Aukeaako tämä kenellekään minkäänlaisena ajatuksia herättävänä näkynä? Valon suunnasta johtuen kuskiin ja pyörään jäi turhan mustat varjot etupuolelle. Vai häiritseekö? En usko, että niitä olisi saanut kadotettua D70:n omalla salamalla.
Epäilen vahvasti että itse pidät tästä kuvasta. No itseä hiukan kyllä häiritsee tuo ilmassa leijuminen. Toisaalta jos ollaan rehellinen jos tuossa olisi koira niin asia ei vaivaisi. Hmm-m, epäterävyys ei ole ongelma. Ehkä voisi koettaa terävöidi 5-20, 50, 0 arvoilla photarilla tuota sumeutta.
Tapelkaapa siitä terävyydestä tai sen puutteesta, mutta minua ärsyttää tuo varjopuolen tummuus. Sumeuden saatoin saada aikaan epähuomiossa kun yritin tuhrata varjopuolta selkeämmäksi. Tais jäädä kyllä tuhraamiseksi.
Sen verran vielä, että kyllä minua pikkuisen häiritsisi jos koira leijuisi tuossa korkeudessa Joo, mutta rajasin tämän siksi leijuvaksi, että ajattelin tehdä jotenkin erilaisen hyppykuvan. Olisin voinut jättää puiden latvatkin näkyviin. Kokeilin sitä shadow/highlight-juttuakin, mutta ei vissiin oikeen onnistunut. Enpä tiedä, lisää treeniä vissiin vaan.
Joo varmasti tuossa korkeudessa huolestuttaisi koiran suhteen. Kuitenkin tarkoitin yleensä vain ilma lentoa. Okei, mun mielestä shadow/highlight voi käyttää aika varovaisesti jos on käyttääkseen. Itse harvemmin kosken. Poikkeuksia on. Yleensä kuvat oltava valmiiksi aika hyvä jotta siitä saa hyvän. Tietysti poikkeuksiakin on. Joskus kuvia "raiskaan" curvesilla. Enpä tiedä auttaako se mitään tähän. Mutta ylipäätänsä photarilla leikkiminen on ihan hauskaa vaikka ei olisikaan mitään suurempaa hyötyä tai aikaan saannosta tiedossa.
Eipä taida Elements 3:ssa olla curves:eja ollenkaan. Sopivia kuvakulmia on vaan välillä niin tolkuttaman toivotonta löytää ainakin tämän aiheen kuvaamiseen, että saisi valot ja varjot kohdalleen. Tietysti jos oma uskallus ja luotto kuskin taitoihin riittää niin ehkä sitten onnistuisi paremmin. Tollasilla mutakuokkarenkailla kun laskeudutaan kuvaajan syliin niin siinä häviää puoli vartaloa valoa nopeammin.
No se. Mutta toisaalta pitää sen verran sanoa että jos ei ensialkuun miellytä kuva tulokset ne on hyvä jättää varastoon hiukan kypsymään ja sitten kuukausien päästä palata niihin uudestaan. Huomaa kummasti kuinka sieltä löytyy helmiä, vaikka en olekkaan helmenkalastaja tai saatikka sen sukunimen omaava persoona.
Meikä tykkää ihan kympillä. Hieno otos. Ja juurikin sen takia, että kuski on loikannut pilviin saakka. Tällaisissa kuvissa ei pieni epäterävyys paljoo haittaa, mutta se tietenkin aina tiputtaa pisteitä hieman ;-)
Ajatus on ihan hyvä. En tiedä, miten paljon olet nähnyt hyviä motocross-kuvia, mutta amerikkalaisissa motocross/maastopyörälehdissä on useimmiten hyvin korkeatasoisia kuvia. Kannattaa tsekkailla. Näkisin niin, että motocross-kuvaukseen pätee aika usein sama juttu kuin lintukuvaukseen, eli täydellisen terävyyden ja kuulauden hakeminen, itseriittoisen täydellisen olemisen ja vapauden merkkeinä. Tämän merkitys korostuu nähdäkseni silloin, kun ollaan pelkän taivaan varassa.
Tää motocrossihomma on mulla sen takia esillä kun oon tykänny motskareista pienestä lähtien ja laji on helposti saatavilla täällä. Aikanaan tuli luettua paljonkin ameriikan mx-lehtiä, sääli kun niitä ei oo enää tallella. Muistelen vaan, että niissä hyppykuvissa kuski ja pyörä asetettiin aina huimaan lentoon korkeuksiin. Välillä on vaan niin pirun hankala arvioida etukäteen tulevan hypyn pituus ja korkeus, että onnistuisi ihan täysillä. Täytyy käydä radan varressa treenailemassa lisää niin silkotavara vähenee.
Tää on epäskarppi. Jos on yritetty (ja epäonnistuttu) pannausta, niin minusta se ei taustan takia ole nyt ollut hyvä ratkaisu. Muutoin ihan passelin vauhdikas, silti.