Vs: Vanhan mv-filmin kehittäminen Herkkyyden alenemisella tarkoitetaan usein nimenomaan hunnuttumista. Valottaa tarvitsee enemmän, jotta varsinainen kuva (varjosävyt) nousee hunnusta yli. Varmasti lisäksi herkkyys alenee myös muilla mekanismeilla. [QUOTE> [/QUOTE] Pullausta eli kehitysajan lyhentämistä ei kai kukaan ehdottanutkaan. Mutta, se voi silti olla hyödyllistä, koska se vähentää huntua, ja jos filmiä on ylivalotettu niin estää yläpään puhki menemistä. Joku voisi taas suositella päin vastoin pushia alentuneen kontrastin nostamiseksi. [QUOTE> [/QUOTE] Toisaalta, yleensä filmi kuin filmi kestää kahden aukon ylivalotuksen tuottaen vähintään kelvollisia kuvia. Joten siihen suuntaan riski on pienempi. Se mikä on varmaa on ettei nopeus ole ainakaan lisääntynyt. Jos tuollaista filmiä olisi isompi satsi nurkissa about samaa erää samalla tavalla säilytettynä, niin sitten voisi olla kannattavaa tehdä kunnon testejä. Testeihin kannattaisi ottaa push-kehityksen lisäksi myös pull-kehitys. Kolme erilaista kehitystä (kolme rullaa) ja jokaiseen napsittu erilaisia valotuksia vaikka 0, +1, +2, +3.
Vs: Vanhan mv-filmin kehittäminen Pullaus mielestäni ei tarkoita vain kehitysajan lyhentämistä vaan samalla valotuksen lisäämistä. Mutta toki kontrastiin vaikuttavana kehitysaika on ratkaisevaa. Ajattelin että kysytty kahden aukon ylivalotus nimellisherkkyyteen saattaisi toimia kuin pullaus, mutta miten siinä käy riippuu taas kehityksestäkin. Niin kehitysajan lyhennys kuin valotuksen lisääminenkään ei ole yksinään oikeastaan pull-prosessi, mutta kun emme tiedä oikeaa kehitysaikaakaan muuttuneelle filmille, on olemassa pelkästään arvauksia ja oletuksia.
Vs: Vanhan mv-filmin kehittäminen Voit toki olla sitä mieltä, mutta silti pullaus tarkoittaa vain ja ainoastaan kehitysajan lyhentämistä ja pushaus sen pidentämistä. Valotusta voi lisätä/vähentää tai olla lisäämättä/vähentämättä. Usein niitä käytetään toki yhdessä. Ei omenapiirakka silti tarkoita vaniljakastiketta ja on järkevää tietää niiden nimet oikein elämän helpottamiseksi, siitäkin huolimatta että näitä hyvin tyypillisesti nettifoorumeilla sotketaan. [QUOTE> [/QUOTE] Valotuksen lisäys siirtää kuvainformaatiota filmin ominaiskäyrällä oikealle muuttamatta käyrää. Se käytännössä tarkoittaa varjokontrastin lisääntymistä ja huippuvalokontrastin vähentymistä (ainakin vanhanaikaisilla filmeillä). Keskisävykontrasti pysyy suurin piirtein samana mutta saattaa myös joko lisääntyä tai vähentyä riippuen filmistä ja kehitteestä. Pullaus (alikehitys) taas vähentää kontrastia kaikkialla kääntämällä käyrää loivemmaksi. Se on siis todellakin aivan eri asia. Pullaus myös hieman vähentää filmin nopeutta, mutta vain hieman. 2 aukon pullaus kompensoidaan ylivalottamalla n. puoli aukkoa, ei 2 aukkoa, jos nopeuden kompensointi on se mitä haetaan. "2 aukon" pullauksen yhdistäminen 2 aukon ylivalotukseen tarkoittaa filmin nopeuden kannalta n. 1,5 aukon ylivalotusta edelleen. Lopullinen vaikutus kuvaan koostuu kahdesta erillisestä tekijästä, ylivalotuksesta ja pull-kehityksestä, joista kumman tahansa voi tehdä myös erikseen. (2 aukon pull-prosessi on aika paljon. Tulokset ovat varmasti hyvin loivia ja sitä tuskin kannattaa edes kokeilla tässäkään tapauksessa.) Vanhentuneella filmillä on toki omat juttunsa mutta siinäkin pätee se, että kyseessä ovat kaksi eri asiaa. Ylivalotusta tarvitaan joka tapauksessa jonkun verran, mutta määrää on vaikea arvioida. Pull-kehityksen huntua vähentävä vaikutus on tässä tapauksessa myös olennainen pointti, mutta voi olla että sen kontrastia laskeva vaikutus taas on liiallinen. Jos haluaisi yhdistää pull-kehityksen hunnunvähentämisen normaalin/push-kehityksen kontrastiin, yksi keino on lisätä kehitteeseen antifogganttia ja sitten kehittää riittävään kontrastiin. Tässä kuitenkin menetetään nopeutta. Kenties helpompaa on vaan vedostaa hunnun läpi. Huonolaatuiset skannerit voivat tosin tykätä kyttyrää. Tämä taitaa kyllä mennä vähän turhan teoreettiseksi, sorry .
Vs: Vanhan mv-filmin kehittäminen Ei vainen. Minä ainakin kiitän mielenkiintoisesta selostuksesta. Valokuvaajaksi opiskellessa pull (ja push) prosessi tarkoitti sitä mitä kerroin. Voi olla että valokuvalaboranteille amiksessa opetettiin näistä enemmän.
Vs: Vanhan mv-filmin kehittäminen Niin, ja koulussa on opetettu koko kansalle että päävärit ovat punainen, sininen ja keltainen ja varmaan opetetaan vieläkin! . Puhumattakaan siitä miten tärkeää ja terveellistä on syödä kilokaupalla pelkkää PERUNAA! Tai että kielen eri osat aistivat eri perusmaut. Tai,........ No, perusvalokuvaajan kannalta tietysti olennaista on tietää kumpaa tilaa labralta jos on sössinyt valotuksen vahingossa tai tarvinnut "lisää ISOa".
Vs: Vanhan mv-filmin kehittäminen No ehkä olennaisinta olisi tietää että määrätyssä kehitteessä pyytää niin ja niin paljon prosentteja yli tai ali kehitystä (enemmän aikaa tai lämpötilaa- tämä on vakiopalvelu Prolabissa eikä maksa yhtään sen enempää... vähempää lämpötilaa ei kannata pyytää, kehitteet ei toimi silloin !)
Vs: Vanhan mv-filmin kehittäminen Heko heko. Perunoille. Prässäys ja pullaus. Tai N+ ja N- prosessi. Esimerkiksi tyypillisesti N-: Laitan ISO400 filmiin aukon ylivalotusta ja kehitän sopiviksi. Sopiva on kun ei ole liian tiheä eikä hailakka, vaan hyvä nega. (Eikö olekin mahtava käsite?) Mutta kyllä se sopii, että kutsutaan vähennettyä tai niukkaa kehitystä pullaukseksi. Yhteinen termistö on mitä tärkeintä. Mutta miten ihmeessä määrität 2 aukon pullauksen: Tuleeko hyviä negoja? Tarkoititko liialla teoreettisuudella, ettei se käytännössä noin toimi.
Vs: Vanhan mv-filmin kehittäminen Ilmeisesti A.Alhonen tarkoitti tuossa 2 aukon pullauksella kontrastin laventamista 2 aukolla ja pullauksen (alikehityksen) kompensoimista sitten puolella aukolla. Pull/push/prässäys -termit ovat aika sekalaisessa käytössä. E-6 -prosessissa on 1 ja 2 aukon pull -optio (joissain filmikasettien kyljessäkin paikka johon merkitään rastilla oikea kehitys -1, -2 tms). Silloin kuitenkin tarkoitetaan sitä, että esim. ISO 100 -filmi on kuvattu 50-herkkyisenä ja kehitetään sitten ali.. mv-materiaalilla yleensä taas puhutaan kontrastin muutoksesta aukkoina. Toisaalta 'pull' on enemmän diakuvaajien käyttämä termi muutenkin.
Vs: Vanhan mv-filmin kehittäminen helmut newton kertoi aikanaan että kun hän käyttää TRI-X filmiä AINA,(Mustavalkoisessa) on kehitys Hollywoodissa ja Pariisissa erilainen. Hollywoodissa mennään ohjeiden mukaan, mutta Pariisin hemmo antaa ohjeeksi 320 asa, ja lisää kehitteeseen natrium sulfiittia ja kalium bromidia, jotta saa Tri-äksälle pidemmän sävyskaalan