Vaalolaatikkoja saa kaupastakin, mutta onko ne hyviä (Mikä on niiden spektri, LED-valot, hakkaava taajuusvaste, valo tulee lasin läpi, jne). Todennäköisesti valo on kuitenkin tasainen yli koko pinnan. Mitä jos toteuttais itse. Tällaista ideaa olen mietiskellyt, mutta en vielä koekuvannut: Laatikon kannessa vain 6cm x 6cm reikä, jonka päällä negatiivi lepää. Reijässä ei ole lasia. Laatikossa on valkoiset heijastavat pinnat, joissa tasainen valo (tehdään kahdella salamalla). Kuvassa merkitty laatikosta negatiiville heijastuva valo vihreällä. Negatiivi suojellaan liian viistossa kulmassa ja suoraan salamalta tulevalta valolta "Heijastussuojalla" (hieman kuten vastavalosuoja). Keltaisella merkitty salamien alalaidasta tulevat säteet eivät pääse suoraan negatiiville. Violetilla merkitty kameran näkemä kuvakulma. Ajatuksena tarkistaa, ettei heijastussuoja aiheuta vinjetointia. Tässä kuvassa on elementit jo paikallaan: Pitää vielä reijittää ja ottaa koekuvat. Valolaatikon kansi (Lundian hylly), johon tulee 60mm x 60mm kokoluokkaa oleva reikä Itse laatikko korvattu tässä pahvilaatikolla. Korkeus n15cm, jotta salamat mahtuu kannen alle Salamat kummankin puolin laatikkoa Alumiinilista kannessa antamassa tukea negatiivipitimelle, kun liu'utetaan uuden ruudun kohdalle Kuvasta puuttuu: Hajavalon estin, musta kartonki alumiinilistan ja kannen väliin, joka peittää koko kannen ja jossa on kulloisenkin negatiivikoon kokoinen reikä. Kuvasta puuttuu: Negatiivipidin, josta olen keskustellut tässä säikeessä: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,111296.0.html Lopulliseen versioon olen ajatellut kahta Lundia-hyllyä (multa jää useampi yli, kun tarviin niistä raudat muuhun käyttöön), pohjaksi ja kanneksi. Väliin 15cm korkeudelta puutavaraa ja sisus maalataan matalla valkoisella (kiiltävä saattaa aiheuttaa heijastumia/spotteja). Ja pohjalle ehkä lisätasoitteeksi valkoinen paperi. Heijastussuojan sisäpinnan, kuten myös kannen reijän sisäpinnat, ajattelin maalata mattamustaksi.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Käyhän se noinkin, jos ei ole vanhaa suurennuskonetta käytettävissä. Ja jos tykkää rakentelusta. Suurennuskoneen käytöstä mv-negojen kinokoon skannauksista on mun kokemuksia täällä http://www.kameralaukku.com/portal/inde ... 130.0.html"]http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,78130.0.html Käytin tuossa EOS Utility-softaa käsitarkennuksella ja kuvien nimet negakansio-sivu-liuska-nro.jpg muodossa. Negan pystyynkäännön ongelmana mulla oli negapidikkeen irrallisuus. Se pysyi vain painovoimalla paikoillaan, kun durstin muut osat olivat hukan tallessa. Negapidike oli lasiton, joten pientä kupruilua toki oli. Mutta kyllä se himmentämällä hoitui riittävän hyvin.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Kameran tarkennushan on tässä putkessa (lainattu yo. säikeestä): sekä: Mutta onko valo riittävän tasanen ja tarkka, vai onko sitä saatava kondensorilinssin läpi niin kuin läpi valottavissa mikroskoopeissa, kun halutaan oikeen tarkkaa kuvaa. (Sen justeeraus on mikroskoopissa aika hankala, kun pitää säätää niin monesta paikkaa)
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Aukotin aloitusviestin kuvassa näkyvän pahvilaatikon (= valolaatikko) (ilman Lundiaa), laiton kuvan kaksi salamaa toimintavalmiiksi, tarkensin valolaatikon kanteen ja otin muutaman testikuvan. Aluksi ilman salamaa referenssiksi miltä valolaatikon aukko näyttää kameralle. Ei siis kovin siisti: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Aukko.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 1: Mokup valolaatikon kuvausaukko. Laatikon pohjalla on valkoinen paperi. Valaistu kohdevalolla. Seuraavaksi kuvausaukon päälle ruutupaperille piirretty 6 x 6 negatiivin kokoinen neliö. Ja kumpikin salama käytössä antamassa valoa laatikkoon (valo tulee siis kameraan ruutupaperin läpi): <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Suojaton.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 2: Ei heijastussuojia. Aukon kummallakin sivulla, siis suunnissa mistä salamat valaisevat, näkyy ruskean punertava pystyraita koko kuvausaukon korkeudella. Kuva säädetty tummaksi exposurella, jotta poikkeavuudet näkyisivät selkeämmin. Lisäsin mustasta kartongista heijastusuojat (tosin hieman liian matalat - salaman alareunan näkee kun katsoo kuvausaukkoon yläviistosta) kuvausaukon kummallekin sivulle (vrt. aloitusviestin piirretty kuva). <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Suojallinen.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 3: Heijastussuojat. Ruskean punertava raita on toisenlainen ... kapeampi. Heijastussuojat näyttävät vaikuttavan raitoihin, ja ilmeisesti pahvilaatikon sisäpinnan värillä on myös osuutensa (laatikko on ruskean punertava sisältä). Miten käy kun teen (tuotantoversion) valolaatikon kannen puusta, jonka paksuus on luokkaa 2cm? Kolmoskuvassa koko pinta on myös tasaisemmin valaistun näköinen. Onko kakkoskuvan sivusta tuleva suora salaman valo syynä laikukkuuteen (paperin pinta ei ole aivan suora, se on lojunut pöydällä jo viikkokaudet)? PS. Mainittakoon nyt vielä, että salamissa on ollut timanttikuvioinen heijastin linssin edessä, jotta valo leviäisi mahdollisimman laajalle alalle valolaatikon sisälle.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Tuossa mun versiossa on toki suurennuskoneen kondensorilinssi valolähteen ja negan välissä. Eli valo on just niin tasainen kuin se suurennuskoneessa on mahdollista. Suurennuskoneessa valolähteen sijainti vaikuttaa valo tasaisuuteen. Eli se on kohdistettava kunnolla. Mutta muuttujia on vain yksi. Ja selvyyden vuoksi: tuo AnselA:n kytkentä tarkoittaa sitä, että kamera on kytketty tietsikkaan, jossa on softa (esim. EOS Utility), jonka avulla saa tarkennusruudun isoksi. Sitä kannattaa käyttää myös valolaatikkosi kanssa.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Ampuisit salaman valkoiseen paperiin ja kuvaisit negat sitä vasten... Wanhasta kompendista saa 120 filkallekin tötterön.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Näinhän mä tässä testissä olen itseasiassa tehnytkin. Tosin toi laatikko on lisänä, jotta saan salamat haluamaani paikkaan ja pois kolmijalan jaloista. Mä katselin tollasia EBay:stä (objektiivin ja valolaatikon väliin), mutta maksoivat kiinalaisinakin versioina aika paljon. Taidan ostaa palan paksua ja mustaa kangasta ja tehdä siitä sellasen kietasuvaatteen Tai sitten käytän vanhaa sadeviittaani PS. Etsiskelin ohjeita kuinka tehdä palje eli "bellows" ja löytyihän niitä. Ei vaikuttanut erityisen vaikeelta, mutta työläältä. Ja oikean materiaalin hankinta saattaa olla hieman hakusessa. Jos tuohon mun ratkaisuun tekis palkeen, niin sen pituus 6 x 6 kuvauksessa olisi luokkaa 40 senttiä. Olis siinä väsäämistä!
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Tällainen on suunnitteilla, mutta palaan asiaan toisessa säikeessä, kun pistän kaikki palaset paikalleen ja pääsen tosihommiin.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Kävin Motonetistä hakemassa muutaman akun salamaan, ja samalla jäi lakkariin myös 28 x 200 x 1000mm liimapuupaketti. Pistin puoliksi ja sain Lundiahyllyjeni väliin seinät. Tukevan oloinen kapistus tosta valolaatikosta tulee. Vielä kun teen kuvausreijän kanteen, niin voin siirtyä maalaamaan ja kokoamaan. <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Vasemmalta+puolivalmis.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva: Melkein puuosavalmis valolaatikko Mitat: - Seinät 2kpl, 28 x 200 x 500mm - Pohja ja kansi, 18 x 290 x 960mm - Alumiinilatta 5 x 20 x 800mm Nyt täytys katsella onko mulla jossain vanhaa valkosta maalia, vai ovatko kaikki jo entisiä. Lisäksi tarvitaan 3 tassua alle, ettei se keiku. Laatikon päädyt leikkaan pahvista (helppo tehdä aukot salamille) ja vedän kiinni ilmastointiteipillä.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Mullakin rungon oma tai salamakengässä ollut salama on ollut pois jalustan tieltä.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen joskus viime vuosituhannella käytettiin diakopiointiin Bowens Illumitrania. Laatikon sisällä on tarkennusvalona kaksi 10 watin 12v lamppua ja valotukseen putkisalama. Valoisuutta säädeltiin etuseinän nupilla, joka nosti valonlähdettä lähemmäs originaalia. Toimii vieläkin, runkona D700 ja palkeen päässä EL-Nikkor. Laitan lootan myyntiin, kun saan muutaman 6x6 rullan kuvattua.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Ompas näpsäkän näkönen peli. Tämmönen kun olis sattunut kohdalle, niin olisin tarttunut välittömästi. Vaikuttaa kertaluokkaa helpommalta varastoida kuin tuo mun kehitelmä.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Ainakin Kaiserin värisuurennuskoneista saa väripään nostettua suurennusalustalle, kamera pylvääseen ja reproamaan. Filminpitimetkin löytyy ja väripään säädöillä voi hoitaa sävyt kohdalleen jos ei halua photaroida. Suurennuskoneita myydään täällä laukussakin joskus hyvinkin edullisesti.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Varaston hyllyltä ei löydy mitään valkoista maalia, eikä mustaakaan, joten joudun hommaamaan kumpaakin. Ja varmaan jotain tasotetta/alumaalia. Laatikon sisuspinnat on hyvä tasottaa, ettei tule heijastuksia oksien, halkeamien yms. reunoista, joten jonkinlaista alumaalia, joka on niin paksua, että sen voi hioa tasaseksi. Päälle spray-maalia (nää on aika halpoja nykyjään, luokkaa 4€/400ml), ja joilla saanee tasasta jälkeä helposti. Onkohan tuolla valkosen värillä (sävyllä) väliä, kunhan on niin mattaa kuin mahdollista. Samoin musta. Kaksi pulloa valkoista ja yksi mustaa taitaa riittää (400ml/pullo), jos aluspinta ei ime paljoa. Esimerkiksi Motonetistä: - AT-Color spraymaali matta valkoinen 400ml / 60-9412 / 3,90€ - Motox spraymaali mattamusta 400ml / 60-9606 / 3,90€ Millä te olette noita mustia pintoja maalanneet optisiin osiin?
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Sävyeroja on, mutta ei minun mielestäni aiheyhteydessä valintaan vaikuttavasti. Itse olen käyttänyt vesiohenteisia siveltimellä tai rullalla levitettäviä maaleja vastaaviin tarkoituksiin. Niin mattamustaa kuin valkoista. Spraymaaleissa saattaa toki hinta houkuttaa, mutta väripigmenttien määrässä saattaa sekin tasoittua. Itse laittaisin paperilla päällystyksen laatikon sisään. Ainakin alkuun, sillä ainakin omissa tekeleissäni (laajalti eri aiheissa eikä vain valokuvauksessa), ensimmäinen versio on kokemukseni mukaan harvoin pitkään käytössä ihan sellaisenaan kuin sen on ajatellut paras olevan. Ainakin toiminnon tarkastus reaalisessa käytössä voi olla fiksua ennen viimeisen päälle hiomista ja aineitten tuhlausta. Paperilla on sekin etu, että saat kulmat pyöristettyä. Ai niin, rautakaupan lateksin sijaan runsaspigmenttinen (hyvin peittävä ja paksu) kätevä vaihtoehto on myös akryylivärituubit. Siis taulumaalareille tarkoitetut. Niitähän on myös melko edullisia halpamerkkejä. Sellaisella jollain 50-100ml tuubilla peittelee yllättävän paljon pintaa täysin mustaksi tai valkoiseksi.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen [QUOTE> [/QUOTE] Ajatus on koekuvata ilman mitään pinnoitteita, paperi pohjalla jne. Mutta maalipinta siihen on joka tapauksessa pistettävä: Oksat ja liimapuun saumat on niin voimakasvärisiä, että paistavat mun A3 paperista läpi. Tasotteen vetäminen ei ole kovin iso operaatio, jos vaan saan sitä järkevästi.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Nonnii, taas on hieman nytkähtänyt projekti: <LIST> <LI> Valolaatikon kuvausaukko (kannessa) on valmis. Ko'oksi tuli 100 x 100mm</LI> <LI> Laatikko on ko'ottu ruuveilla</LI> <LI> Alle liimattu 3 huopatassua</LI> </LIST> Tältä se nyt näyttää: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Edesta+puuvalmis+koottu.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 1: Valolaatikko odottaa maalausosaston toimenpiteitä (yksi libelli kameran näytön päällä) Testasin myös libellien toimintaa, ja yksi niistä erottui joukosta: Toi pieni pyöreä musta on herkkyydeltään aivan omaa luokkaansa. Vatupassi taas oli kooltaan hankalan suuri. Tarkotus on siis laittaa kameran kennon taso saman suuntaiseksi kuin negatiivin taso. Kamerassa kennon tasoa vastannee? hyvin näytön taso ja negatiivin tasoa valopöydän kannen pinta. Viimeinen tarkkuus: Ensin laitetaan valopöytä vaateriin (huopatassujen alle paperin tai pahvin paloja) ja sen jälkeen kamera samaan vaateriin (= samalla libellillä) pistämällä korotuspaloja kolmijalan alle. Lopuksi yhdensuuntaisuus tarkistetaan objektiivin suurimmalla aukolla otetusta kuvasta. <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Libellit.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 2: Erillaisia libellejä testissä. Pieni pyöreä musta on herkkyydeltään ylivoimaisesti paras. Se näytti pienetkin kulman muutokset, kun muissa ei tapahtunut vielä mitään. Homma jatkuu sisäpuolen maalaamisella mattavalkoiseksi ja aukon reunat mattamustaksi. Valolaatikosta puuttuu tässä vaiheessa: <LIST> <LI> Heijastussuojat mustasta kartongista</LI> <LI> Kannen päälle mustaa kartonkia, jossa aukko kuvattavan negatiivikoon mukaan. Kartonki kiinnittyy paikalleen ruuvatun alumiinilistan alle.</LI> <LI> Laatikon päädyt valkoisesta kartongista. Ne aukotetaan salamille sopiviksi</LI> <LI> Alumiinilistasta puuttuu ruuvinreijät</LI> </LIST>
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Otin hieman koekuvia valolaatikon kanssa. Laatikkoa ei ole vielä maalattu, joten suraavia tapauksia tuli kuvattua: <LIST type="decimal"] <LI> Puunvärinen, ilman päätyseiniä</LI> <LI> Puunvärinen, pahvinvärisillä päätyseinillä</LI> <LI> Päätyseinät ja pohja valkoisella paperilla päällystetty</LI> </LIST> Seuraavassa kuvat em. tilanteista ja hieman kommentointia: Salamat on sijoitettu päätyihin ja ampuvat minimitehoilla laatikkoon. Kannen kuvausaukon päällä on ruutupaperi, johon piirsin tarvitsemieni negaformaattien koot. Puuhun veistetyn kuvausaukon koko on 10cm x 10 cm. Aukon seinämät on 18mm paksut. Kuvista on säädetty valkotasapaino, exposurea himmeämmäksi ja mustan pään valot tappiin (Shadows + Blacks), jotta sain kuvausukon reunoista kaikki sävyt esiin. 1. Puunvärinen, ilman päätyseiniä <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Puun+varit+ei+paatyseinia.jpg/_full.jpg"]</IMG> Avoimet päädyt päästävät ilmeisesti värillistä heijastuvaa valoa laatikon sisään (kuvat otettu hämärässä/pimeähkössä huoneessa) ja toisaalta päästävät osan salamoiden tehosta karkuun. Syntyvä kuva on kuitenkin kummallinen: aivan kuin toispuoleinen. Mun piti ottaa useita kuvia ja vielä testata salamat seinää vasten, että uskoin niiden kummankin välähtävän. 2. Puunvärinen, pahvinvärisillä päätyseinillä <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Puun+varit+paatyseinat+pahvia.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuvausaukon värit on symmetriset, mutta pystylaidat ovat saaneet enemmän valoa. Keskustan ylä- ja alalaidoissa on punertava/rusehtava alue, joka heikkenee aivan keskustaa kohden. Laatikon päädyillä näyttää olevan selkeä tasapainottava vaikutus. 3. Päätyseinät ja pohja valkoisella paperilla päällystetty <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Paadyt+ja+pohja+paperin+vaaleat.jpg/_full.jpg"]</IMG> Tässä tilanteessa aukon reunat näyttää käyttäytyvän jo hyvin ja väri on suht tasainen (siis näyttää olevan) suurimmassa osassa aukon alaa (ruutupaperi on epätasaista valon läpäisyltään?). Päällystämättömät laatikon sivulaidat ja katto vaikuttavat ihmeen vähän ruutupaperin väriin. Olisin luullut jotain samanlaista kuin kuvassa 2. Varaahan on vielä parantaa: <LIST> <LI> Seinät ja kansi ovat vielä puun värisiä</LI> <LI> Ohut valkoinen paperi, millä päällystin, heijastaa aika paljon läpi</LI> <LI> Heijastussuojia ei ole vielä asennettu ja salamoiden alareunat voi nähdä kuvausaukon kautta: siis aukkoon tulee hieman suoraa valoa salamoista</LI> <LI> Kuvausaukon reunoja ei ole maalattu mattamustiksi</LI> <LI> Ruutupaperi saattaa olla itse hieman epätasaista, eikä anna hyvää kuvaa siihen osuvasta valosta</LI> </LIST> Loppukommenttina: <LIST> <LI> On toi herkkää ton valon ja heijastusten kanssa!</LI> <LI> Tuntuma on kuitenkin se, että homma on hyvin hallittavissa tuollaisessa laatikossa.</LI> </LIST>
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Starkissa käydessä sahautin laatikkoon päädyt (199,5mm x 295mm) koivuvanerista, heidän jämäpaloistaan. Tuli vähän paksut (16mm), mutta eihän siitä suurempaa haittaa ole. Pitää vaan jyrsästä salamille vielä reijät. Valolaatikon sisäpinnan valkosta olen pähkäillyt ja kävin maalikaupassa. Myyjän kanssa keskusteltiin mahdollisimman mattapintaisista maaleista. Ehdotti huonekalumaaleja (niistä tulee kauhea haju!), sekä vesiohenteista seinämaalia (Jokeri, heijastusluokka 7), joka on melko himmeää. Lopulta päädyin ostamaan valkoista vesiohenteista pohjamaalia spray-pullossa (MASTON Primer White). Tuotetekstin mukaan lähes hajuton. Pohjamaalit on kaiketi aina himmeitä, mutta ans kattoo minkälaista jälkeä tästä tulee. Nyt pitäs löytää vielä optista mustaa maalia Esimerkiksi tällaista: http://www.gerdneumann.net/english/inst ... paint.html"]http://www.gerdneumann.net/english/instrument-building-parts-teile-fuer-den-fernrohrbau/totmatte-schwarze-optikfarbe-deep-black-optical-paint.html Toinen linkki, jossa on myös käyrät heidän eri mattamustistaan (heijastussuhde per aallonpituus): http://www.acktar.com/category/BlackOpticalCoating Parhaat on noin prosentin luokaa (heijastuu osuvasta valosta) alle 1000nm aallonpituuksilla. Ja kun tuossa ensimmäisessä linkissä suositellaan liittutaulumaalia, niin sitähän löytyy ihan naapuristakin: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Liitutaulumaali.jpg/_full.jpg"]</IMG> [QUOTE> [/QUOTE] PS. Kävimpähän hakemassa: LEFRANC & BOURGEOIS Déco BOARD PAINT. Näkee sitten kuinka kiiltelee ja heijastelee. Ja tavalliseen tapaani unohdin ostaa pensseleitä.