Mistä valotusmittareiden ominaisuuksista on hyötyä kun opettelee filmille kuvaamista? Ja myös jatkossa jos jossain vaiheessa opin.. Riittääkö halpismittari perustoiminnoilla vai kannattaako panostaa enemmän? Mitä mittaria te fiksut suosittelisitte?
Vs: Valotusmittarin tarvis tuli En tiedä mitä fiksut suosittelee mutta halpa ja pieni on hyvä. Mittauksessa on tärkeää, että mittari osaa mitata sekä heijastuvaa valoa että olemassa olevaa valoa. Termit on "reflecting light measurement" ja "incident light measurement". Flash-mittausta tai pistemittausta tuskin tarvitset. Oma suosikkini on Sekonic Twinlight 208. Satasella saa iibeista.
Vs: Valotusmittarin tarvis tuli se ois vissiin kans ihan kiva toiminto, että mittariin voi syöttää haluttuja iso-, aukko- yms arvoja ja valotusaika määräytyy sitten niiden perusteella? ei tarvi päässä laskea..
Vs: Valotusmittarin tarvis tuli Mikä kamera, mitä filmityyppiä ja mitä ja missä kuvaat? Se näissä mittareissa on "vialla" että kaikki ovat hyviä tai auttavia. Se on lopulta mieltymyskysymys, mikä olisi paras. Ja jossain mielessä, tavallaan, aina on laskettava päässä - muuten ei mittari juurikaan auta. Aivan ensimmäisenä tuli mieleen kun tämän näin, että minne filmikameroiden omat mittarit on kadonneet, tai miten se nyt erilaista olisi kuin digillä?
Vs: Valotusmittarin tarvis tuli Mun mielestä salamavaloilla kuvaaminen on tärkein pointti erillisen mittarin hankintaan, niin digillä kuin filmilläkin. Jos ei salamaa käytä, niin se on eri asia, sitten kelpaa vaikka halpa vallitsevan valon pistemittari.
Vs: Valotusmittarin tarvis tuli kameroina tuossa on 60-80-luvun venäläisiä ihmeitä, joissa ei ole itsessään valotusmittareita. kuvaan kaikkea mitä sattuu linssin eteen, missä vaan. pystyyhän sitä taitava kuvaaja päättelemään ympäröivistä olosuhteista mitä arvoja käyttää, mutta jos ja kun ei osaa niin mittari olisi kiva.
Vs: Valotusmittarin tarvis tuli Heijastuvan valon mittari, jossa on riittävän rajattu mittausalue, olematta kuitenkaan varsinainen pistemittari, on erinomainen yleismittari. Kohdistuvan valon mittari eli kupu joka viedään kuvausvaloon, on myös erinomainen kunhan sen pääsee viemään sinne valoon. Ei pidä unohtaa, että mittaamalla valo ei muutu yhtään. Pistemittarilla pääsee tutkimaan aiheensa valoisuuseroja, mutta meneekö kuvaus silloin mittausharrastukseksi vaan? Vähän pistemittaria laajemmalla rajatun alueen mittarilla saa mitattua nopeasti ja paljolti riittävästi myös valoisuuseroja ja näkemään, mikä on vaarassa palaa puhki tai jäädä mustaksi. (Toki sen näkee kokemuksesta ajan kanssa muutenkin, mutta laaja "koko maiseman" mittari on tässä kohtaa yhtä rajoittunut kuin sunny sixteen)
Vs: Valotusmittarin tarvis tuli ??? Vallitseva valo = kohdistuva valo. Mittaamme meihin/kohteeseen tulevaa (lankeavaa) valoa suoraan. Pistemittari lie aina heijastuvan valon mittari. Mittaamme näkökentässämme/kuva-alalla olevaa kohteen valoisuutta.
Vs: Valotusmittarin tarvis tuli Opettelevalle ei ominaisuuksia kovin hirveästi tarvitse. Kunhan mittaa heijastuvan ja kohdistuvan valon. Tärkeää on sen sijaan se, että käyttäjä ymmärtää mitä heijastuva ja kohdistuva tarkoittavat ja miten eroavat toisistaan ja osaa käyttää tuota tietoa. Muutoin ei millään mittarilla tee mitään. Itselläni on irtomittarina Gossenin Sixtomat digital, ei taida maksaa paljoa ja riittää oikein hyvin.
Vs: Valotusmittarin tarvis tuli Vallitseva valo on joko kohdistuva tai heijastuvaa valoa, ei salamavaloa. Salamavalo voi olla heijastuvaa tai kohdistuvaa valoa, mutta ei vallitsevaa valoa. Heijastuvaa valoa mitataan pistemittarilla tai jollain siihen muulla sopivalla heijastuvan valon mittarilla, esim. kuplamittariin asennetulla lisäkkeellä. Vallitsevaa valoa mitataan esim. kuplamittarilla, sillä voidaan mitata vallitsevaa valoa tai salamavaloa. Sitä voidaan mitata myös pistemittarillakin, ihan hyvin. Osa pistemittareista on vain vallitsevan valon mittareita jolla mitataan heijastuvaa valoa. Sitten on vallitsevan valon ja samalavalon sekoitusta, miljöökuvauksissa etenkin. Niitä molempia voidaan mitata heijastuvan ja kohdistuvan valon mittareilla. Paremmilla mittareilla voidaan mitata niiden erotus, joka on hyödyllinen asia. Mulla on sekä kohdistuvan valon piste & lisäkkeellinen kuplamittari ja vallitsevan valon kuplamittari mutta kummastakaan en luopuisi.
Vs: Valotusmittarin tarvis tuli Olipa asia mikä tahansa, niin juuri opetteleva voi opettelutavoitteesta riippuen "tarvita" paljon ominaisuuksia, jos hän haluaa härvelin kanssa opetella erilaisia lainalaisuuksia ja ilmiön piirteitä, jotka oppineelle ovat päivänselviä. Juuri Vitan mainitsemat laskin-ominaisuudet ovat silloin hyvin hyödyllisiä.
Vs: Valotusmittarin tarvis tuli Juu, olet tietysti oikeassa, ilmaisin itseni huonosti. Ajatukseni oli, että suurta ominaisuusmäärää tärkeämpää on juuri näiden perusteiden tunteminen, ilman sitä ei ominaisuuksista ole vastaavaa hyötyä. No jaa, jos laitteen mukana tulee kunnollinen käyttöohje, niin johan siitäkin... Nuo Vitan mainitsemat lienevät suurin piirtein kaikissa nykyään myytävissä laitteissa?
Vs: Valotusmittarin tarvis tuli Jotenkin kuitenkin mun mielestä, jos haluaa opetella filmille valottamista valotusmittarin avustamana, niin pitäisin kyllä pistemittaria korvaamattomana apuna. Filmille kuitenkin pitäisi varmaan mittailla valoja zone-systeemin hengessä ja siirrellä niitä saatuja tuloksia kameran asetuksiin ja filkan kehitykseen. Noin niinkuin jos haluaa oppia tekemään täysisävyistä kuvaa. Muutenhan riittää joku mittari, mikä kertoo keskimääräisen valon määrän jostain kämmenen pohjasta arvioituna.
Vs: Valotusmittarin tarvis tuli Olet tietenkin oikeassa. (Takerruin termiin ja jos olisin lukenut ajatuksella juttusi, olisin hoksannut. Syytän viiniä sokeudestani. Onneksi nukahdin, heräsin ja selvisin.) Edelle ei kuulu yhtäläisyysmerkkiä.
Vs: Valotusmittarin tarvis tuli Monipuolinen mittari on hyvä juttu, ei haittaa, mikäli on hyvin suunniteltu. Esimerkiksi Minolta Autometer IVf, johon saa 5 asteen mittauspään. Siinä on siis optiikka jossa helokehänä mittausalueen rajat, kuten pistemittareissakin. Onhan tuo tavallaan pistemittari, mutta 5 astetta on pisteeksi laaja. Sivun keinukytkimestä saa selattua kaikki aika/aukko-yhdistelmät. Aukon se näyttää kahdella tavalla, aukkonumerolla ja desimaalilla (kymmenesosa-aukot) sekä yläpuolella olevalla asteikolla pyöristäen 1/2 aukkoon. Siinä on myös salamamittaus, johdolla tai ilman. Toimii AA-paristolla.
Vs: Valotusmittarin tarvis tuli En edelleenkään tajua millainen se todellisuudessa olisi? mvuorikin mainitsi siitä. Jokin tietokoneeseen yhdistetty pistemittari vai? Antaa koneen laskea. Mittarit yleensä perustuvat keskiharmaaseen, ja laajan alueen mittareista saa suoraan ihan käypän valotusarvon. vrt. kameran automaattivalotus. Kapean alueen mittari on tarkemmin suunnattava valitsemaansa kohtaan ja sillä pääsee paremmin tutkimaan valoisuuseroja kohteessa. Kun vain yhden valotuksen voi kameraan aina asettaa, miten kone siinä olisi kätevämpi kuin oma tietämys siitä, mitä filmiä on kamerassa ja montako aukkoa voi kirkas kohta mennä valotuksessa yli tai tumma pää ali?
Vs: Valotusmittarin tarvis tuli Uusi yritys. Taisin jo tajuta mitä tarkoitettiin? Sellaisia taitaa olla jokainen mittari? Filmin herkkyys pitää tietenkin asettaa mittariin kuin mittariin, mutta muuta ei usein tarvita. (Ei Minoltassakaan) Joissain joutuu vääntämään mittarin näyttämän luvun käsin kohdilleen ennen kuin näkee valotusaikoja ja aukkoja. (tai mittarista erillinen laskukiekko) Laskutikkukin lie laskin. No niin juu, siinähän ne. Minä vaan kirjoitin lukematta toisia. :-X Usein ärsyttää toisten samanlainen osallistuminen. :
Vs: Valotusmittarin tarvis tuli Ei ole syytä ärsyyntyä jos jollain muullakin on neuvoja valotusmittarin valintaan.
Vs: Valotusmittarin tarvis tuli kannattaa opiskella jostakin vanhasta ( tsekkaa kirjastosta) valokuvauksen oppikirjasta mitä tarkotta termi "valoarvo". Kun sen ja aukko/ aika-yhdistelmän lainalaisuuden ymmärtää, alkaa jo pärjätä (vaikka ilman mittariakin), ennen kaikkea noilla vanholla härpäkkeillä jossa ei ole mitään "arpomis automaattia" valotuksen varalle.