdon itselleen. Muutenkin Oxenstierna oli kuningatar Kristiinan kauden alkupuolella käytännössä Ruotsin hallitsija. Vuonna 1634 Oxenstierna ajoi läpi hallitusmuotouudistuksen, joka määritteli käytännössä hänet itsensä holhoojahallitsijaksi Kristiinan alaikäisyyden ajalle ja jonka vaikutus oli hallintoa modernisoiva. Kolmikymmenvuotisen sodan osalta Oxenstierna kykeni selvittämään vaikeat ongelmat, joita olivat Ruotsin heikko taloudellinen tilanne, lisääntyneet vaikeudet säilyttää liittolaisuus saksalaisten protestanttien kanssa, Ranskan sekaantuminen sotaan ja ristiriidat oman sodanjohdon kanssa. Vuonna 1648 solmittu Westfalenin rauha sinetöi Ruotsin suurvalta-aseman. Kuningatar Kristiinan ja Oxenstiernan välit olivat alkaneet heiketä kuningattaren epäiltyä Oxenstiernan käyttävän hyväkseen hänen ikäänsä ja sukupuoltaan. Tultuaan täysi-ikäiseksi 1644 Kristiina aloitti Oxenstiernaa vastaan suunnatut valtansa lujittamispyrkimykset. Oxenstierna ei monarkistina voinut asettua Kristiinaa vastaan, eikä hänen valtansa enää noussut aiempiin mittoihin, vaikka avoin konflikti kuningattaren kanssa saatiinkin soviteltua. Lentäväksi lauseeksi ovat muodostuneet Oxenstiernan sanat: "Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan." Alun perin lainaus kuuluu latinaksi: "An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur." Tällä hän tahtoi rohkaista poikaansa, joka edusti Ruotsia kolmikymmenvuotisen sodan päättäneissä rauhanneuvotteluissa ja epäili omia kykyjään kokeneiden valtiomiesten ja diplomaattien seurassa. Jälkipolvi kuitenkin on kuullut lausahduksessa vanhan valtioviisaan pettyneen huokauksen. Oxenstierna sai 1621 Kustaa II Adolfilta kruununläänityksenä Lounais-Suomessa sijaitsevan Kemiönsaaren. Samalla kuningas myönsi oikeuden perustaa alueelle kaupungin. Kaupunkia ei kuitenkaan koskaan perustettu.
Vs: Voi jestas tätä hallitusta Näytti olevan minihallituksen neuvotteluissa tuloksena 10-15 miljoonaa euroa kielikylvetykseen. Ei voi kuin ihailla RKP:n kykyä iltalypsyissä, aina muutama miljoona vedätyksellä lohkeaa johonkin turhaan ja tarpeettomaan. Pientä niukkuutta kuulemma on siellä sun täällä, mutta ruotsin murteen levittämiseen sentään vielä muutama miljoona liikenee..... Kiroisin jos jaksaisin, mutta ei sitä enää tällä kokemuksella.
Vs: Voi jestas tätä hallitusta http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014071 ... 9_uu.shtml"]http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014071518491919_uu.shtml