Vs: Vedoksen valkaisu ja bromiöljyily Bromiöljyvedostaminen, mitä minä asiasta ymmärrän, ei ole niitä yksinkertaisimpia asioita. Ensinnäkin sopivan paperin löytäminen ja sitten sen työstäminen ja vedostus. Ideahan on, että paperissa ei saa olla karkaisuaineita (ainakaan liiaksi) jotta saadaan paperille tarpeellinen öljypohjaisen väriaineen kiinnittymisen eri varaatiot. Gelatiinin vedenimevyyden erot tekevät tuon väriaineen, jota laitetaan paperin pinnalle erilaisilla siveltimillä, vahvuuden mahdolliseksi. Väritelallakin voidaan väriä levittää. Sopivan aihion ollessa valmis kuva vedostetaan metalligrafiikkaprässissä etsauspaperille. Jos halutaan vain uniikkiteos, niin tuo vedostusvaihe voidaan jättää unholaan ja pitäytyä siinä "ahiossa". kapa
Vs: Vedoksen valkaisu ja bromiöljyily Jep, Kapa. Oon saanu muista maista vinkkejä mikä on hyvä paperi tälle tavalle eikä kukaan suosittele Ilfordin kuituja... Aion silti kokeilla, jotta voin sanoa, että kokeilin ja pieleen meni. Katsokaas, mä en usko mitään ellen itse nää.
Vs: Vedoksen valkaisu ja bromiöljyily Jeps. Unohda heti tuo Ilford moiseen tekniikkaan. Hopeajodidi-pohjaiset, ei bromidi-, ovat se lähtökohta. Tuollaiset paperit ovat niitä ns. lämminsävypapereita. Etsivä löytää Onnea yritykselle. Hermoja vaatii. Tietääkseni noita prosessin soveltuvia siveltimiäkin tehdään. Kuukkelia peliin! Mulla on muuten paksu monistekansio tuosta tekniikasta, tosin saksankielinen ja viime vuosituhannen alku/keskivaiheilta. Aikoinaan monistin Valokuvataiteen museon arkistosta. Voin lainata postikuluja vastaan. Tai tule hakemaan Jyväskylästä. kapa