Vs: Vanhat putket digissä Niin, miten tuon nyt ilmaisisi selkeämmin. Aallonpituuksilla 400 nm - 1000 nm k a i k k i aallonpituudet taittuvat samaan kohtaan. Vain yksi esimerkki vaikutuksesta on tarkennuksen muuttumattomuus aallonpituuden muuttuesa, esim. IR-kuvauksessa. Tuossa Zeissin tapaan hienosti taustatietoa: http://www.hasselbladhistorical.eu/pdf/lds/CF250SA.pdf http://www.hasselbladhistorical.eu/pdf/lds/CFE250SA.pdf http://www.hasselbladhistorical.eu/pdf/lds/CFE350.pdf http://www.hasselbladhistorical.eu/pdf/lds/FE300.pdf K.
Vs: Vanhat putket digissä Digi kameroissa on ennen kennoa UV suodin, ainakin Canoneista Tähtikuvaajat "modaavat" niitä pois, että saisivat kennolle myös UV valoalueen säteet ja kaikki mitä silmin nähtävällä alueella sieltä tulee. Kenno on herkempi UV säteilylle ja kameravalmistajat haluavat sen pois koska digikuvauksessa siitä on haittaa enemmän kun hyötyä. Vaarallista se ei ole, eikä tuhoa kennoa. Suurten tähtikameroiden (tieteellisessä työssä) kennot jäähdytetään nestemmäisellä typellä -55 celciukseen, kennon herkkyys nousee periaatteessa mitä kylmempi se on.
Vs: Vanhat putket digissä Taitaa olla että kun viimeisen vuoden aikana ovat oikeat tähtikuvaukseen tarkoitetut kamerat tulleet järkkäreiden hintoihin, niin enää ei kovinkaan paljoa modata järkkäreitä siihen tarkoitukseen. Luin tuossa juuri erästä Tähdet ja Avaruus lehden artikkelia jossa testattiin ~1800 euron tähtikameraa, on jäähdystystä (peltier) jne. jotka tekevät siitä ihan ylivoimaisen järkkäriin verrattuna.
Vs: Vanhat putket digissä Juu, mutta ne ovat CCD kameroita ja niitä käytetään pitkissä jopa tuntien pituisissa sessioissa, eikä niillä voi kuvata muuta. Muoks: Ja ne kiinnitetään kaukoputken fokusointilaitteeseen. Jos haluaa kuvata järkkärillä ja seurantajalustalla kameran omin optiikoin on UV suodin otettava pois mikäli haluaa tiettyjen sumujen ja galaksien väriloiston kuvaan.
Vs: Vanhat putket digissä Nestetypen lämpötila on -196 C, tai alle. Sekoitat hiukan säteilylajeja, se on infrapunasuodin, IR.
Vs: Vanhat putket digissä Tarjonta "nykyputkissa" ei ole vielä kattava. Käytän varsin paljon Leitzin Apo-Telyt 3,4/180 R:ää. Kun haluaa tietyn tyyppistä toistoa, ei ainakan Canonilta löydy hyllystä siihen kalustoa.
Vs: Vanhat putket digissä Mikä tuo CCD juttu on? CCD on siinä hommassa aivan ylivoimainen, se on etu ei haitta... Miksi niillä pitäisi kuvata muuta? ei modatulla järkkärilläkään enää kuvata mitään muuta. Ei se suodin siinä turhaan ole. Kenno on yliherkkä UV:lle ja jos suotimen ottaa pois, saa jänniä väärävärikuvia.
Vs: Vanhat putket digissä Riippuu ihan siitä,mitä "modaamisella" tarkoitetaan. Yksinkertaisinta on ottaa se suodatin pois, jolloin kameran käyttömahdollisuudet tietysti hiukan supistuvat. Samalla vaivalla,kun kamran kerran purkaa, sinne voi laittaa toisenlaisen suodattimen, riippuen siitä, mitä haluaa sitten kuvata. Modauksia tekevä firma tarjoaa neljää vaihtoehtoa: http://www.lifepixel.com/digital-infrar ... toinfrared"]http://www.lifepixel.com/digital-infrared/faq.html#Whichdigitalcamerasdoyoumodifytoinfrared
Vs: Vanhat putket digissä Eipä se herkkyys siitä merkittävästi parane, mutta puolijohteissa rekombinaatio paranee jolloin taustakohinan määrä vähenee ja voidaan valottaa pidempään.
Vs: Vanhat putket digissä Joo laitoin vahingossa UV, tarkoitan siis vain infrapuna-aluetta. Charge-Coupled Device eli CCD kenno, on CCD kamerassa. Kamera on mötikkä joka kiinnitetään Fokusointilaitteeseen, ja se ei sisällä muuta kun adapterin 1,25" tai 2" kokoiseen aukkoon. Yleensä kamerat on 2" mutta niissä on sovite 1,25" fokkariin joka on yleisin fokusointilaitteen koko harrastajilla. Laitteessa on siis vain äärimmäisen herkkä kenno, ja kuvan muodostaa kaukoputken polttopisteeseen tarkentuva kuva. Sanoinkin että periaatteessa mitä kylmempi on...Tähtikamerat jäähdytetään juuri tuohon -55 celsiukseen. Tähtikäyttöön modattu Infrapunaherkkä kamera käy ainoastaan joko Fokusointilaite kuvaukseen tai sitten tähtikuvaukseen sen omalla optiikalla. Perinteiseen valokuvaukseen käyttö on hankalaa koska infrapuna loistaa kun naantalin aurinko, jos IR suodinta ei kamerassa ole. Ja täsmennän vielä, että siis jos haluaa järkkäriään käytettävän normaalisti "järkkärimäisesti" ja haluaa käyttää sitä "järkkärinä" on modaaminen vaihtoehto. Tähtikameran ja nimenomaan CCD kameran kanssa tarvitaan erittäin hyvä kaukoputki, seurantajalusta ja mielellään tähtitorni. Pelkällä CCD kameralla ei pitkälle pääse, se vaatii sitäpaitsi ohjaavan tietokoneohjelman, tallennusmediaa ja erikoisohjelmistoja kuvan käsittelemiseksi. Suosituimmaksi tavaksi alan piireissä on tullut ottaa monta tasapitkää valotusta putkeen yhden pitkän sijasta. Kuvat pinotaan sitten mahdollisimman suuren datan saamiseksi ja pyritään suureen tarkkuuteen. Järkkärillä voi harrastaa tähtiä ja kuvausta "kotikonstein", ja se soveltuu rajoitetusti vielä muuhunkin kuvaamiseen.
Vs: Vanhat putket digissä Sellaisen IR-suotimen ruuvaaminen objektiivin eteen lienee samantyyppinen toiminto kuin UV-suotimenkin.