vapaa lainaus kameralehdestä vuodelta tiskiharja: Mustavalkovedoksen mustumakäyrää voidaan muuttaa antamalla paperille vähän valoa ennen varsinaista vedostusta ilman negatiivia. Hedgecoe puolestaan kirjoittaa kirjassaan, että paperia kehitetään ensin hetki, jonka jälkeen sille annetaan 10 s valkoista valoa, jonka jälkeen prosessi viedään normaalisti loppuun. Tulen kyllä testaamaan näitä lähipäivinä, mutta onko kyseessä sama juttu ja mitä tuo muka mustumakäyrään vaikuttaa. Eikö valotussysteemi vaan hunnuta paperia?
Tässä on kyse ns. preflashistä, jossa paperille annetaan, joko koko alalle tai vain osalle, vähäinen tujaus valkoista valoa ennen varsinaisen kuvan valottamista negan läpi. Ajatuksena on, että paperi herkistetään valolle. Kaikki vedostaneet tietävät, että tarvitaan tietty määrä valoa ennenkuin paperiin syntyy havaittava sävy. Tällä preflashillä on tarkoitus herkistää paperi niin, että se seuraavaksi reagoi sävyä tuottavaan valoon. Termille preflash ei liene oikein kunnollista suomenkielistä sanaa, hunnuttaminen ei oikein käy, koska preflash tehdään yleensä niin, ettei siitä itsestään synny mitään sävyä. Se tehdään joko suurennuskojeella ilman negaa tai jos nega on paikallaan, pitää käyttää voimaksta softaria tai sitten ulkopuolisella valonlähteellä, joka on ajastettavissa. Sopivan ajan löytäminen vaatii kokeilua. Preflash loiventaa kuvan vaaleita alueita eli muuttaa mustumakäyrän alkuosaa, se alkaa aikaisemmin ja nousee loivemmin. Vaikutusta voi vielä voimakkaammin rajata vain vaaleihin sävyihin tekemällä preflashin loivalla suodatuksella. Keskisävyihin tai tummiin sävyihin preflashilla ei ole käytännössä mitään vaikutusta. Se on lisävalotuksen lisäksi hyvä keino vaikeiden (lue: ylikehitettyjen) taivaiden saamiseksi kuvissa johonkin sävyyn. Tai preflashiä käyttäen voidaan loiventaa vaaleita alueita ja vastaavasti valottaa kuva jyrkemmällä suodatuksella, jolloin tummat sävyt erottuvat paremmin. Vedoksen valottaminen kehitteessä 10 sek. valkoisella valolla tuottaa todennäköisesti solarisoituneen vedoksen, mikä on aivan eri asia. Ainakaan se ei kuullosta konrolloidulta tavalta vaikuttaa mustumakäyrään.
Saavutetaanko tällaisella preflashilla mitään sellaista, mitä ei voisi tehdä suotimilla jyrkkyyttä muuttaen tai lisävalottamalla vaaleita alueita?
Itse olen ajatellut kokeilla kehittämistä uusilla Ilfordin Cool- ja Warm-tonereilla: Ja onhan Ilfordilla sävypaperiakin, viisammat kertonevat kannattaako noiden sävykehitteiden kanssa käyttää näitä?:
Niinhän ne puhuu isot pojat Mutta mun mielestä sepertävät näyttää monesti paremmilta. Kaippa nuo säilyykin paremmin, mutta säilyy ne muutenkin.. kai
Tuttu valokuvaaja taitaa sävytellä lähinnä asiakkaiden pyynnöstä, eli ihan vaan visuaalisen ilmeen / tunnelman vuoksi. Olen antanut itseni ymmärtää, että "ennenvanhaan" sävytyksellä oli tarkoitus lähinnä vain parantaa säilyvyyttä, mutta nykyään useimmiten tavoitellaan vain tuota vanhanajan tunnelmaa (seepia) tai sitten jotain muita efektejä esim. kylmillä sävyillä.
aivan. nykyään kun esim. ilman saasteet on vähentyneet niin ei ole tarvetta enää sävytellä, toisin oli ennen.
Itse olen kokeillut seuraavaa, ensin normaalisti valotetaan negatiivin kanssa, laitetaan kehitteeseen ja kun kuva on tulossa paperiin pois altaasta tyhjään altaaseen ja sekunti valoa suurennuskoneella tai fikkarilla ja takas kehitteeseen, mutta tässä tapahtuukin nyt sitten se, että osa kuvasta muuttuu takaisin negaksi. Kutsutaan kuulemma solarisaatioksi. Ei toimi kaikilla papereilla, mutta ainakin Ilfoortin. Tässä esimerkki:
Joo, tuota kutsutaan kyllä solarisaatioksi, mutta sitä se ei ole. Kyse on Sabattierin efektistä, valesolarisaatiosta. Solarisaatiossa on hieman samannäköisestä efektistä kyse, joka tulee hyvin suuresta ylivalotuksesta filmille. Ja toimii kyllä periaattessa kaikille papereille, joka paperille ja kuvalle homma pitää testata erikseen. Jos jokin kuva lisävalotetaan 20s:n kehityksen jälkeen, jokin toinen saattaa olla parhaimmillaan kun valoa annetaan 10s:n kehityksen jälkeen. Ja kiinteäasteiset paperit pelittää tuossa touhussa moniasteita paremmin. Paperia enemmän hommassa vaikuttaa kehitteen ikä. Vanha, loppuunajettu kehite tekee huomattavasti näyttävämmän sabattierin efektin kuin tuore kehite. Prosessi on hyvin vaikeasti hallittavissa, koskaan ei voi tarkalleen tietää mitä saa. Ja paitsi paperille, niin homman voi tehdä myös negalle, tällöin jälki on onnistuessaa vieläkin näyttävämpää kuin paperille tehtäessä, mutta homman huono puoli on siinä, että siitä filmiltä ei sitten tavan vedoksia saa. Eikä sitten kannata ylenmäärin tuota viljellä, alkaa pian kyllästyttämään niin itseä kuin kuviesi katselijoita. Hyvin onnistunut sabattier tuossa kuvassa muuten.
Juu, ei se oikein kaikkeen sovi. Tuohon kuvaan sitä kokeilin, en oikein muihin ole edes kokeillut. Joten ei ole vielä ehtinyt kyllästyä
Todella tyylikäs. Minäkin olen kuullut tuota nimitettävän solarisaatioksi, mutta hyvä tietää oikeampi termi. Täytynee itsekin tuota kokeilla, sitten joskus kun on se oma pimiö....
Just meinasin kirjoittaa että mitä vittua kun eilen testasin tuota... ihan tavallinen katukuva jossa ihmiset juoksee suojatiellä. Kuva oli ollut kehitteessä jonkun 30 sekuntia niin pistin valot päälle hetkeksi ja kohta se muuttui negaksi... päivänvalossa näytti aika siistiltä, kun on vaan valkoisia hahmoja juoksemassa (valotin liikaa) mustassa...
Joo, nelosen tai vitosen kiinteäjyrkkyyksinen paperi rokkaa sabattierissa. Samoin monijyrkkyyksiä käytettäessä jyrkkänä vedostetulle saa yleensä efektin paremman näköiseksi.
Kysynpä vaivihkaa tässä samassa ketjussa, että miten kauan nuo "ei-laimenetut" kemiat säilyy?. Mulla on avattu Ilfordin Multigrade kehite kanisteri ja avattu Ilford Hypam kiinnite, muistaakseni n. vuosi sitten ostettu. En löytänyt niistä mitään parasta ennen-päiväystä ja jos sellanen olisi se varmaankin koskisi avaamatonta pakkausta.
Lyhyesti ja hieman provokatiivisesti: sillä tehdään ihmeitä, yhdistettynä moniin muihin "uusiin" kikkoihin. Vähän pidemmin: Valitettavasti tämä on toisen käden tietoa, koska en todellakaan ole vielä kaverini tasolla, mutta olen kyllä omin silmin todistanut kaiken. Harjoitellaan. Ja nykyään on onneksi tarjolla tosi paljon hienoja kuitupapereita ja erilaisia kehitteitä, jotka taipuvat mm. "preflashin" kanssa loistavasti. Meidän pimiötyöskentelyä mullistaa tällä hetkellä RH Designsin tuotteet: StopClock Pro, ZoneMaster ja PaperFlasher, jotka toimivat yhdessä ennakoidusti ja hallitusti. Valitettavasti noilla on oma hintanta (oisko paremman digipokkarin verran), mutta tulokset vakuuttavat joka kerran. Ensimmäinen mittarisysteemi joka toimii ainakin normaalisti kehitetyillä negoilla. "Pyrot" on vielä testissä. Koeliuskat yms. on historiaa ja on outoa huomata, kuinka yksijyrkkyyspaperi muuttuu Paperflasherillä ja eri kehitteillä monijyrkkyyspaperiksi. Ja yksijyrkkyyspaperissa tuntuu edelleen olevan jotain vaikeasti selitettävän hienoa.... Kaikki on toisaalta vanhaa tietoutta, mutta tällä hetkellä mahdollista ilman lukuisia kokeiluja ja epäonnistumisia. Eli nuo vehkeet helpottaa asiaa, mutta valotus on edelleen niin kuin ennen. "Preflash" toimii ja sitä kannattaa kokeilla, kunhan vakioi toiminnot ja hakee "oikean" tason. Kurkkaa kuitenkin RH:n sivut.