Tuossa pari huitaisua,jotka on kuvattu D700:lla. Käännetty muuttamatta mitään Capture CX2:lla NEFistä JPG:ksi. Vain hieman terävöitetty. Ihmettelin jo kameran takatelkkarista, kun ovat eri lailla valottuneita. Kurkkailin sitten histogrammeja, ja olivat muodoltaan erilaiset. Kuvat on kuvattu samassa valossa, lähes samanaikaisesti. Valotusaika jotain 1/100 s. Nyt taisin keksiä syyn. Ei olekaan kameran vika, vaan loisteputkivalon. Olenko oikeassa? kapa
Vs: Viereisten kuvien erilaisuus Loistevalo välkkyy sitä 100 Hz, joten 1/100s valotus voi tosiaan olla kirkkaammalla tai hämärämmällä hetkellä. Sattumaa kuitenkin, että se kuviin eroa tekee. Joskus koulussa loisteputken välkyntää demottiin pyörittämällä, siis päästä kiinni ja ympyrää. Kyllä se näkyviin tulee, jos muuten on pimeää.
Vs: Viereisten kuvien erilaisuus Paikalisessa nuorisotalossa oli kaksi pingispöytää, toinen normivalon, ja toinen loisteputkien alla. En pystynyt ollenkaan pelaamaan sillä putkipöydällä, kun pallo tuli kovasti nykien kohti...
Vs: Viereisten kuvien erilaisuus Eikös se taajuus ole 50 Hz? Ja eikö 100 Hz tarkoita, että 1/100 sek aikana valo on "päällä" JA "pimeänä", eli eri kuvissa ei ole eroa valon tason suhteen.
Vs: Viereisten kuvien erilaisuus Joskus aikoja sitten reprosin (verhosuljinkamera)jotain valopöydältä ja aika oli nopeampi kuin tuo putken syke (minunkin mielestä se sykkii 50 Hz taajuudella), niin kuviin tuli musta palkki reunaan. Häipyi sitten 1/30 s valotuksella. Nyt olen kuvannut loisteputkivalossa nopeammillakin ajoilla, enkä tuota palkkia ole saanut aikaiseksi. Onko nykykameroissa tuo verhon liike ratkaisevasti nopeampi, joten tuota palkkia ei tule, mutta valotuksen määrää saattaa vaihdella? kapa
Vs: Viereisten kuvien erilaisuus Lyhin salamatäsmäysaika kertoo sen suljinajan jolloin suljin on kokonaan auki. X-synkka oli vanhoissa Nikon Fssä 1/60 M-Leicoissa 1/50, joissakin muissa 1/125 ja nykyään 1/250.....1/500. Kyllä sulkimet ovat kehitetty vauhdikkaimmiksi. Itse asiassa tuollainen ammattidigin (tai miksei vaikkapa filmiajan Nikon F5sen) suljin on hemmetin hieno laitos. Varsinkin jos ajattelee verhon kiihtyvyyttä. Voithan kokeilla asian helposti. Kuvaa jotain vain loisteputken valossa esim ajoilla 1/25, 1/50, 1/100 ja 1/200.
Vs: Viereisten kuvien erilaisuus 50 hertsin taajuus siniaallossa tarkoittaa että kokonaisia aaltoja on 50 kappaletta sekunnin aikana. Nollaan verrattuna jännite on positiivisella puolella 50 kertaa ja negatiivisella puolella 50 kertaa, eli syttyy / sammuu 100 kertaa sekunnin aikana.
Vs: Viereisten kuvien erilaisuus Aivan vain oman mielenterveyteni takia varmistan, että tarkoittaahan tuo 50 syttymistä ja 50 sammumista (50 Hz).
Vs: Viereisten kuvien erilaisuus Musta palkki kuva-alan reunassa nopeilla ajoilla saattaa johtua verhon jousen löystymisestä. Ensimmäinen verho ei ole ehtinyt pois kuvaportin edestä, kun toinen verho jo sen saavuttaa. Yleistä vanhoissa kangasverhosulkimissa.
Vs: Viereisten kuvien erilaisuus DI kehiin! 50 Hz verkkovirralla se lamppu syttyy ja sammuu 100 kertaa sekunnissa kuten tuossa sanottiin. Tämä näin jos on normi muuntaja/kuristin. Sitten on nämä nykyaikaiset electrooniset laitteet, joilla välkytetään paljon suuremmalla taajuudella, eikä putki ehdi sammua lähes lainkaan. Saadaan jatkuvaa valoa! Ihanaa. terv Peksilli
Vs: Viereisten kuvien erilaisuus En ole DI joten saan ehdottaa. Hehkulamput ? Ei ehdi sammua. Muuten, mun fikkari palaa koko ajan eikä välky. Onkohan siinä joku vika?
Vs: Viereisten kuvien erilaisuus Verkkovirralla on se 50Hz, josta kuristimella toimivan loisteputken värähtely juontuu. Nykyään on myös loistevalaisimia, joissa perinteinen kuristinkäämi on korvattu "elektronisella liitäntälaitteella" ja sillä tuo taajuus on nopeampi. Ihan samoja putkia käyttävät ts. kuristimen tai tuon modernimman laitteen koko määrää sopivan putken. Ja kummankin tyyppisiä loistevalaisimia on markkinoilla. http://www.adlux.fi/public/tyo/liitantalaite.html "Ihmissilmä ei normaalisti havaitse" on aika jännästi sanottu. Ehkä totta, mutta jokaiseen tuo vaikuttaa enemmän tai vähemmän. Laukaisee mm. migreenikohtauksia. (edit. on linkissä enemmänkin. Asiallinen juttu sanoisin.) Hankintapaikkana esim. Finnparttia voisi olla hyvä. Voi vaikka hankkia pelkästään sen osan ja uusia vanhojen valaisimien sisuskalut.
Vs: Viereisten kuvien erilaisuus Joo ei ehdi ei. Ei vilku =) Voit olla huoletta, fikkarissasi ei ole vikaa. Joissain fikkareissa on electrooninen laite, joka vilkuttaa (esim fillarin huomiovalo). Vähän niinkuin strobo. -pekebox
Vs: Viereisten kuvien erilaisuus Peruskauraa: Jos X-synkronointiaika on 1/250 s niin verhon keskimääräinen nopeus on noin 6,25 m/s eli Usain Bolt menee vauhdilla ohi. Nyt kun ei ole tietoa, missä kohtaa verho saavuttaa huippunopeuden ja missä alkaa jarruttaa, ei voi tarkkaan päätellä, mikä on tarvittava kiihtyvyys. Jos olettaisi, että verho kiihtyy tuohon vauhtiin jollain 3 mm matkalla ulkopuolella valoaukon ja sama jarrutettaessa, niin kiihtyvyyttä tulee jotain 500 G:tä. Vaikka lyhyin valotusaika on 1/8000 s, niin valottamiseen kuluu silti paljon enemmän, melkolailla 1/250 s + 1/8000 s. Sulkimen verhojen muodostaman raon kulkemisesta valoaukon yli seuraa geometrinen vääristymä, jos kuvassa on liikkuva kohde. "Nopein" sarjatuotantosuljin taisi olla Minolta Dynax 9:n hiilikuitusuljin, X-synkka 1/300 s mutta lyhyin ("kapein") valotusaika 1/12000 s.
Vs: Viereisten kuvien erilaisuus Jep. Se 50 Hz on koko aallon taajuus, ja siinä on kaksi huippua, suuntaan ja toiseen. Valo tosiaan välkkyy 100 Hz taajuudella. Peruskauraa.
Vs: Viereisten kuvien erilaisuus Hehkulamppukin värisee verkkovirran taajuudella. Ei sillä muuten toimisi levysoittimen stroboskooppikaan. Aikoinaan yritin katsoa stroboskoopista nopeutta ja en sitten onnistunut niin millään. Monta vuotta myöhemmin kuulin neuvon katsoa hehkulampun valossa - ja niinhän se toimikin. Päivänvalossahan minä. . Mutta hehkulampussa jos missä voi hyvin sanoa ettei ihminen havaitse sitä värinää suoraan katsoen. Kai.
Vs: Viereisten kuvien erilaisuus Palatakseni tuohon alkuperäiseen ihmettelyyn, niin kokeilin kotosalla eri valoissa tuolla 1/100 s valotuksella ja sarjatulella. Kaikki ruudut ovat samanlaisia samalla valolla ja histogrammikaan ei muutu. Tuossa alkuperäisessä kuvaustilanne oli isohkossa tilassa, jossa katto täynnä loisteputkia. Noissa kahdessa esimerkkikuvassa histogrammin muotokin on erilainen. Olisiko sittenkin ollut kamerassa joku tilapäinen laskuvirhe? Kuvien kuvausväli noin 0,2 s. kapa
Vs: Viereisten kuvien erilaisuus Erilaiset valonlähteet varmaankin. Oletko tarkistanut minkätyyppisiä loistevalaisimia kotonasi on? Isoissa tiloissa on tyypillisesti edullisia kuristimella toimivia loistevalaisimia. Energiansäästölampussa on elektroninen liitäntälaite. http://fi.wikipedia.org/wiki/Energians%C3%A4%C3%A4st%C3%B6lamppu Muissa loistevalaisimissa yksi tunnistuskohta voisi olla sytytin. Jos se on sellainen totuttu vanhanaikainen, valaisin toiminee kuristimella. Loistelamppu – Wikipedia
Vs: Viereisten kuvien erilaisuus Loisteputken fosforit "syttyvät" eri aikaan antaen eri väristä valoa vaihtovirran eri vaiheissa. Eli jos kuvataan lyhyemmällä kuin 1/50 valotusajalla niin saadaan erilaisia "siivuja" valosta. Jos valaisimessa on tajuusmuuttaja, niin se muuttaa tilanteen. EDIT: pakotettu siirtyminen "energiansäästölamppuihin" luo uusia haasteita valokuvaajille...