Siinä kaverissa oli särmää. http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/Mika+Myllylä+on+kuollut/1135267576229 Tuohon Hannes Heikuran kuvaan tiivistyy kaikki.
Vs: Mika Myllylä R.I.P Mistä hemmetistä tiedät mitä muut tässä ajattelee. Kyllä se kohotti Myllylän arvostuksen silmissäni urheilijoista huippuunsa, että kertoi dopingista aika avoimesti lopulta. Enemmän minua inhottaa jokin Viren ja toimittajat, jotka kuin yhteisestä sopimuksesta käyvät aiheen äärellä keskuteluissa, mutta aina jättävät tilaisuuden käyttämättä. Sitä ei edes kysytä! Kuitenkin on selvää että juuri silloin Kekkonen oli saanut suhteet kuntoon itään ja apua piisasi. Eikä sitä pelkästään dopingilla kuule pärjätä - kuten ei muusikot ja runoilijatkaan pelkillä huumeilla. Ajattelet varmaan samalla logiikalla Juicestakin että viinan voimalla se vaan laulunsa teki. Nollamies muuten! edit. Luin HS:n jutusta: Viime vuosina Myllyä sai myös useita rikostuomioita muun muassa pahoinpitelystä. Ilmeisesti Hymyt ja Nykypostit on ahkerasti luettu. Siten voin ymmärtää vain tuollaiset:
Vs: Mika Myllylä R.I.P Vähän urheilua lähempänä olevalla foorumilla keskustelu käy jo toista sivua. http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?t=25526&page=16 'Ketä tässä nyt fanitetaan kun kaikki parhaat kuolee' ym. Hatut päästä!
Vs: Mika Myllylä R.I.P Niin. Selkään taputtajia ja lajin "asiantuntijoita" löytyy joka kuppilasta kymmenen tuopin kumarassa kun menestystä on tarjolla. Samat tyypit ovat valmiita kääntämään peukalonsa alas heti, kun ei aina jaksakaan - ei vaikka kaikki konstit, myös laittomat, on käytetty Ei kai kukaan usko oikeasti, että esim. norjalaiset ja venäläiset voittaisivat jatkuvasti toistaiseksi luokittelematonta tai vielä testeissä havaitsematta jäänyttä dopingia ?
Vs: Mika Myllylä R.I.P Mitenkähän helppoa silloin oli päästä mukaan ja tuettavaksi huipputasolla jos kieltäytyi piikeistä?
Vs: Mika Myllylä R.I.P ??? Itse? Ei olisi ollut pakko, mutta kun siellä vannotaan puhuvansa totta, taisipa jopa tehdäkin sen. Mun mielestä STT:n oikeudenkäynnissä tehty laajempi tunnustus oli nimenomaan hieno juttu, joka olisi voinut poikia laajemmankin vallitsevan järjestelmän paljastamisen.
Vs: Mika Myllylä R.I.P Jo ajat sitten ystäväni Idästä sanoivat että Suomalaiset ovat niin saatanan yksioikoisia ja typeriä kun jäävät kiinni Dopingista. Muut eivät jää kun ymmärtävät hoidella myös sen päävastustajan: Doping testaus organisaation... Kun et maksa, jäät kiinni... Tämä juttu ei suinkaan ole käyty läpi pohjamutia myöten. Sääli vaan että nuo työjuhdat, urheilijarassukat, joutuvat käymään läpi liian paljon. On sitten tosikovia luita kuten urheilujohtajat, Kyrö etunenässä. Ei ole tippa linssissä siellä...
Vs: Mika Myllylä R.I.P Eiköhän kuitenkin Itä-Euroopasta löydy eniten kärähtäneitä, oikeastaan ainoat jotka ovat säästyneet laajemmin, norjalaiset hiihtäjät, siellä on lääketiede hallussa.
Vs: Mika Myllylä R.I.P Suomessa on tuo omituinen tapa, että kuolleista ei saa puhua mitään huonoa. Kaikista tulee kuollessa pyhimyksiä. Vähintään. Huumehörhö "nyrkkeilijä" teki noin vuosi sitten samat kuin Myllylä nyt ja mieletön meteli nousi kun tunnettu kolumnisti uskalsi kirjoittaa vähän ärhäkämmin kyseisen kansallis-ikonin toilailevasta menosta. Myllylästä on tehty nyt suuri sankari ja urheilun jälkeisen saattohoidon puutteen marttyyri. Suomesta löytyy tuhansia samanlaisia ihmiskohtaloita, mutta ei heistä kukaan viitsi puhua. Saati olla höpisemässä siitä kuinka pitäisi olla sopiva hoito ja tukiverkko jotta leipätyön loputtua voisi palata "normaaliin elämään". Missä on hoito niille työnarkomaaneille, joilta putoaa elämästä pohja työn loputtua? Nämä työlleen elävät ovat kuitenkin vähemmistö, valtaosa ihmisistä selviää työuran katkeamisesta ilman päihteitä ja ajautumista pohjalle. Joillakin käynnistyy itsetuhon kierre kun pitää näyttää kuinka katuu - mutta miksi hoitoon hakeutuminen jäi tekemättä (käsittääkseni soiden sankari ei hakeutunut psykiatriseen hoitoon joka olisi todennäköisesti auttanut). Tuhansien murheellisten laulujen maa jossa kaava menee aina samalla tavalla - tapahtuu "katastrofi", sitten turvaudutaan pullon henkeen ja pian meneekin jo perhe, sen jälkeen alkavat velkojatkin kolkuttelemaan ovella ja lopulta ollaan täysiä alkoholisteja tai narkomaaneja - jollei jo aikaisemmin oma käsi ole päättänyt elämää. Arjen sankareita ei kukaan huomaa, mutta arjen luuserit nostetaan jalustalle. Mutta näinhän ei saa sanoa, pitäisi hymistellä ja palvoa. Ja osallistua kolehtiin jotta saadaan se patsas pystyyn.
Vs: Mika Myllylä R.I.P Taas tätä raakkumista raadon ympärillä jossa unohdetaan miksi Myllylä on Myllylä ja yleensä tietoisuudessamme.
Vs: Mika Myllylä R.I.P Myllylä on tietoisuudessa koska tiedoitusvälineet ovat kirjoitelleet hänestä.. Siis julkkis.
Vs: Mika Myllylä R.I.P Näinpä se on. Jos jonkun naapurissa asuu väkivaltainen spuge joka on kuitenkin aikaisemmin saattanut kasvattaa fiksuja lapsia, tehdä työnsä hyvin etc (eli on ollut ihan normaali kansalainen, oman elämänsä sankari), niin harvapa sellaisesta ajattelee niin kauniisti ja ymmärtäväisesti kuin jostain Halmeesta tai Myllylästä. Ei paljon hatut nouse päästä..
Vs: Mika Myllylä R.I.P Henkilökohtaisesti asia on täällä niin, että tiedän hänestä koska aikoinaan olen katsellut TV:stä urheilukisoja. Ja urheilijana hän on myös julkkikseksi tullut. Sittemmin vasta entisenä urheilijana. Jos tunnette Myllylän väkivaltaisena spurguna, teillä on tietenkin sitten erilainen käsitys hänestä. En minä ole tietoinen sellaisesta. http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showpost.php?p=1651038&postcount=476 Linkin ajatukseen lisäten, kummallisen voimakas on toisen elämän tuomitsemisen tarve, ja millä eväillä... Lisäksi - konservatiivinen ajatus, myönnän: ja vielä juuri kuoleman tapahduttua.
Vs: Mika Myllylä R.I.P Julkisuuden henkilöiden kohdalla ehkä näkökantoihin vaikuttaa myös fanitustekijä. En ole urheilufani enkä Myllylästä tiennyt muuta kuin hemohessit ja lööpit. Fanittaja tietää (varmaan) enemmän ja samaistuu idoliinsa jolloin on vaikea katsoa asiaa etäältä. Yksi syy sille miksi toin esille tämän suomalaisen (vai onko muualla samaa?) kuoleman jälkeisen hyssyttelyn johtuu siitä että en vain ymmärrä miksi ensin lytätään täysin ja sitten kuoleman jälkeen tehdään pyhimystä ja marttyyria. Toinen on se, että tiedän monia saman tyyppisiä ihmiskohtaloita jotka eivät ole hetkauttaneet ketään. Tiedän myös monia vastaavista tilanteista selvinneitä. Myllylä pysyi valitsemallaan turmion tiellä eikä se mielestäni oikeuta nostamaan häntä muita korkeammalle. Katkaisusta kotiin ja heti pullon korkki auki.
Vs: Mika Myllylä R.I.P Onhan tuota samaa ihan joka paikassa luultavasti, jokainen itsensä tarpeeksi nuorena tappanut muusikko tai näyttelijä saa itselleen legendan viitan ja sitten ihannoidaan joukolla "kuinka Hän eli täysillä", esimerkkejähän piisaa: Dean, Morrison, Hendrix, Joplin, Cobain, Phoenix, Ledger ja meillähän myös riittää omasta takaa vaikka kuinka paljon taiteilijoita jotka elivät täyden, mutta melko lyhyen taiteilijaelämän.
Vs: Mika Myllylä R.I.P Noh, kuka tahansa alkkis jolla on väkivaltaista taustaa (vrt. Myllylän tuomiot pahoinpitelystä). Vertailu johonkin random alkoholistiin ei ole ollenkaan kaukaa haettu, ainut ero on siinä että Myllylä on urheilija. En mä tuntenut Jammu Siltavuortakaan, mutta faktat kertovat että kaikki ei ollut kotona herralla. Jos mä tässä jotain tuomitsen niin niitä ihmisiä jotka ei osaa erottaa tavallista ihmistä julkkiksesta.