Valotusvara ja jyrkkyys lienevät sama asia,(?) mutta kuitenkin. Filmien eroja yritettiin kaivella esiin, mutta kiinnostaisi tietää nimenomaan valotusvarojen eroista. Velvia 50 ilmeisesti on yksi jyrkimmistä ja sensia 100 loivimmista, mutta voiko tämän jurkkyyden ilmaista jonakin lukuarvona esim aukkoa? Jos ja kun voi niin mitkä ne ovat? Montako aukkoa saa irti yleisesti diasta ja entä negoista ja haluaisin mielellään esimerkkejä värintoistoltaan ym. hyvista filmeistä? Tästä päästäänkin kätevästi digiin. Eli mikä on digin "valotusvara"? CCD/CMOS erot? Olen ymmärtänyt, että digi vastaa diaa tässä suhteessa. Tähän johtopäätöskeen olen päässyt puhkipalamisherkkyydestä puhuttaessa. Tämä tuli ajankohtaiseksi valotettuani monta kuvaa puhki keväisessä auringossa. Joukossa oli myös upeita kuvia ja epäilen täysin valottuneiden kuvien johtuvan valopiha-ilmiöstä, joka johtunee kehnosta optiikasta.
mustavalkokuvauksen ymmärtämisestä on tässä kohtaa melkoisesti apua NON-TECHNICAL ZONE SYSTEM <- ei niin tekninen zone system jossa tuota valotusvaraa rukataan. opiskelemaan vaan nyt on suunta näytetty.
Katsomalla filmien datasheeteistä "characteristic curves", saa melko konkreettisen kuvan valotusvarasta. Esim. täällä: Fuji Velvia RVP (sivu 7) http://home.fujifilm.com/products/datasheet/pdf/AF3-960E.pdf Ilford FP4+ (sivu 4) http://www.ilford.com/html/us_english/pdf/FP4Plus.pdf Yksi "aukko" vastaa valomäärän kaksinkertaistumista. Siten jos tuon mustavalkonegan valotusvara (10-)logaritmisella asteikolla on noin neljä (vähän yläkanttiin pyöristäen), vastaa se log2(10^4) = 13.29 eli noin kolmetoista aukkoa. Vastaavasti tuolle diafilmille jos valotusvara, riippuen vähän miten katsoo, voisi olla noin 2 log-asteikolla, eli log2(10^2) = 6.64 eli jotain kuusi ja puoli aukkoa. Digeille ei näin täsmällistä tietoa oikein kukaan ole toistaiseksi tainnut uskaltaa julkaista. Vertailu filmin kanssa on vaikeaa ellei mahdotonta sen takia, että filmillä ei yläpää leikkaannu ja alapää ei ole kohinaan sidoksissa samalla tavalla kuin digikennoilla.
Mielenkiintoista sinänsä, eikös digin "ominaiskäyrän" saa kuitenkin valottelemalla harmaakorttia aukon välein ja tutkailemalla lopputuloksia. Tai kuvaamalla harmaakiilan? Jos alapää on kohinaan sidoksissa, silloin tietysti tulee vähän tulkinnanvaraa...
Joo juuri noin voi tietysti tehdä, ainakin jonkinlaisen näppituntuman saamiseksi. Ongelmana on juuri tuo tulosten vertailukelpoisuus, eli miten määritellä alapäässä se sallitun kohinan määrä ja miten mitata se täsmällisesti. Sitten vielä kun kaikissa digeissä data taitaa aina tulla jonkinlaisen prosessoinnin läpi, jossa juuri kohinan kanssa kikkaillaan muiden ominaisuuksien kustannuksella, ei lopputulokseksi taida oikein saada mitään kovin järkevää jolla kamerat tai kennot saisi täsmälliseen jonoon. Puhumattakaan sitten siitä, että digiä ja filmiä voisi tämän asian suhteen täsmällisesti vertailla. Jo mainittujen seikkojen takia kysymyksessä on jälleen yksi appelsiinien ja omenoiden vertailu.
Kiitoksia vastauksista ja etenkin linkki vaikuttaisi olevan lukemisen arvoinen. Tuohon Zone systeemin oli tarkoitus tutustua ajan kanssa, mutta sitä on tullut lykättyä siinä pelossa, että tulee halu hankkia keskikoon runko jossa on irtoperät. Ilmeisesti kannattaa silti tutustua. Eikö tuon sallittun kohinan raja arvon voisi löytää samalla perusteella kun on määritelty eri formaattien syväterävyydet. Muistan lukeneeni vahhemmasta mutta tämän vuosituhannen puolen kamera lehdestä jutun jossa vertailtiin jotenkin rakeen kokoa suhteessa epäterävyysalueen rajaan. Jonkinlainen näppituntuma olisi kuitenkin kiva saada. Jotenkin tuntuu, että liikutaan sellaisen aiheen parissa, että maa tärisee jalkojen alla. Pelkäsinkin tämän menevän digi vs filmi asetelmaksi, mutta mielestäni tästä ei ole perustellusti keskusteltu riittävästi.
Itse taisin testailla omaa D70:aa jossain vaiheessa juuri Juken kuvailemalla tekniikalla. Tulokseksi sain muistaakseni reilun 4 aukon valotusvaran. Tai reilu 6. Muistini on mitä on, joten suosittelen että teette omat testit Eli itse otin pistemittauksella arvot valkoisesta seinästä. Tällöin sain seinän valoarvoksi 127,127,127 (ainakin teoreettisesti). Siitä sitten yli- ja alivalotin kunnes tuli ns. seinä vastaan, ja ynnäsin molemminpuoliset aukot yhteen.