Miksi tasaharmaata filmin skannauksesta?

Näyttäisi mv:lltä?

Jos mustavalkoista, niin jyrkkyyttä säädellään paperilla. Perinteisempi oli jyrkempää paperia, mutta nykyisin saa myös multigradea, eli suotimella säädellään paperin jyrkkyys kuvaan sopivaksi.. Ja voihan vedostellessa antaa osaan kuvasta enemmän valoa, jolloin saa korostettua mitä kohtaa tahansa..

Jos viet mv-negan valokuvausliikkeeseen ja odotat saavasi kunnon paperikuvan hakiessasi sitä, niin petyt helpolla. Automaatti leipoo kuvat läjään ja laatu on sen mukaista, eli varmaan aika samaa kuin mitä itse skannailit (tosin niillä on paremmat skannerit ja luultavasti laatu vähän paranee)..

Eli lyhyesti, vedosta itse, niin saat sellaisen kuin tahdot. Ja saahan sitä photariakin käyttää, ei siinä mitään väärää ole

 

Täsmennyksenä tähän, että ennen vanhaan paperit olivat yksijyrkkyisiä eli oli 1,2,3,4 ja 5, jyrkkiä papereita kutakin erikseen ja niistä tietysti vielä erikokoiset arkit. Nykyään yksi laatikko/haluttu koko monijyrkkyyspaperia ja suodinpakka hoitaa homman. Materiaalisäästöjen lisäksi etuna on monipuolisemmat säätömahdollisuudet kun voi antaa eri määrän tarvittaessa erijyrkkyistä valoa haluamaansa osaan kuvasta.

Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen: Vika tai ominaisuus on tod näk. skannerissa. Koititko skannata mv- vai värinegana? Joka tapauksessa lopputulos harvoin on kovinkaan lähellä haluttua suoraan skannerista tai ei minulla ole ainakaan ollut. JOs hyviä printtejä haluaa teettää niin valinnat on vähissä. PK -seudulla on kaiketi joitakin tekijöitä, mutta käsityöstä tulee helposti kallista jos rahalla tässä on merkitystä. Joku intopää harrastelija saattaa myös tehdä sinulle printit sopivasti, laita kysely vaikka ostetaan palstalle. Hintaa en lähde arvaamaan.

 

Kyllä tuolla Epsonin 4180:llä tulee suhteellisen mukava skanni 67:n MV-filkasta.
Kinoa ei kovin isoon kokoon oikein saa ja dynamiikka loppuu kesken, mutta kun sen tietää niin pitää skannata sen mukaan, että voi photarissa käsitellä.

Yhtäkään skannia en perusasetuksilla ole valmiiksi saanut, vaan se on ollut suhteellisen harmahtavaa... suuntaan tai toiseen.

 

Aivan totta. Skannereita käytetään tietokoneohjelmilla, ja niissä on poikkeuksetta säätömahdollisuuksia. Jos niitä ei käytä tai osaa käyttää, vika on käyttäjässä, eikä edellämainituissa.

 

Vika voi olla tietty käyttäjässäkin, mutta kyllä vuescankin tekee tuollaista harmata shittiä usein vaikka kuinka säätää ja kääntää... Ja usein esim. kun muuttaa croppikokoa kuvan sisällä millin verran (ei siis edes croppaa kuvan reunojen yli) niin koko kuva saattaa hypätä tasaharmaasta pelkkään mustaan ja valkoiseen (siis superisolle kontrastille). Eli vikaa on ihan satavarmasti myös tietokoneissa ja niiden paskoissa softissa. Nyt kun heitin negaskannerit mäkeen ja hommasin perinteisen pimiön niin siinä hommassa onkin sitten lopputulos käyttäjästä kiinni... (en koskaan enää skannaa ruutuakaan suoraan negalta jos ei ole ihan pakko).

 

Minä oon ollu tyytyväinen Epsonin omaan skanneriohjelmaan (3200) se on simppeli ja helppo, mutta aina pitää jotenkin säätää. Vuescannia olen joskus kokeillut mutta tosi hankalakäyttöiseltä on tuntunut HP:n filmiskannerilla & Epsonilla,

Kun päivitin Wintoosan XP:ksi niin lakkas Epsonin ohjelman säädöistä osa toimimasta. Ei auta uusimmat netistä haetut päivityksetkään.Harmi. Silverfasti mikä tuli skannerin mukana toimii vain 8-bittisenä joten se on käyttökelvoton.

 

Tuossa on todellakin järkeä!

Bonuksena saa sen, että voi vedostaa kuvat perinteisesti pimiössä valmiiksi ja scannata vain lopputuloksen paperilta... Jos tahtoo kuvan koneelle siirtää.. Jos niitä pitää esitellä projektirilla, niin vaan kuvata paperilta dialle, saa niitä harvinaisia mustavalkoisia dioja

 

Yksi kysymys vielä:

Skannasit kuvan kait 16 bittisenä?

Itse skannaan kaikki kuvat 48-bittisenä RGB-kuvana ja tumman ja vaalean pään heti skannausvaiheessa ihan rajoilleen. Jos curverssilla pystyy säätämään kuvan mieleisekseen jo siinä vaiheessa, niin luultavasti paras mahdollinen lopputulos on tällä taattu. 8-bit/kanava skannaus on tuhoontuomittu jo lähtiessä.

Mun piti tehdä 6x7 värinegasta 50x60 mustavalkokuva. Omaan epsoniini en luottanut joten lähetin sen erääseen liikkeeseen Imaconilla skannattavaksi. Olihan se lopputulos jonkinmoinen, mutta siitä 24-bittisestä RGB-kuvasta ei oikein hääviä mustavalkokuvaa tullut. Olis varmaan pitänyt mainita tosta bittijutusta.....kallis oli skanni, ja pettymys.

 

Koska kyseessä on BW400CN ei negasta voi vedostaa perinteisessä pimiössä (punaisen pohjan takia).
Koska leveleillä kuvasta tuli kuvaajan lausunnon mukaan hyvä, tulee "vedoksestakin" hyvä.
Kuva tehdään digilabbiksessa ihan samallalailla "levelseillä" kuin fotarissa, siis digitaalisesti.

 

Omat oppini vuescan:n käytöstä ovat, että se on herkkä rajaukselle, vähänkin reunan yli skannaus tuo sävyjä joita kuvassa ei ole oikeasti. Itse käytön yleensä asetusta, joka huomioi esim. vain 90-95% keskustasta autolevels-toimintoon, jolloin kroppaus tai skannattavan alueen sijoitus ei ole niin tarkkaa skannausvaiheessa. (Esim. vähän eri ruutujen välit tai vaikka negapitimessä välystä ja filmi vähän vinossa tms)

Skannereissa voi myös heittää gamma halutusta (se levelsien keskinappi). Vuescanin oletusarvoina levels-toiminnolle (jos käytössä) on muistaakseni 0% mustan katkaisu ja 1% valkoisesta ja joku olettama skannerin gammalle. Ne pari mustinta pikseliä siis määräävät siis mustapisteen ja kirkas pää säätyy sentään jotenkin, vaihtelevalla menestyksellä tosin.

Skannattu kuva voi olla harmahtava myös dynamiikan vuoksi. Negalla saattaa olla jopa 10-12 aukkoa tietoa, joka skannauksen jälkeen on survottu näytön pienempään aukkomäärään (oliskohan n. 5 aukkoa?). Tämä tarkoittaa käytännössä siis todella alhaista kontrastia eli harmahtavaa kuvaa. Littunäytöllä tilanne vielä pahenee, kun sekään ei toista kunnollista mustaa vaan paras näytön mustakin on harmahtava.

Paperivalotus toistaa myös ehkä n. 5 aukkoa, mutta siinä ääripäät tosin kompressoituvat paperin toistokäytön takia. Digiversioon saa suunnilleen saman curves-toiminnolla (s-mallisella käyrällä) tai vaihtoehtoisesti levels-toiminnolla katkaisemalla turhat ääripäät halutusta kohtaa pois. Käytännössä jonkinlainen levels-säätö on ainakin mulla aina pakollinen, oli kurvit tai ei.

Minua sen sijaan on askarruttanut miten digiversiossa saisi työnkulun sellaiseksi että tulos vastaisi paperivedosta, siis että olisi lähes automatisoitu prosessointi missä joku valotuksen säätöä vastaava juttu ja lopputulos näyttäisi kuin paperivedoksessa jollain tietyllä paperillakin. Vähän kuten soft-proof pimiövedokselle..