En jaksanut lukea noita muita höpinöitä, mutta kiinnitysaika on helppo testata filminpätkällä. Se on siis 2xkirkastumisaika. Keskeytettä en ole ikinä käyttänyt ja vanhimmat filkat ja vedokset (muovipapereille) on toimineet 20 vuotta. Ihan turhaa aikaa ja pulaamista, vaikka kirjoissa muuta puhutaan. Ja se, että kiinnite olisi kallista on ihan paskapuhetta.
Jyrkkyyssuotimista.. niitä on kuulemma 12 kappaletta, aina puolen asteen välein. Harvemmin on kuitenkaan ilmennyt itselläni tarvetta esim. loiventaa kuvia. Ajattelinkin, että periaatteessa riittäisi yksi ainoa jyrkkyyssuodin ja siis se kaikista jyrkin. Jyrkkyyden voisi sitten säätää siten, että valottaisi tuolla suotimella hetken, tai pidemmän hetken ja ilman suodinta loput....? Ja sitten vielä pari kysymystä. Unsharp mask, elikäs epäterävä maski... miten tehdään/toimii? Raetta voi kuulemma myös lisätä jälkikäteen.. vielä kun tietäisi miten. Softaus... olen käyttänyt sukkahousuja (siis softaukseen), mutta näyttää vähän hassulta.. muita konsteja?
En edes jaksa pohtia voisiko tuo sinun jyrkkyydensäätämisviritelmä toimia, mutta suosittelen kyllä koko sarjan ostamista. Kyllä tarvetta tulee myös loiventamiseen ja toisaalta 5 jyrkkyyden käyttäminen ainoastaan on kyllä aivan liian jyrkkä. Minulla on täysin käyttämätön suodinsarja varastossa, ostin n.vuosi sitten kun ajattelin rakentaa labran kotiin, mutta jäi sitten. Tuo on sellainen objektiivin alle kiinnitettävä malli, jos kiinnostaa niin laita yv.
Matti on oikeilla jäljillä, mutta kannattaisi kuitenkin hommata vielä se loivinkin suodatin. Joissain piireissä on oikein muodikasta vedostaa kuva kahdella valotuksella; ensin loivimmalla ja perään jyrkimmällä. Itse en ole jaksanut kokeilla viime aikoina kun on portaattomasti säätyvä moniastepää kojeessa. Kannattaa surffailla APUG -sivuilla. Siellä kirjoittelee esim. ukko nimeltä Les McLean, joka on kirjoittanut vedostusaiheisia kirjoja ja tuntuu tietävän mitä puhuu. EDIT kirjoitusvirheitä
Melkein oikein. Jos on suotimet arvoiltaan 5 ja 00, niin sitten pärjää. pieni pikainen opas split printingistä. Itse tosin teen valotukset toisinpäin, ensin etsin huippuvalot, sitten varjot, tällöin ei varjoalueet mene niin helposti tukkoon. Tämä on hiton vaikea, ja sen voi käytännössä unohtaa kinoruudulle. Jos kiinnostaa, niin James Phillips opastaa. Eikä ääriviivaepäterävyys ole minusta kylläkään mikään ongelma filmikuvauksessa. Kuulemma siten, että tekee hiton kylmää keskeytettä ja vekslaa paperia kehitteestä keskeytteeseen ja takaisin. En tiedä toimiiko, en ole kokeillut. Miksi pitää olla muita konsteja? Voit tietty laittaa opiskan eteen softissuotimen, mutta se maksaa. Mustat ohuet sukkahousut toimii vallan hyvin. Niitä kun liikuttelee jonkin aikaa objektiivin alapuolella, niin hyvä softis tulee.
hmm.. mustat.. Mitähän ne tuolla lähikaupassa tuumaa kun ostelen sieltä jatkuvalla syötöllä erilaisia sukkahousuja
Raemaskilla ainakin saa raetta niin paljon kuin haluaa: Kuvataan jyrkälle filmille jotain tasasävyistä pintaa ja kehitetään vaikka rodinaalilla filmi sikarakeiseksi. Vedostaessa laitetaan vedostettava nega + äsken tehty rakeinen nega päällekkäin. Olen joskus kokeillutkin nuoruudessani. Maskia ei sitten kannata tehdä hullun tiheäksi.
Vedostaessa, kun sotketaan mustaa, tulee vähän erilainen efekti kuin jos sukat olisivat kuvatessa eessä, jolloin sotketaan valkoista valoa. Minä en liikuttanut sukkaa, vaan tälläsin opiskaan kuminauhalla kiinni. Tuon asemesta voi toki tehdä vaikka uv:stä rasvasuotimen tai käyttää kaupallisia pehmoja, jotkin Cokinit ovat halpoja.
Nyt ihmiset lyökää viisaat päänne yhteen ja tehkää kameralaukun tutoihin "Pimiö-osio"... tai ehkä teen itse joskus vuosien päästä... tai jätän tekemättä.
Tää on ihan totta. Matti, sullahan oli hyllyssä tuo Jussi Aallon "Kohteena Ihminen". Sieltä löytyy esimerkkikuvat siitäkin miten tulos eroaa kun softataan kuvatessa vs. softataan suurennettaessa. Sivua en muista, mutta löytynee helposti.
sivu 116. ja matti en löytänyt suurennuskoneen filtteripakkaa joten olen sen jo myynyt, valitettavasti.
Mitenkäs sävytys..? Haluaisin sellaisen hyvin hyvin hennon seepian, tai jonkin lämpimän sävyn myös pimiövedoksiini. Millä, miten, minkä hintaista ?
Lämminsävykuitupapruja löytyy, esim forten fortezzo museum tms, niihin vaikuttaa jopa kehitelaatu että tuleeko lämpimämpää vai kylmempää, muovipaperien kanssa se on melko hiljaista
Ei kokemusta... eiköhän se aivan sama ole, mitä paprua sitä sävyttää ? Mulle joku sanoi tuossa, että ainoa mikä kuitupaperin prosessissa muuttuu on se, että se melkein vaatii kuivurin, että ne kuvat saa suorana kuivaksi. Mutta en oo vedostanu vielä kumpaakaan, joten tiedä sitten onko tuo tosi ?
Toimii, tosin joillakin sävyte-paperi yhdistelmillä sävyttyminen on todella heikkoa. Ilfordin muovipaprut ei tunnu sävyttyvän Agfan Viradonilla juuri ollenkaan, Agfan paperit taas sävyttyy paremmin. Varmimmin saat homman toimimaan kun hankit samanmerkkistä sävytettä, kuin on paperisi, mikäli mahdollista.
joo.. ja tarkoitus olisikin saada nimenomaan sellainen "5-15 prosentin" värisävy, ei mitään yksivärisiä värikuvia.
Jos olet asiallisesti kiinnittänyt kuvat kaksikylpymenetelmällä, niin toki ne kannattaa myös sävyttää. Sulfidi- seleeni- ja kultasävytteillä saadaan suojattua kuvan hopea sietämään paremmin joko kuvasta itsestään tai ilmasta peräisin olevia kemiallisia tekijöitä, jotka uhkaavat muodostaa niitä aikaisemmin puhuttuja ruskeita tahroja ja siten pilata kuvan. Valkaisun kanssa käytettävät sävytteet antavat hyvät mahdollisuudet kontrolloida sävytyksen intensiteettiä, saat joko vain vähäisen sävymuutoksen tai sitten "täyden efektin". Paperilla on suuri merkitys sävytyksen lopputulokseen, lämminsävypaperit yleensä reagoivat helposti ja jotkut neutraalisävypaperit eivät tahdo reagoida juuri lainkaan, mutta nekin saadaan taipumaan valkaisun avulla. Sekä kuitu- että muovipaperit sävyttyvät kyllä, mutta merkkien välillä on eroja. Erilaisia paperi/sävyte-yhdistelmiä kyllä löytyy, joten eikun kokeilemaan. Sävytteitä löydät myös täältä Hopeavedos