Moi, Negoissani on aika suuri pohjahuntu yhdistelmällä txp320 ja hc-110. Yleensä muilla yhdistelmillä filmipohja huuhtoutuu hyvin kirkkaaksi. Väriä ei huuhtelun jälkeen jää, vaikka kiinnityksen jälkeen txp + hc110 yhdistelmällä filmipohjassa aika voimakas punertava sävy vielä onkin. Normaalia vai ei? Haittaa vai ei? Kiitos!
Vs: txp + hc-110 pohjahuntu On tuttu ilmiö, riippumaton filmi + kehiteyhdistelmästä: Kiinnite on tehoton tai kiinnitysaika liian lyhyt nykyfilmille. Muuta en keksi. (Ehkä todella vanhaa filmimatskua?) Pohjahunnun tarkkailun suhteen kannattaa olla tarkkaavainen. Mikäli sen huomaa vasta kuivasta filmistä, saatika liuskoihin leikatusta, työ hunnun poistamiseen on melkoinen, - tuttua sekin. Paksu pohjahuntu vaikuttaa huonontavasti varjoalueen piirtoon ja yhtälailla mustumaan.
Vs: txp + hc-110 pohjahuntu Nyt menee kyllä puurot ja vellit, tai siis hunnut ja kiinnitteet vähän sekaisin. Huntu syntyy aina kehitteessä, ja se on normaalia kuvahopeaa. Sitä on aina jonkin verran, eikä sitä mitenkään voi erottaa itse kuvasta. Sitä ei voi jälkikäteen poistaa. Nopeissa filmeissä sitä on yleensä enemmän, se riippuu filmistä, mutta se riippuu myös kehitteestä. Vanhentuneessa filmissä on myös enemmän huntua. Yleensä tähän ei tavallinen kuvaaja yritäkään vaikuttaa mitenkään, se on mikä se on ja se on suunniteltu olemaan niin. Filmiin jääneet hopeahalidit, eli vajaaksi jäänyt kiinnitys, on taas täysin eri asia. Kiinnityksen yhteydessä tulisi aina kun vaan mahdollista tehdä kiinnitetesti, eli kaataa samaa kiinnitettä vähän vaikka siihen pullonkorkkiin ja samasta filmistä leikatulla pienellä palalla, jota ei ole kehitetty, testataan kirkastumisaika joka sitten kerrotaan 2-3:lla, mistä saadaan kiinnitysaika. Testin yhteydessä huomataan myös, jos pala ei meinaa kirkastua tai jos se vie melkein tuplasti sen mitä uudella kiinnitteellä -- tällöin on aika tehdä uusi kiinnite. Lisäksi kiinnite pitää vaihtaa viimeistään valmistajan suosittaman filmimäärän jälkeen. Näin kun tehdään, voidaan luottaa siihen että kiinnite toimii eikä tarvitse ihmetellä missä on vika tai kiinnittää uudestaan negoja, mikä on, kuten sanottua, erittäin työlästä ja ikävää. Jos kyse on hunnusta eikä vajaasta kiinnityksestä, en olisi huolissani, jos lopulliset kuvat, varjosävyjä myöten, näyttävät hyviltä. Vedostus/skannaus tehdään "hunnun läpi".
Vs: txp + hc-110 pohjahuntu Kiitoksia vastauksista. Ehkäpä kyse on sitten kuvahopeasta, koska filmi ja kiinnite ovat kyllä tuoreita. Olenko huomannut hunnulla mitään vaikutusta lopulliseen kuvaan? Enpä oikein usko. Nega vaan ei ole yhtä 'siistin' näköinen kuin esim. acrossilla tai ortholla. Mutta kokeilen kuitenkin seuraavaksi hieman pidempää kiinnitysaikaa jos vaikka tekisikin jotain eroa.
Vs: txp + hc-110 pohjahuntu Se on täysin normaalia, että nopeammilla filmeillä kuva ei ole yhtä "siistin" näköinen ja "kirkas" silmälle. Se on juuri filmiin kuuluvaa huntua. Paperia se ei kiinnosta, valotusaika on vaan tällöin pidempi, mitä tarkoitan hunnun "läpi" vedostamisella. Huntua voi vähentää kehitteeseen lisättävillä antifogganteilla, mutta ne äkkiä rupeavat syömään nopeutta. Vanhentuneella paperilla antifoggantit ovat hyödyllisiä, koska paperissa ei saa olla huntua, kun se on silmällä katsottava tuote.
Vs: txp + hc-110 pohjahuntu A) Filmipohjan (film base) tiheyteen, eli "perushunnun" paksuuteen vaikuttavat filmin valmistukseen käytetty pohjamateriaali ja emulsion paksuus. B) Huntu (fog) on lievähkö tihentymä, "lisähuntu", joka syntyy aina filmiä kehitettäessä, sitä on myös valottamattomilla alueilla. A+B) Filmipohja+huntu (filmbase+fog) muodostavat yhdessä jokaiselle filmilaadulle ominaisen hunnun, johon vuorostaan vaikuttavat valotus ja kehitys. Huonon kiinnitteen tai puutteellisen kiinnitysajan aiheuttama "fixeri-huntu" onkin sitten aivan toinen huntuasia. – Tämä on yritys selittää asia itselleni A.Alhosen kirjoituksen + lyhyen huntugooglamisen perusteella: Joten, ovatkohan nyt kaikki filmeissä esiintyvät hunnut käsitetty oikein?
Vs: txp + hc-110 pohjahuntu Jep, juuri noin ne menee. A on yleensä pieni ja B isompi, mutta koska niitä ei voi erottaa, vain A+B on oleellinen. Suositeltavin termi "pohjalle+hunnulle" olisi Dmin eli minimitiheys, koska se on kiistaton ja selkeä termi ja koska se kulkee sitten käsikädessä myös Dmaxin eli maksimitiheyden kanssa. Filmipohjan (pohjamuovin) tiheys on yleensä vähäinen, mutta sitä ei voi erottaa hunnun tiheydestä, ellei emulsiota irrota pohjasta (kannattaa kokeilla hinkata turhaa filminpalaa Kodin putkimiehessä, voi yllättyä, miten kirkas se pohja onkaan..! Ja sitten jotkut puhuvat "kirkaspohjaisista" filmeistä ikäänkuin se olisi joku eri juttu .) Huntu (fog) taas on periaatteessa ei-toivottu ominaisuus, eli kehitteessä kehittyy hopeaa myös täysin valottamattomille alueille. Mutta tätä ei voi täysin välttää nopeammilla filmeillä. Dmin on tiheys, joka vaan mitataan kehitetyn filmin valottamattomasta kohdasta, ja siihen kuuluu siis sekä filmipohjan (pohjamuovin) tiheys että huntu (hopea). "Kiinnitehuntu" taas on vain selkeä ja vakava prosessivirhe jota ei koskaan tule jos asian tekee oikein, ja silloin sen voi unohtaa. Mutta jos kiinnitys on ollut huono, ja negat jättää kirkkaaseen valoon, alkaa filmiin jääneet hopeahalidit muuttua vähitellen hopeaksi valon vaikutuksesta ilman kehitettäkin, ja silloin tästä tulee kuvahuntua, jota ei voi enää uudelleenkiinnityksellä poistaa. EDIT: itse asiassa vielä täytyisi mainita, että yksi minimitiheyden nostaja voi olla filmiin jäävät väriaineet. Ja gelatiinillakin on jokin tiheys. Koska nämä kaikki jutut, filmipohjamuovi mukaanlukien, ovat erottamattomissa siinä filmissä kiinni, "base + fog" on kaikenkaikkiaan aivan aivokuollut termi. On vain minimitiheys, ja siihen on enemmän kuin kaksi syytä, ja näillä syillä ei ole kuvaajalle merkitystä.
Vs: txp + hc-110 pohjahuntu Toi "Potretti TRI-X" kuuluu olla vähän tummempi, onhan siinä ihan erilainen pohjamateriaalikin, ,lähinnä negaan korjailuun suunniteltu.
Vs: txp + hc-110 pohjahuntu Ihan tavallista nykyään, Trixi jää hieman punertavaksi jos ei käytä HCA:ta. Väri lähtee muuten auringossa, mutta ei pidä jättää liian pitkään lojumaan, filmi käpristyy...
Vs: txp + hc-110 pohjahuntu Jos jää punaiseksi, on loppupesu liian laiha. Lisää pesua vaan koneeseen.
Vs: txp + hc-110 pohjahuntu Pinkkiys filmeissä (etenkin Kodakin) on tunnetuimpia nettijupinoita, tämä käydään kerta toisensa jälkeen APUGissakin, vaikka Kodakin filmien datalehdessä asia kerrotaan aivan selvästi. Pieni tasainen pinkkiys on täysin normaalia, ja se on hyvin työläs pestä pois, eikä sitä tarvitse pestä pois, ja se ei haittaa mitenkään vedostusta tai skannausta. Voimakas tai epätasainen pinkkiys on merkki huonosta kiinnitteestä tai huonosta loppupesusta tai molemmista. Jostain syystä ihmiset ottavat mielettömän stressin siitä normaalista pinkkiydestä, jotkut jopa haukkuen filmiä huonoksi sen takia. Samoja ihmisiä ei normaali huntu, joka on 100 kertaa voimakkaampi, haittaa yhtään mitään.
Vs: txp + hc-110 pohjahuntu Punertava väri lähtee todellakin 95%:sti ihan normaalipituisella vesihuuhtelulla - tai jopa kokonaan. Filmin esihuuhtelulla en ole huomannut vaikutusta väriin, mutta ehkä etikan käyttäminen keskeytteessä mielestäni vähentää sitä hiukan. Tämä on tosin tällaista mututuntumaa tämän asian suhteen. Ja onko etikan käyttö keskeytteessä sitten niin hyvä juttu noin muuten...
Vs: txp + hc-110 pohjahuntu Keskeyttää se nopeammin kuin vesi, nämä on taas näitä "paljonkohan se vaikuttaa lopputulemaan" arvauksia, että näkyykö se silmällä.
Vs: txp + hc-110 pohjahuntu No mulla ei lähde vaikka kuinka pesen ja on tuore kiinnite. Pesua pitäis jatkaa tuntitolkulla. Hca:lla lähtee. Ja auringossa. T-Max sen sijaan puhdistuu täysin. Onkohan täs veden laadulla jotakin tekemistä? Niin muuten 20 minuuttia suorassa auringon valossa poistaa yleensä suurimman osan tuosta valopihan suojaväristä. Mutta tosiaan filmi sitten alkaa helposti käpristymään...
Vs: txp + hc-110 pohjahuntu Tulee tosiaan jotkut veteen ym. liittyvät kemialliset jutut mieleen, koska minulla taas loppupesu on usein vaan se, että heitän filmit kiinnityksen jälkeen tunniksi vesisaaviin likoamaan. Joskus käyn heiluttelemassa saavia, mutta en aina. Punainen sävy lähtee mun kylppäripimiössä näinkin alkeellisella pesulla...
Vs: txp + hc-110 pohjahuntu Onko se huntu sitten kovinkin raskas? Tein tuossa jokin aika sitten 20 v vanhaa Trixiä ja huntu oli todella tumma. Ei vedostus kelpoinen. Toi txp 320 taitaa olla niitä filkkoi jotka pilaantuu aika nopeaan, ammattifilmeistä ei laskettu että pitäis säilyä pitkään...
Vs: txp + hc-110 pohjahuntu Ei se raskas ole, mutta valopöydällä erottuu kyllä selvästi. Täysin vedostus ja skannauskelpoisia. Käyttämäni filmit ja kemiat ovat olleet tuoreita. Jukka W. tuossa toisessa säikeessään kirjoitti, että laimeampi seos tuottaa enemmän huntua ja oman pienen otokseni perusteella sanoisin samaa. H -laimennoksissa kehitetyissä on paksumpi huntu kuin B -laimennoksilla tehdyissä. Ja lisäksi N+ kehitetyissä on enemmän huntua kuin N -kehitetyissä. Taidan siirtyä aina kun mahdollista B -laimennoksen käyttöön.
Vs: txp + hc-110 pohjahuntu Miten txp pilaantuu nopeaan? Mikä filmi kestää 20vuotta kehittämättä? Kyllä txp oikein kiinnitettynä kestää negana aivan saman kuin mikä tahansa muu filmi.
Vs: txp + hc-110 pohjahuntu Kyllä noita 20 vuotta kohtalaisen hyvänä latenssin kuvan säilyttäneitä tapauksia aina raportoidaan. Huntu nousee mutta yleensä kuvan saa vedostettua. Herkät filkat, Delta 3200 ja Tmax P3200 saavat jo noin 6 vuodessa (tai vähän enemmässä) myös kohtalaisen hunnun Vaan ei se hirveästi haittaa. Trix (ei muotokuvamalli vaan perus) ei ole kokemuksia kuin latenssin kuvan säilymisestä reilun 5v ajan. En huomannut että edes huntu olisi mitenkään poikkeavan korkea. Jutut latenssin kuvan heti tapahtuvasta pilaantumisesta ovat kovasti liioiteltuja. Epäilemättä eroja saa näkyviin jos kokeilee vaikka valottaa 3 testifilmiä, yhden kehittää heti, toisen vuoden kuluttua täysin identtisellä tavalla ja kolmannen vaikka 3 vuoden kuluttua. Jos nuo vedostaa rinnan tismalleen samalla tavalla (esimerkiksi pohjahunnusta täysin musta ja sijoittaa huippuvalot samaan kirkkausarvoon) niin ehkä siinä näkyy jotakin eroa vedoksissa jo? Ainakin joutuu mahdollisesti käyttämään erilaista suodatusta vedostaessa.
Vs: txp + hc-110 pohjahuntu Latentti kuva = piilevä näkymätön kuva (esim. filmille valotettu vielä kehittämätön), taipuu muotoon latentin kuvan. englanniksi latent Jotain aivan muuta tarkoittaa latenssi, latenssin - engl. latency