Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ Ihan hyviä mittareita nuo ovat, ei siinä mitään. Kun tässä ketjussa ollaan nyt käsitelty pitkälti (kansan)talousasioita ja verotusta niin ajattelin itse siihen liittyen enimmäksen ostovoimaa. Siinä on kyllä Norjan ja Ruotsin lisäksi monta muuta maata edellä.
Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ Aivan yhtä hupaisaa on, miten sinä koet asian. Vai vieläkö jaksat väittää, että Katainen, Stubb ja Urpilainen ymmärsivät jotain allekirjoittaessaan Eurooppalaiseen pankkivakaus- ja takaussopimukset? Se ei ole siitä kiinni, onko kansakoulu käyty pidemmän vai lyhyemmän kaavan kautta, jos hoksottimet eivät toimi neuvottelupöydissä siellä jossain "päätöksenteon ytimissä". Nohevat puheet ja sopuisa ulkoinen olemus vievät meitä harhaan näitä asioita punnitessa. Suurin osa kokoomusta sympatisoivista äänestäjistä äänestäisi varmaan Ridge Forresteria, jos sellainen vaihtoehto olisi olemassa.
Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ Relevantti kokemus olisi ainakin yleistä poliitikkojen keskitasoa, ehkä jopa parempi.
Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ Etkö vieläkään ymmärrä että noita päätöksiä ei tehty suomessa, ei ollut vaihtoehtoa, ei tästä enempää. En ymmärrä logiikkaa että 50-100 pistettä pienemällä äo:llä voisi tehdä paremmin monimutkaisia päätöksiä? Niinku esim, Hakkarainen tietää varmasti milloin sahan terä pitää teroittaa ja miten kikkelistä tulee terävä kuva, kuten myös osaa lähettää sen eteenpäin puhelimella, mutta ei noi vielä ihan riitä asioiden hoitoon?
Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ En todellakaan ymmärrä - vihjaatko, että heidät olisi pakotettu allekirjoittamaan? Enkä ymmärrä logiikkaa, jolla päätellään em. henkilöiden älykkyysosamäärästä 50-100 pinnaa heikompien menestymistä, sillä se merkitsisi vertailuryhmäläisille negatiivisia arvoja. Veikkaan sen sijaan, että he ovat kyvyiltään hyvin samankaltaisia ja perustelen sitä sillä, että he ovat samoissa tehtävissä. P.S. Nöpöähän noissa hommissa tarvitaan. Ohessa on linkki, josta voi arvioida erään Euroopan menestyneimmän poliitikon aivoituksia. Miehen, joka otti mm. Suomelta pois jo aiemmin luvatun ja tavoitellun Euroopan elintarvikeviraston sekä on haalinut mm. moninkertaisen omaisuuden ja määräysvallan elinkeinoelämässä meidän omaan BB-Wahlroosiimme nähden .
Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ Ostovoimassa Suomi on ollut Euroopan keskitasoa pitkään, viime vuosien pieni heikennys ostovoimassa on ollut pienempi kuin Euroopassa keskimäärin, jolloin sijoituksemme on ilmeisesti hieman noussut. Kovin tuoretta tilastoa asiasta ei taida vielä olla. Kova verotus ja korkeat hinnat ovat ongelmamme, mutta muistaakseni täällä on moni ollut kovahkon verotuksen kannalla, ainakin tuloverotuksessa. Ainakin erilaisten tulonsiirtojen kannatus on korkealla. Palkkaerothan ovat Suomessa aavistuksen kasvaneet, mutta ovat eurooppalaisittain pieniä, onko sen nyt sitten hyvä vai huono. Tässä tietysti tulee eteen se, että kun hyvinvointimittarit näyttävät korkeita lukemia ostovoiman keskinkertaisuudesta huolimatta, lienee suomalaisilla järjestelmä melko hyvä ja onnistunut.
Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ Pääpiirteissään olen tuosta samaa mieltä, tuloverotus on nyt mielestäni ihan hyväksyttävällä tasolla ja kyllä tuo ostovoimakin menee joitain poikkeuksia, esim. autojen hinnoittelu (verotus), lukuunottamatta. Ainoa mikä kismittää on lähinnä se että tuntuu että maksetuilla veroilla saa yhä vähenevissä määrin palvelua, julkisen terveydenhoidon laadun/saatavuuden kehitys nyt räikeimpänä esimerkkinä. Tällä kehityksellä eivät 15 vuoden päästä hoida kuin kuolleita potilaita, kun aikaisemmassa vaiheessa ei ole enää resursseja puuttua asiaan. Se mitä noissa aiemmin mainitsemissasi tutkimuksissa tuskin otetaan huomioon on juurikin saatavilla olevien julkisien palveluiden laatu, uskoisin että lähinnä niissä tutkitaan onko jotain tiettyä palvelua julkisesti miten hyvin saatavilla.
Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ Kyllähän meillä valtaosalla asiat ovat vielä kohtuullisen hyvin, mutta kova vimma joillakin on saada tänne uusköyhien luokka jotka eivät eläisi palkallaan. Esimerkkinä usein saksa jonka talous jyllää, mutta sodan jälkeen siellä ei ole koskaan ollut niin paljon köyhiä kuin nykyään. Mun mielestä on kestämätön ajatus, että ihminen joutuisi tekemään useaa työtä pelkästään elossa pysymiseen tai, että työn lisäksi pitäisi juosta kerjäämässä sossulta tukea.
Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ Ei kai kenelläkään ole vimmaa luoda mitään uusköyhien luokkaa, vaan selviytymisestä on kyse. Ei me voida nykyisillä työsopimuksilla kilpailla muiden maiden kanssa, vapaa liikuvuus koskee kaikkia, miten paljon täältä pitää työpaikkoja hävitä, enenkuin menee perille? Muutokset on hitaita, vaikka nyt päätettäisiin järkiperäistää työsopimukisia, niin se käy niin hitaasti että työttömyys tuplaantuu. Saati miten käy kun se pitää katsoa kantapään kautta. Kyse ei ole siitä että pieni palkaiset saisi liikaa, vaan suorittavan työntekijät jotka tienaa yli keskipalkan, tappaa kilpailukyvyn.
Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ Ei vaan kyse on väärästä priorisoinnista. Hyvin naivia uskoa että työpaikkojen siirtyminen matalamman kustannustason maihin johtuisi suomen työvoimapolitiikasta. Kyseessä on globaali ilmiö joka on tullut jäädäkseen, suomella ei ole mitään käytännön mahkuja pärjätä tuossa kisassa. Täällä täytyy sen sijaan alkaa tekemään uudenlaisia asioita, uudella tavalla eikä yrittää saada takaisin sellaista mikä ei takaisin enää koskaan tule.
Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ Mistä se sitten johtuu, jos ei työvoimapolitiikasta? Mikä on se uusi tapa, jolla saadaan investointeja uusiin yrityksiin jotka haluavat maksaa moninkertaista palkaa ja saada joustamatomat työntekijät niskoilleen? Jos siis puhutaan vientituoteista?
Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ Saksan teollisuudella menee kohtuullisen mukavasti vaikka palkkataso lienee korkeampi kuin suomalaisessa teollisuudessa, jos sitä nyt vielä jossain on.
Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ Saksalaisilla on yksi merkittävä etu - he ovat useimmiten keskellä markkina-aluettaan. Esim. paperiteollisuudessa ja kemianteollisuudessa tuosta saa n. 10% kustannushyödyn suhteessa suomalaisiin kilpailijoihin. Korkean teknologian osalta kyse saattaa olla enemmänkin siitä, että saksalainen yritysjohto ei kuse omaan pesään ja on usein myös monipuolisempaa osaamiseltaan (jälkimmäinen on oma subjektiivinen näkemykseni).
Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ Jos otetaan lähtökohdaksi vuoden 1995 palkkataso 100, on Saksan palkkataso 2010 noin 128 kun se on Suomessa noin 165. Lisäksi Saksassa esimerkiksi laittomista lakoista voidaan periä ammattiliitoilta todelliset kustannukset, ei mitään leikkisakkoja. Eli laittomia lakkoja ei ole.
Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ Lakko-oikeus on kirjattu kaikkien demokraattisten sivistysyhteiskuntana itseään pitävien valtioiden perustuslakiin ja lakkojen laillisuuden tai laittomuuden arviointi onkin vähän monimutkaisempi juttu. Saksalaisia työmarkkinakäytäntöjä jonkin verran seuranneena väittäisin sen poikkeavan meikäläisestä aika lailla. Suuret saksalaiset ammattiliitot ovat huomattavasti SAK:ia liittoja kovempia neuvottelijoita, eikä mikään irtisanominen ilmoitusluonteisesti tuotannollisin ja taloudellisin perustein ilman kunnollisia ja isänmaan etua kunnioittavia perusteita onnistu. Saati että kukaan moraalisesti valveutunut yritysjohtaja sellaista ehdottaisikaan tuntematta syyllisyyttä omasta epäonnistumisestaan. Eli irtisanomiskynnys ja irtisanomissuoja ovat siellä huomattavasti korkeampia, eikä mitään myyntejä bulvaaniyrityksille suvaita. Vastaavasti sopimuksia myös kunnioitetaan molemmin puolin, mikäli niihin ei ole sisällytetty mitään harhaanjohtavuuksia tai silmänkääntötemppuja. Ulkolaiset yritykset joutuvat myös huolehtimaan yhteiskunnalisista velvollisuuksistaan ja henki on muutenkin sellainen, että yritykset ovat olemassa yhteiskuntaa varten, eikä yhteiskunta yrityksiä varten. Kaikinpuolin asiallisempaa ja kehittyneempää touhua. Ne ovat tehneet tervaa ennen meitä.
Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ Eurot kertoisivat paremmin kuin jotkut suhdeluvut mikä on tilanne tällä hetkellä, tuohan ei kerro yhtään mitään paitsi sen, että täällä on tuolla välillä jossain teollisuudessa palkat nousseet, varmaan puhelimien tekijöillä?
Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ Syitä on useita. Paperiteollisuuden osaltahan pääsyynä on ko. alan maantieteellinen rakennemuutos jonka laukaisi eukalyptuspuun käyttö paperin raaka-aineena. Suomalaisen puuraaka-aineen kasvuvauhdilla tuon kanssa ei pysty kilpailemaan. Lisäksi kysynnän kasvun painopisteen siirtyminen samaan suuntaan. Sitäpaitsi työvoimakustannusten osuus paperintuotannossa on suhteellisen pieni raaka-aineen ja energian ottaessa pääroolin. Konepaja- ja elektroniikkateollisuuden osalta kyse on taas rakennemuutoksesta päähankkijayritysten toimitusketjuissa. 90-luvulla aloitettu low cost sourcing/emerging markets/ miksi sitä nyt haluaakaan kutsua -toiminta auto- ja elektroniikkateollisuus etunenässä vei kilpailukyvyn tehostamisen nimissä (ali)hankintaketjuja eestiin/venäjälle/intiaan/kiinaan/indonesiaan etc., mistä nyt speksit täyttävää tavaraa halvimmalla saa. Tämä ei ole ollut tietenkään mikään suomalainen ilmiö vaan globaali, ja on tullut jäädäkseen, ellei sitten ko. maissa työvoimakustannukset nouse sille tasolle että kyseisiä hankintaketjuja aletaan tuomaan takaisin eurooppaan. Vaikka lähtökohtaisesti tässä onkin kyse työvoiman kustannuksista, on ihan absurdia odottaa että palkkapolitiikkaa rukkaamalla suomi (tai mikään muukaan eurooppalainen maa) voisi pärjätä tuossa kisassa. Olisipa minulla tuohon vastaus, olisin varmaan rikas mies. Voikin hyvin olla ettei perinteiselle vientiteollisuuden aloille tule enää merkittäviä investointeja suomeen. Juuri siksi täytyisikin löytää uusia markkina-alueita ja toimintapatoja missä hyödynnettäisiin suomessa olevaa osaamista, mitä se sitten milläkin alalla tarkoittaa. Ei suomalaiset työntekijät sitäpaitsi minun mielestä ole mitenkään erityisen joustamatonta sakkia, päivastoin. Liitot ovat täällä kuitenkin melko heikkoja, vertaa nyt esim. Italiaan tai Ranskaan tai jopa Ruotsiin. Jos taasen sinun vertailupohjasi on aasiassa, niin saattaahan se tuntua siltä että työntekijät ovat joustavia jos heillä ei ole mitään oikeuksia. Haluaisitko sinä sellaisen tilanteen suomeen? Täytyy tässä vielä mainita että kyllä suomi on eurooppalaisessa vertailussa hyvin pärjännyt valmistavassa teollisuudessa. Monet kansainväliset yritykset ovat sulkeneet tehtaitaan muissa euroopan maissa ja siirtäneet tuotantoa Suomeen juurikin täkäläisen tehokkuuden vuoksi. Palkkakustannuksiin liittyen ohessa yksi linkki. On vähän raflaavaan tyyliin esitetty mutta on siinä asiaakin. http://rayhablogi.blogspot.fi/2014/04/palkanealennus-polvastit.html
Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ Vielä vuonna 2006 saksalaisten keskipalkka oli suomalaista korkeampi, kuitenkin 2010 suomalaisen keskipalkka oli 18,67, teollisuudessa 19,37 euroa tunnissa kun saksalaisella oli noin 18 euroa. Ostovoimalla korjattuna saksalainen toki sai vielä paremman ansion Suomen korkeiden hintojen johdosta, mutta ohi oli jo pyyhitty euromääräisissä palkoissa. Kertoo tuo sen, että palkkojen kehitys täällä on yksi syy kilpailukyvyn heikkenemiseen. Eikä suomalaisten lakkoherkkyyskään kilpailukykyä nosta, eritoten tukilakot ovat kilpailukyvyn surma.
Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ Totta, meillä maksaa asuminen jo yksistään niin paljon, että pääkaupunkiseudulla ei kohta asu enää näitä "paskaduunien" tekijöitä ja sittenhän alkaakin ihmettely kuka ne tekee. Paljonko OK1 ja mlphotic olisivat valmiita pudottamaan palkkaansa tai oikeastaan, kuinka alas, olisiko joku 1500€/kk sopiva?
Vs: Vihdoinkin vasurit pihalle hallituksesta \o/ Kysymys on hyvä. Vastaan siihen, että olen 90-luvun alusta asti toiminut vuoroon yrittäjänä ja vuoroon tulospalkkauksessa. Kiinteää kuukausipalkkaa minulla ei ole ollut sitten 80-luvun. Tuo on taannut paitsi vaihtelevat elinolosuhteet hyvine ja huonoine, joskus erittäinkin huonoine, aikoineen, kuitenkin myös sen, että työnantajan ei ole tarvinut sponsoroida palkkaani, aina olen tuonut enemmän taloon kuin olen saanut ansioita. En pidä kenenkään kannalta hyvänä, että palkan viime kädessä maksaa työnantaja eikä asiakas. Pitkän päälle sellaisesta on kaikille vain haittaa.