Aivan oikein. Ihmettelen, miten tuon kaijan pätkän perusteella tunnistit paikan. Vai onko botskin kotisatama Inkoo. Näytti kuitenkin vierailijalta.
Oma paattini oli vielä sunnuntaina samassa laiturissa. Sitten aikaisemmin oli kuva siitä vanhasta armeijan rohjosta joka talvehtikin ko. paikassa.
Kyllä. Vähän nämä hankkeet ja niiden taustayhtiöt arvelluttavat, koska taloudelliset resurssit, mm. omat pääomat, ja näytöt aikaisemmasta menestyksekkäästä toiminnasta ovat kovin vaatimattomat. Ei tuollaisia 4-6 mrd:n € investointeja tyhjästä ilman merkittäviä oman pääoman ehtoisia panostuksi tehdä. Ja jos näissä olisi kyse jostain kultasuonesta, löytyyhän Suomesta yrityksiä, osaamista ja tahoja joilla on resurssit panostaa
Niitä on kahta kokoa - suuria, ja helvetin suuria. - Opettivat siis isot pojat aikoinaan koulun pihalla. Aivan epäilemättä tuo Sedov on niitä jälkimmäisiä. Itse asiassa se oli noin 80 vuotta maailman suurin käytössä oleva purjealus. Jos ovat siellä toisessa ketjussa nähdyt sotalentokoneitten käyttöliittymätkin monimutkaisia, on tuossakin ollut miehistöllä opettelemista ja koulutuksen tarvetta. Tuohan ei ole ollut sotalaiva, mutta vastaavia tietysti oli aikoinaan paljon sellaisinakin. Kaikilla köysillä ja vaijereilla on nimensä ja käyttötarkoituksensa. Taistelun tiimellyksessä alusta tietysti käännellään koko ajan tuulien mukaan, joten purjeitten säätökin on kokoaikaista. Kipparin pitää tietää kaikkien säätöjen vaikutus, ja miehistön pitää osata tehdä ne säädöt.
No, itse asiassa liian lyhyt. Tarkoitus oli saada mastossa ahertava miehistö paremmin esiin, mutta kun olin itsekin liikkeellä purjeveneellä, en halunnut mennä ihan lähelle, siinä pörräsi niitä pikkupaatteja kymmenittäin, ja toisella kädellä kuvaaminen toisella purjehtiessa on melkoista multitaskaamista. Kauemmas kyllä pääsi, Airistollakin on tilaa.
Koulualuksella ei varsinaisesti harrasteta, vaan siellä opiskellaan merenkulkua. Perinteinen purjelaiva koulualuksena on varmasti paras merenkulkuopisto mitä ihminen voi käydä. Mitä tulee riskittömyyteen, niin puuvenprammin litsliinojen sitominen jalkaperteillä seisten tuulen noustessa ei edelleenkään ole paskahousujen hommaa. Se vaatii päättäväisyyttä, kykyä hallita pelkojaan, kurinalaisuutta, muiden huomioon ottamista, saumatonta tiimityöskentelyä, jossa joudut luottamaan henkesi muiden käsiin, vastuunottoa ja montaa muuta sellaista ominaisuutta, jotka nykyihmiseltä ovat kadonneet. Noista kouluista tulevat parhaat merimiehet.
Siellä opetellaan ryhmätyöskentelyä ajastettuna ja paineistettuna, kurinalaisuutta, johtamista sekä ihan kaikkea mikä liittyy merenkulkuun. Useimmiten nämä ovat vieläpä puolustushallinnon alaisia opinahjoja. Usko nyt vaan, ettei koululaivoihin lähdetä ottamaan suulista ja nauttimaan cruisailuista sen enempää kuin Suomen merivoimissakaan.
Juu, en minäkään sano, että tuo olisi ainoa oikea tapa valmistua merimieheksi. Ennemminkin sieltä rajummasta päästä, mutta kun siellä maston topissa on muutaman kerran käynyt huonolla kelillä, koska siellä on käytävä ajallaan, niin se jos jokin kasvattaa karvaa rintaan. Muuten tuollainen alus on erittäin sopiva kaikkiin opintoihin mitä merellä voi kuvitella tekevänsä. On niissä sitten nykyaikaiset tutkaa- ja navigointilaitteet lisäksi sekä muukin tarpeellinen merenkulun opiskeluun kokonaisuutena.