10.9.2005, olin kuvaamassa perinteistä pyörötähtikuvaa kun taivaalle kesken valotuksen ilmestyi revontulia. Kuvasin pyörötähdet loppuun, ja sen jälkeen otin revontulista erikseen kuvan. Taustalla olevat pilvet heijastavat 40km päässä olevan Lappeenrannan valoja.
Pidän kovasti! Erityisesti tuo keskipisteen sijoittaminen tuonne ylävasempaan toimii. Pilvien liike, horisontin paikka ja metsä istuu kivasti kokonaisuuteen. Kuinkahan olisi käynyt jos ajan olisi kolmin- tai kaksinkertaistanut? Viivaa olisi vielä enemmän Hyvä näinkin kyllä, minusta. Kuuluu melkein akselin jyminä!
Pelkäsin menettäväni revontulet - ja tietysti kun tämän shown piti sattua juuri silloin kun olin kaukana pellolla mukana vain kamerajalusta, kamera ja kamerassa 1 filmiperä kiinni, ja siinä 2 vapaata ruutua... Kun piti ottaa vain pyörötähtikuva ja tuprutella rauhassa sikaria syrjemmällä... Mitä tästä opimme: koskaan ei voi tietää mikä yllätys on edessä.
Niinpä tietysti, en vaan tajunnut... Etelän ihminen kun olen, niin liikkuvia pilviä vaan kuvittelin katsovani. Edelleen on silti hyvä kuva, oikeastaan niitä osaa katsoa eri tavoin, kun kerroit oleellisen
Harmittaa kun en ole nähnyt noita repoja vuosiin vaikka pällistelisin niitä mielelläni ja peräti seuraan tiedotuksia millon niitä muka pitäisi näkyä (valosaastettakaan ei ole liikaa, mut ne vain jotenkin kiertää tämän paikan)... Näkisi edes, ei välttämättä tarvitse edes saada kuvaan.
Jossain oli puhetta mustavalkoisista luontokuvista. Tässä nyt esiemerkki siitä, että luontokuva voi olla ihan pirun vaikuttava mustavalkoisena. Varmaan paras kuva "tästä aiheesta" johon olen törmännyt... eikä ole roskia kennolla
Samalla alueella asutaan ja taisin minäkin nähdä tuolloin revontulia. Harmi vain että kameraa ei ollut eikä ollut aikaa sen enempää katsella taivaalle. Hieno kuva!