Kuten me kaikki tiedämme, verhosulkimen suurin todellinen nopeus on sen x-aika ja nopeammat toteutetaan valoraolla. Tämän pitäisi aiheuttaa nopean toiminnan kuvissa erilaisia vääristymiä, jollaisesta wanhana esimerkkinä kuuluisa Lartiguen autokuva http://www.houkgallery.com/imprintsofjoy03.html on yksi esimerkki, mutta miksi näitä ei näe päivittäin?
Heh. Taisi olla sattuman kauppaa tuo otos. Mainio kuva kyllä sinänsä. Tuohan toimii vain silloin, jos auto kulkee vasemmalta oikealle sopivaa vauhtia sulkimeen nähden. Kinkkinen homma säätää kohdalleen varmaan. Nykyään taitaa olla verhosulkimet ylhäältä alaspäin kulkevia. Niillähän voisi kuvailla vaikka ilotulitusraketteja tai avaruussukkuloita. Tarjoan kaljat sille, joka ottaa tuon kuvan uudestaan nykyvehkeillä!
Tuo nyt oli ääriesimerkki. Pojan kamerassa oli varmasti aika hidas suljin. Metalliverhosulkimet liikkuvat pystysuoraan ja kangasverhosulkimet vaaterissa. Liike saa olla kumpaan suuntaan vain, mutta toki näyttäytyy sitten joko venymisenä tai kutistumana.
Eikös maalikameroissa ole noita venymiä aivan laitanaan. Ainakin vanhemmissa taisi olla. Muistelen nähneeni mitä omituisempia venyneitä juoksijahahmoja kuvissa, joista voittajaa on sitten arvottu.
Elikkä yksi syy miksi tota vääristymää ei nykyään enään paljoa kuvissa näy on se, että verhosulkimia käytetään nykyään pääasiassa enään keskikoon ja ennenkaikkea kinokoon tai pienemmissä laitteissa. Näissä se aika joka kestää kun verhojen väli kulkee kuvaportin poikki on todella lyhyt verrattuna vielä 50 vuotta sitten käytössä olleisiin isonkoon verhosuljinkameroihin, jotka olivat yleisimpiä nimenomaan lehti- ja urheilukuvaajien parissa. Ensimmäinen sukupolvi näistä isonkoon verhosulkimista otettiin käyttöön välillä 1870-1900 ja tästä eteenpäin vielä viidenkymmenen vuoden ajan. Ja tältä ajalta onkin suurin osa noista vääristyneistä kuvista. Sulkimista myöskin ylivoimaisesti suurinosa oli yläsuunnassa kulkevia sulkimia ja sivusuunnassa kulkevat oli todella pieni vähemmistö. Vanhoissa verhosulkimissa sai useimmiten säädettyä erikseen verhojen välisen aukon suuruuden ja suljinverhojen nopeuden. Kameroissa oli mukana taulukko josta näki valotusajat eri nopeus/rako yhdistelmille. Näitä käytettäessä etenkin vuosisadan alussa kun nämä erillissäätöiset sulkimet oli enemmistössä, puhuttiin mm. termistä sulkimen tehokkuus(vapaa suomennos), joka mm. määräsi sen mikä asetusyhdistelmä oli paras minkäkin efektin aikaansaamiseksi tai terävän kuvan saamiseksi. Jos halusi tuollaisen vinon kuvan niin silloin piti ottaa pieni aukko verhojen välille ja hidas verhon kulkunopeus. Tehokkuus oli muistaakseni parhaimmillaan kun sulkimen aukko oli suurimmillaan ja nopeus suurin. Jokatapauksessa eri sulkimen raon ja nopeuden yhdistelmillä saadaan tällaisia kuvia aikaan. En tiedä miten onnistuu nykyvehkeillä, mutta 1900-luvun alun kamerallakin voin koska tahansa ottaa tuollaisen kuvan. EDIT: Niin ja tosiaankin nykyajan verhosulkimissa sulkimen toiminta on vissiin suunniteltu ja ohjelmoitu sellaisille aukko ja nopeus yhdistelmille joilla ei tule tota venymä efektiä.
Ainakin niissä vanhoissa isonkoon verhosuljinkameroissa, joilla suurin osa tollaisista venymäkuvista on aikoinaan otettu on suljin tosiaankin varsin hidas nopeimmillaankin ja aukko taas on tolkuttoman pieni nopeimmilla suljinajoilla. Syy siihen hitauteen on pääasiassa se, että suurimassaisen sulkimen toiminnan kannalta tulee aina enemmän ongelmia mitä suurempi on verhojen nopeus
Mistä otit tuon 1/250s. ajan? Muistelen että jossain kirjassani oli joitan laskukaavoja joilla noita venymiäkin sai laskettua.
Omista kinokameroistani. Sehän lukee spekseissä ja näkyy valintapyörällä. Kyllä sitä yleensä oman salamasynkka-aikansa tietää. Onhan minulla myös 1/125s ja 1/60s kameroita. Ajattelin koittaa sähkömoottorilla ja potkurilla..josko siitä ellipsin saisi..
Leicassa on tuollainen hieno kankainen vaakasuuntaan kulkeva verhosuljin joka aiheuttaa varsin vähän värinöitä pitkillä ajoilla. Saas nähdä mimmosia efektejä tuli uudenvuodenkuviini kun se tuppasi jämähtelemään yms kaikkea pitkillä ajoilla, noh huoltoon pitää laittaa mokoma nyt. Ekaa kertaa 22 vuoteen.
Ahaa, en kyseenalaistanut tietoasi omien kameroittesi synkka-ajasta, en vaan ainakaan huomannut keskustelussa mitään mainintaa, että kyse oli synkka-ajasta. No, joka tapauksessa yleensä vanhanaikaisissa isonkoon verhosulkimissa synkka-aika on sellainen että verhosulkimen verhojen välinen rako on tietyllä hetkellä saman kokoinen kuin kuvaportti ja nopein synkka-aika saadaan sillä että käytetään tällä raolla suurinta verhojen kulkunopeutta. Kun taas vinon kuvan aikaansaamiseksi pitää nimenomaan käyttää kapeampaa rakoa verhosuljinten välissä kuin mikä on kuvaportin koko.
Ei olekaan kyse synkkaa-ajasta jos halutaan efekti, vaan synkka-aika on nopein aika, johon kamera oikeasti pystyy, ja se siis normaalikäytössä riittää kaikken nopeaan kuvaamiseen ilman efektiä..ja se voisi siis olla vaikka 1/60s, 1/125 tai 1/250s. Tämä siis on minulle se asia joka mietityttää: miksi noin hitailla ajoilla ei tule nopeisiin tilanteisisin efektiä?
Jos nyt ymmärsin kysymyksesi oikein niin vastaus on seuraava. Jos nämä nykyiset sulkimet toimivat samalla periaatteella kuin vanhat, niin johtuu siitä että noilla ajoilla verhojen välinen aukko on ainakin yhtä suuri kuin koko filmiportti ja efektin saa ainoastaan jos verhojen välinen aukko on huomattavasti pienempi kuin filmiportin koko. Eli siihen efektiin siis vaaditaan hidas sulkimen liikenopeus ja pieni verhojen välinen rako. Ja tämä nimenomaan pienikokoisissa verhosulkimissa. Isossa koossa efekti tulee helpommin, sillä vaikka sulkimen verhon liikkumisnopeus olisi suurempi ja aukko pienempi, kestää kokonaisuudessaan kauemman ajan kun aukko liikkuu filmiportin ohi.
Juu juu, mutta eihän kinofilmari ole kovin nopea, jos sen filmiportin ohi pyyhältää rako 1/60s ajan. Minun 645 on nopeampi koska siinäkin on synkka 1/60s. Minusta on jännä että johonkin, vaikka lätkäistyn jääkiekon kuvaamiseen riittää helposti 1/60s. Jos tämä ei ketään muuta ihmetytä niin ok ;-)
Jos et aikaisemmista viesteistäni ymmärtänyt asiaa, niin valitettavasti en ole opettaja enkä osaa asiaa paremmin selostaa. Juju on siinä että se aika 1/60 s ei ole sama aika mikä raolla kestää mennä filmiportin yli kuin ainoastaan silloin kuin filmin rako on sama kuin filmiportin koko. Tässä on pari aika hyvää linkkiä asiasta, toivottavasti selviää sinullekkin. http://www.rit.edu/~andpph/text-slit-scan.html SR12
Vaan? Onko sulkimessa jotain lisänopeutta, jota ei kuitenkaan haluta käyttää? Jos näin olisi, voisi kuvitella että se olisi otettu käyttöön, sillä onhan salamasynkka-ajoilla kilpailu ollut myös yksi mainosvaltti. En ole itsekään opettaja. Tämä oli hyvä linkki ja selittää vääristymän syyn. SR12 Juuri tämän vuoksi asiaa minua kiinnostaa. Kuvittele auton tilalle se jääkiekko. Se joko venyy tai litistyy, riippuen suunnista.
Ei, sulkimen verhojen liikenopeus on tuossa maksimissaan, ja tuosta eteenpäin valotusaikaa voidaan lyhentää kaventamalla suljinverhojen välistä rakoa.
Parhaiten tuo verhosuljinefekti tulee nykykameroista pyörähtäväobjektiivisilla panoraamakameroilla - niissä kun hitaatkin ajat syntyvät sulkimen raon kautta. Itselläni on tainnut joskus olla täälläkin esillä joku aiheeseen sopiva kuva ja Juhaa leikki samoilla efekteillä Pitäjänmäen miitissä. Efektin muoto riippuu sulkimen kulkusuunnasta: Lartiquen autokilpailukuvassa oli vaakaan liikkuvaa kohdetta kuvattu pystyyn liikkuvan verhosulkimen kautta.
En tiedä, mutta tulee mieleen, että.......jos auto menee oikealle ja suljin liikkuu vasemmalle ja kameraa pannaa vielä vasemmalle, niin mitähän tapahtuu? Tai toisinpäin.