Pitäis saada 110, 120 ja 135 negatiiviliuskoille pidin, jossa niitä voi siirrellä valopöydällä kameran alle. Viimeisin versio pähkäilyssä on tämä (kuvassa mitotus 120-negoille, 6 x 6): Kahden identtisen levyn väliin kartonki, jonka aukko on juuri negatiiviliuskalle sopiva. Kartonki liimataan alalevyyn ja levyt kohdistuu toisiinsa joko nastoilla tai saranoilla (Nastat vaikuttais helpommalta tehdä). Negan ruuduille on kullekin oma aukkonsa ja lasipintoja ei siis ole. Idea on siis se, että levyt painavat negaa reunoita tasoon. Levyjen tulisi säilyttää tasopinta hyvin, painaa niin paljon, että negatiivin kuprut painuvat ja levyjen pinnan oltava sellainen, ettei turhaan raappeuta negatiivia. Olen miettinyt levyjen materiaaliksi ensin metallilevyä, mutta se on hankala työstää. Sitten polykarbonaatti tai akryylilevyä, mutta sen pinta tahtoo heijastella, enkä tiedä kuinka helposti työstettävää se on. Kävin huuhailemassa K-Raudassakin, mutta ei sattunut silmään muuta kuin lattian "korkkimattoa". Onko ehdotuksia levymateriaaliksi?
Vs: Negatiivipidin Painaminen ei riitä saamaan 120-liuskaa suoraksi. Negaskannerin pitimessä toinen sivu on liikkuva, kun reunat on puristettu kiinni, voi sivua vetää ja suoristaa filkan. Sama tuossa, joku veto pitää olla, mutten jää kuprulle.
Vs: Negatiivipidin PC tai akryyli lienee ihan OK, mustaat vaan sen aukon sivut vaikka tussilla tai sopivalla maalilla että heijastukset blokkaantuu. Keskikoon osalta en ole kyllä ihan vakuuttunut että tämä ratkaisu toimii sataprosenttisesti, vapaata filmipintaa jää vaan liian paljon. Mutta varmasti parempi kuin ei mitään.
Vs: Negatiivipidin Ei muuten ole tuokaan kovin toimiva ratkaisu, on nähty ja koettu Nikonin ysitonnisen vakiopitimissä. Lasipidin on paras ja helpoin tapa saada litteä lopputulos, tosin siinä voi olla sitten omat haasteensa Newtonin renkaiden kanssa.
Vs: Negatiivipidin Jos negaruudun painaa neljältä taholta suoraksi tasoon (kukin sivu), niin jääkö se vielä keskeltä kuprulle? Jos jää, niin eikö voiman, jolla se vedetään suoraksi pidä olla hillitön. Vaatinee materiaalin (filmin) venymistä. Tossa mun ajatuksessa kartongin paksuus olisi filmin paksuuden luokkaa, joten sivut (kunkin ruudun kaikki 4 sivua) painuisivat samaan tasoon kuin kartonki levyjen välissä.
Vs: Negatiivipidin Mielessä on käynyt myös kovalevy tai faneri - olisivat helpoja työstää. Pinnoitus vaan matalla mustalla maalilla. Paksuuskin voisi olla sitä luokkaa, että varmaan kestää taipumatta. Paksuun faneriin (tai mitä näitä on nykyään levymateriaaleja) olis helpompi myös istuttaa saranat (pianosarana) tai ohjurit, sekä jokin jousilukitus, joka antaa lisälitistystä negalle.
Vs: Negatiivipidin Jää helposti koholle, vaikka polyesteripohjat pitävätkin aika hyvin mittansa. Emulsion vetäytymistä voidaan säädellä jonkinverran pohjan ja supercoatin käyttäytymistä tuunaamalla. Täällä pohjoisessa talven kuivuus asettaa omat vaatimuksensa, mutta filmejä on pääsääntöisesti kehitetty ihan toiset leveysasteet mielessä.
Vs: Negatiivipidin Millaisia poikkeamia tasosta tuollainen kohouma edustaa. Meneekö selkeästi yli säädyllisen syväterävyysalueen, joka saavutetaan esimerkiksi 100mm objektiivilla ja aukolla jota ei riivaa vielä diffraktio pahasti? (tarkoitus on siis digitoida negoja digikameralla). Ihmiset on käyttäneet antinewton-lasia noissa pitimissä. Onko se ainoa tapa saada teräviä kuvia? Tai jaa, tuli mieleen, että onhan kameralla aina mahdollista harrastaa fokus-stackingiä. Ainakin pahemmin kuprahtaneiden negaruutujen kanssa.
Vs: Negatiivipidin Tuo ja wetmounting (lasit siinäkin) ovat laadullisesti varmimmat tavat, toki hyväksyttävää laatua voi saada muillakin keinoilla. Mikä sitten on hyväksyttävää on enemmän subjektiivinen ja tapauskohtainen asia.
Vs: Negatiivipidin Kun on kyse digikameralla digitoinnista, jolla kuvapisteitäkin per ruutu on aika rajallinen määrä, niin ei toi terävyysvaatimuskaan voi olla kovin tolkuton. Resoluutiosta Innostuin oikein laskemaan kuinka paljon eri negatiiveista saa resoluutiota, kun otetaan kuva niin, että nega-ruutu peittää koko kennon. Kamerana mun paras Canon EOS 7d, jossa kuvapisteitä 5184 × 3456: 6 x 6 120 - Ruutu 58 x 55 mm - Vaakaan (pistettä/tuuma): 5184 / 58 * 25,4 = 2270 -> Värejä R 567, G = 1135, B = 567 - Pystyyn (pistettä/tuuma): 3456 / 55 * 25,4 = 1596 -> Värejä R 399, G = 798, B = 399 Kinokoko 135 Ruutu 36 x 25 mm Vaakaan (pistettä/tuuma): 5184 / 36 * 25,4 = 3657 -> Värejä R 914, G = 1828, B = 914 Pystyyn (pistettä/tuuma): 3456 / 25 * 25,4 = 3511 -> Värejä R 878, G = 1755, B = 878 13 x 17 110 Ruutu 18 x 14 mm Vaakaan (pistettä/tuuma): 5184 / 18 * 25,4 = 7315 -> Värejä R 1828, G = 3657, B = 1828 Pystyyn (pistettä/tuuma): 3456 / 14 * 25,4 = 6270 -> Värejä R 1567, G = 3135, B = 1567 Päätelmänä: Noi 110-koon negatiivit tulee jo melkoisen hyvällä resoluutiolla. Liiankin. Keskikoko on jo melkosen vaatimatonta. Mutta ehkä se riittää Lightroom:ssa siihen että kuvasta näkee onko siitä mihinkään. Syväterävyydestä Onhan kuitenkin tavoteltava sitä, että koko negatiivin ruudun alueella syväterävyys riittää vaikka negatiivi ei ihan tasossa olekaan. Piti vielä katsoa noi syväterävyysalueet: Käytössä on Canon 100mm makro 120 ja 135 ko'oille, sekä 50mm tai 75mm El-Nikkor 110 ko'olle (näillä saa koko ruudun peittämään kennon). 100mm makrolla ja 2.8 aukolla antaa laskuri sivulla http://www.dofmaster.com/dofjs.html tulokset: - Etäisyys 30cm, niin syväterävyys 0,06cm (0,6mm) - Etäisyys 60cm, niin syväterävyys 0,32cm (3,2mm) Kun syväterävyysalue käyttäytyy seuraavasti: - Mitä pidempi objektiivin polttoväli sitä lyhyempi syväterävyysalue - Mitä suurempi himmentimen aukko sitä lyhyempi syväterävyysalue - Mitä lyhyempi kuvausetäisyys sitä lyhyempi syväterävyysalue Niin noilla lyhemmän polttovälin objektiiveilla pitäisi saada myös ihan kelposella syväterävyydellä negakuvia. Päätelmänä: Vaikuttaa siltä, että saa olla negaruutu melkosesti kuprulla.
Vs: Negatiivipidin Selailin erilaisia levymateriaaleja ja liimapuu kiinnitti huomiota. Sitä on helppo työstää, siihen saa saranoita, ohjureita sun muita kiinni helposti ja siihen on helppo liimata sekä maalata. Ainoa, mika jää mietityttämään, on sen paksuus 16-18mm on aika paljon aukkojen kohdalla ... niihin jää melkoinen leikkauspinta, mistä voi heijastella negatiivin pintaan.
Vs: Negatiivipidin Negamaskit suurennuskoneessa on viistetty/ohennettu heijastumien välttämiseksi ja aina alemmassa on myös pienempi aukko. Hommaa suurennuskone tai negakelkka maskeineen. Ehkä saat mukaan myös lasit. Piirustus ja sen selostus ei mulle mennyt jakeluun. Mistä muuten tulee mitat 55, 7, 58 ja 62mm?
Vs: Negatiivipidin Täytynee tehdä viisteet. Mulle osa juttua on tehdä itse. Mä kun en ole mikään konepiirtäjä Siinä on 3 kuvaa: ylävasemmalla päältä katsoen (tosin siinä on vain kartonki ja alempi levy), oikealla on negapidin toiselta sivulta ja alempana taas toisinpäin käännettynä sivulta. Keltanen on ylempi negapitimen levy ja vihreä alempi. Ne on identtiset levyt aukotuksineen. Levyssä on aukko negan ruudun kohdalla. Levyjen väliin tuleva kartonki on samaa kokoa kuin levytkin, mutta aukotettu niin, että negatiivi juuri mahtuu siihen. Kartongin paksuus on sama kuin negtiivinkin paksuus. Mitat sain itse mittaamalla 120-filmin negatiivista: 55mm/56mm on ruudun koko, 7mm on ruutujen väliin jäävä kannas ja 62mm on koko negatiiviliukan korkeus.
Vs: Negatiivipidin 55mm/56mm on ruudun koko, 7mm on ruutujen väliin jäävä kannas Nämä ovat vaihtelevia mittoja.
Vs: Negatiivipidin Joo, toi on ollut mielessä. Meinasin jopa kysyä sitä täällä, kun ei ole oikeen kokemusta. Täytyy sitten tehdä muutama negapidin ja sellaisilla toleransseilla, että kuvat saa näkyviin. Ei mulla kauheasti noita 6 x 6 negoja olekaan. Tai sitten 120-pidin vain yhdellä riittävän isolla aukolla. Kuinkas tilanne on muuten 110- ja 135-filmien kanssa. Eiks niissä ole automaattista tunnistusta varten merkinnät/reunassa kolot, jotta koneet osaa kohdistaa?
Vs: Negatiivipidin Kun tässä on kyse makrokuvauksesta, niin terävyysalue riippu lähinnä kahdesta asiasta: <LIST> <LI> kuvaussuhteesta</LI> <LI> aukosta</LI> </LIST> Polttovälillä ei niin ole väliä.
Vs: Negatiivipidin Minä hankkisin 6x6 A/N diakehyksen, esim. GEPE, josta puolikaskin riittää. Myös skannerin filminpitimistä voi löytyä toimiva ratkaisu.
Vs: Negatiivipidin Mikäs sen paremmin kertoo tilanteesta kuin ottaa parit kuvat. Tässä on mittausasetelma: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Mittausasetelma.jpg/_smaller.jpg"]</IMG> Kuva 1: Ruutupaperille piirretty 6 x 6 ruudun kuva, johon kamera tarkennettu. IKEA:n metrimitta on 45-asteen kulmassa kameraan nähden, joten 1mm vastaa 0.5mm. Mittausasetelma kuvattu aukolla 32, jota negatiivikuvauksessa vaivaa diffraktio jo tosissaan. Seuraavat kuvattu eri aukoilla ja otettu 100% kroppi. Kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi. <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Aukko+2.8+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 2: Aukko 2.8, DOF näyttää olevan 1mm luokkaa <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Aukko+4+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 3: Aukko 4, DOF kasvanut hieman, mutta toinen viiva ei ole aivan selkeä vielä. 1 < DOF < 2 <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Aukko+8+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 4: Aukko 8 ja ainakin 3 viivaa näkyy selkeästi, DOF luokkaa 3 mm <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Aukko+11+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 5 Aukko 11 ja 7 viivaa teräviä. DOF luokkaa 7 mm <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Aukko+16+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 6 Aukko 16, jossa diffraktion vaikutus alkaa jo näkyä, vai kuvittelenko vain <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Aukko+32+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 7 Aukko 32. Diffraktio näkyy jo pienessäkin kuvassa Ihmettely: Mä en nyt ymmärrä jotain! Kuinka negatiivi voi kupruilla niin paljon, että aukolla 8 kuvattuna (DOF luokkaa 3 mm), se ei pysy syväterävyysalueella. Ymmärrän, että negatiivin on oltava samansuuntainen kameran kuvatason kanssa, siinä ei ole paljon varaa heittää ja tarkennuksenkin on oltava keskellä tai vähän kuprujen puolella. Edit 23.11. 2015 Vähän korjailtu kiireessä kirjotettua tekstiä.
Vs: Negatiivipidin En tiedä kuinka suurina olet noita katsellut, koska ne eivät minulle ainakaan avaudu pikkukuvista isommiksi (jää 'loading' ikuisesti päälle). Mikä on riittävän terävää, on kuvan koostakin kiinni. Ja ehdottomasti ihan henkilökohtaisista preferensseistä ja ilman muuta käyttötarkjoituksesta. Mikä on toiselle terävää, on toiselle suttua. Mikä on terävää yhdellä tavalla, on toisessa muodossa katsottuna epäterävää. Terävintä on periaatteessa aina yhdessä kohtaa eli tasan tarkennusetäisyydellä ja siitä sitten puolin ja toisin tasaisesti pehmenee.
Vs: Negatiivipidin Mutta en minä tuota tulostasi ja päätelmääsi ihmettele, koska kyseessä on kroppidigiruutuun mahdutettu kokonainen 66 nega-ala. Eikä se paljoa erilaista olisi kinokennollakaan. Mutta jos kennossa resoluutiota riittää ja kuvausobjektiivissa samoin, suuressa suurennoksessa tulisi tietenkin herkemmin esiin terävyysalueen riittävyydet pienissäkin kupruiluissa.