Vs: valotusmittarin käyttö digikuvauksessa Kukin tyylillään. Filmiaikana mittarin käyttö olisi ollut enemmänkin perusteltua koevedosmateriaalin kalleuden vuoksi, mutta silloisessa työpaikassa opeteltiin sellainen perstuntuma käytössä olleisiin laitteisiin, että käytännössä selvittiin parilla polaroidilla jos valaistus ei ollut kovin monimutkainen. Tämä siis salamakuvausta koskien, vallitseva toki mitattiin Lunasixilla tai Pentaxin pistemittarilla silmän epäluotettavuudesta johtuen. Toisaalta Sinarissa oli loppuvaiheessa pistemittaus tähyslasilta myös salamalle, joten sillä saikin hifisteltyä koko rahan edestä. Toki siinäkin tapauksessa lopullinen valaisu määriteltiin aina polan perusteella, joka nykyisiin alkeellisimpiinkin esikatselumahdollisuuksiin ja histogrammeihin verrattuna oli jotain todella syvältä. Digiaikana en ole keksinyt yhtään sen parempaa käyttöä mittarille omassa työssäni, jossa kuvat lähes poikkeuksetta kuvataan suoraan koneelle ja kontrastien arviointi tehdään kuvasta mittaamalla. Myöskään lopullisten kontrastien tai valaisun päättäminen pelkästään ohjausvalojen pohjalta on mielestäni aikalailla epätarkkaa, erityisesti jos tilassa on vähänkin muuta asiaankuulumatonta vallitsevaa valoa, tai jos mallilla on liikkumavaraa valoihin nähden. Ihmissilmän helppo huijattavuus vain yksinkertaisesti tekee siitä epäluotettavaa. Minkäänlainen sokkona toimiminen ilman testiruutuja ei kuulunut työskentelymetodeihin filmiaikana, eikä sen enempää nykyisinkään. Asiasta näkee keskusteltavan vähän väliä ja tämä nyt vain omana mielipiteenäni. Meillä päin asiakkaalle kuitenkin myydään kuva, eikä EV-arvoja.
Vs: valotusmittarin käyttö digikuvauksessa Kuinka moni mittarin omistaja kuvaa kaikki kuvansa mittarin arvohihin luottamalla ilman minkäänlaista takanäytön tai tietokone ruudun antamia kuvia katsoen? Taitaa olla että ei yksikään. Jonkinlaista seka tekniikkaa kätetään kyllä ja sitten haukutaan toista menetelmää joka ei ole omaan silmään riittävä. Minusta mittarin käyttö ei pois sulje näytön tarvetta.
Vs: valotusmittarin käyttö digikuvauksessa Normaalissa henkilökuvauksessa läppärille kuvaamiseen ja sieltä jokavälissä kontrastin tarkastamiselle en oikein viitsisi tuhlata kuvausaikaa, muotokuvaamisessa henkilöohjaaminen ja sosiaalinen kanssakäyminen on usein vähintään yhtä tärkeää kuin kuvauksen teknisen puolen toteuttaminen. Kun ostaa SAMAN MERKKISET, SAMAN MALLISET JA SUUNNILLEEN SAMAN IKÄISET laatumerkin studiosalamat, pitää ohjausvalot ja välähdysputket kunnossa, ei päästä studioon häiritsevää asiaankuulumatonta valoa, niin ohjausvaloilla säätämällä ja oikein valottamalla päästään helposti ja nopeasti sellaiseen lopputulokseen että loppukäsittelyssä RAW-tiedostosta saa helposti haluamansa kuvan. valotus on helppo todeta kuplamittarilla kohteen läheltä, aikaa ei mene testiruudun ottamista enempää ja homma on sen jälkeen hanskassa.
Vs: valotusmittarin käyttö digikuvauksessa Unohtakaa se kontarsti. Sitä saa tehtyä ja poistettua jälkikäteen ihan riittävästi.
Vs: valotusmittarin käyttö digikuvauksessa Tyhjästä on paha nyhjästä. Kun vähän säätää kuvatessa, se tuntuu hemmetisti kuvankäsittelyssä.
Vs: valotusmittarin käyttö digikuvauksessa Ei tartte huutaa. RB:kin vannoo digikuvaukseen ja käyttää filmiajan ajan mittaus systeemiä. Tulisit nykyaikaan ja käyttäsit digi teknologiaa.
Vs: valotusmittarin käyttö digikuvauksessa Tässäpä ne olennaiset. Itse kun kuvaan filmille, niin mittaan kyllä salamavälähdyksetkin pistemittarilla, voi varmistua, että tulee kaikki sävyt talteen filmille. Sovitaanko niin, että kukin tekee itse parhaalla tavalla, mutta että mittarin käyttö on kuitenkni parempi vaihtoehto?
Vs: valotusmittarin käyttö digikuvauksessa Kaikille "riittävästi" ei riitä. Vaan miksi tästäkin tehdä elämää suurempi kysymys. Kukin tekee, miten parhaimmaksi näkee. Kapa
Vs: valotusmittarin käyttö digikuvauksessa Eihän valokuvauksen perusasiat oo miksikään muuttuneet. Oikein valotettu on hyvä, ja väärin valotettu on roskiskamaa. On asioita missä filmivehkeiden laitteet hakkaa digivehkeet. Miksi ei saisi napsia niistä parhaimmat? Mulla on legendaarinen Minolta Flashmeter IV mittari joka mittaa vaikka missä. Siinä on on monenmoista systeemiä ja ilmeisesti jokin tiedonsiirto senaikaisiin Minoltan 7000 huippukameroihin. Silä pystyy mittaamaan ihan missä vain, myös kirkkaassa auringonpaisteessa se näyttää pienenkin salamatuikun toisin kuin digiajan Gossen DIGISKY, joka on kyllä näppärän kokoinen, välkyttää itsenäisesti Elinkan välkkyjä....mutta eipäs sitten toimikkaan kirkkaassa auringonvalossa, niinkuin ei ilmeisesti Seconikit ja kumppanitkaan.
Vs: valotusmittarin käyttö digikuvauksessa Samaa mieltä Minoltan mittarien ylivoimaisuudesta. Vanha IIIF oli ihan kingi mitaten vaikka millaisia valonlähteitä kohtuullisella tarkkuudella silloinkin, kun muilla mittareilla sai heittää veslintua... Tosin ei Seconicitkaan hassumpia ole.
Vs: valotusmittarin käyttö digikuvauksessa Ja minä luulin että mittari kuin mittari, mutta kaikkea oppii kun vanhemmaksi elää.
Vs: valotusmittarin käyttö digikuvauksessa No on tää kyllä hiukan kummallista. Kysytään kuinka moni käyttää valotusmittaria. Sitten kun vastaat mitenkä teet niin aletaan vittuilemaan jostakin Roustin Rasteista. Eikä toisenlaista näkemystä saa lainkaan kertoa.
Vs: valotusmittarin käyttö digikuvauksessa Ehkä niinkin. Sun ensimmäinen kommentti oli että turhat hilavitkuttimet pitää heittää mäkeen. Jatketaan silti keskustelua, kiva kun saadaan mielipiteitä. Itse oon viimeaikoina käyttänyt tablettia kuvien katseluun kuvauksen yhteydessä. Histogrammia ja valotusta siitä ei näe, mutta muuten kuvan näkee siitä suurempana. Se on kieltämättä ihan kiva eikä se vie huomiota kuvaamisesta kun valotukset säädellään muilla keinoilla.
Vs: valotusmittarin käyttö digikuvauksessa Kyllä minullaki semmoinen hämärä muistikuva on.... olisko ollut jotain 80-luvun puoliväliä. Joku semmoisen kuplajutun kanssa hääräili, saattaapa olla että itsekin kokeilin. Turhanaikaista pyörimistä hyväksi tunnetun tavaran ympärillä, niinkuin sanonta kuuluu. Yhtä hyvinhän sen valojen kontrastin näkee (omien valojensa tapauksessa) niistä loistavista numeroista laitteen takaseinässä JOS jotain mitataan, niin onhan sillä mittaamisella sitten se tarkoitus oltava - ja tarkoitushan on tietää, minkä sävyisenä jokin kohde toistuu kuvassa. (Niin kuin joku edellä totesi, se kuva on se lopputuote, eikä valojen tehot...). Silloin mitataan pistemittarilla, ja katsotaan, mitä valaistus oikeasti valaistavassa kohteessa saa aikaan. Kuten edellä jo totesin, alle kolmekymmentä kertaa saman salama/pehmenninyhdistelmän mittaamista kuplien kanssa luulisi jo riittävän. Ainakin se 40. kerta tuntuu jossain määrin jo ylimitoitetulta.... Niitä kuplajuttuja kuljeksi kyllä jossain kaapien pohjilla aikansa, mutta kait ne ovat jo kadonneet ajan saatossa. Mutta, tekemisen tapoja on monia. Jos se oma tapa toimii omiksi tarpeiksi, älä muuta sitä.
Vs: valotusmittarin käyttö digikuvauksessa Voisitte nyt vaikka tähän ketjuun tai johonkin toiseen ketjuun laittaa sen virallisen työn kulun mitä sen mittarin kanssa tehdään. Mä heitin tuohon omat numerot mitkä laitan kamerassa ja salamassa kohdalle ja sitten katson sieltä koneen näytöltä siirränkö valoa ja/tai muutanko arvoja. Opettaaka kun tiedätte.
Vs: valotusmittarin käyttö digikuvauksessa Viimeaikoina oon napannut läppärin päälle, salamat suunnilleen tilanteen vaatimalle kohdalle, Elinkan skyportohjelma auki ja klikkaan valikosta setupin käyntiin jolloin valot säätyvät automaattisesti oletusarvoihin. Malli paikalle, rupattelua ja kääntelyä, valojen pikkukääntelyä ja mittaus päävalon sunnasta suunnilleen kirkkain valotus mitä valot valaisee, mahdollista säätöä koneelta tai salaman persustasta. Vakiosäädöt lähi/puolivartalokuvissa 85 mm, ISO 100, aika 1/125-160 sek aukko F 7.1. Kokokuvissa 50 mm, F 5.6-6.3.
Vs: valotusmittarin käyttö digikuvauksessa Tämä taitaa olla hieman asian vierestä, mutta kysynpä kuitenkin… Eli tarvitaanko noiden Elinchrom studiosalamoiden PC-ohjaukseen jokin aivan erityisentyyppinen lähetin ja jos tarvitaan, niin voiko ko. lähetintä käyttää ilman PC-konetta ollenkaan? Siis, onko ko. lähettimessä nappuloita käsiohjausta varten ja voiko lähettimen kiinnittää kameran salamakenkään keskiökytkennän kautta toimivaksi, eli onko tuo PC-lähetin vain valojen säätöä varten ja sittenkö pitää olla toinen lähetin salamoiden väläyttämiseen?
Vs: valotusmittarin käyttö digikuvauksessa Tietsikan USB:hin tulee oma palikka joka maksaa muutaman kympin, ohjelma on ilmainen, löytyy elinkan sivuilta. Kokeilin 8" Lenovon W8 tabletilla ohjaamista, mutta ei ollut hyvä. Ohjelmlla pystyy ohjaamaan kuutta salamaa, mulla on käytössä 5 kpl RX:ää.Taustavalona käytän EL 500:a jotka eivät tietysti ole synkassa Style RX 300:n kanssa mutta menettelee niinkin kun tehojakin tarvitaan. Ja kameran päällä on oma palikka. Skyportit eivät ole 100 % toimivia. Mulla on kaikissa RX:ssä oma vastaanotin joka tietysti tarvitaan ohjaukseen. Ohjelmalla voidaan laittaa kaikissa orjakennot päälle jolloin kaikki salamat välähtää käytännössä aina. Ohjelmalla pystyy laittamaan vauhdissa halutut salamat offline-tilaan ja otettua käyttöön. Sieltä voi nähdä salamoiden lämpötilat ja ammuttujen välähdysten määrät. Ohjelmalla voidaan laittaa salamat ryhmiin ja säätää salamoita ryhmissä tai erikseen. Sillä voi luoda setuppia jotka voi ottaa käyttöön, sillä voi tehdä kaaviokuvia valaistuksesta ja kaikkea muuta kivaa.
Vs: valotusmittarin käyttö digikuvauksessa Kiitos selkeästä vastauksesta kysymykseeni. Täytyypä itsekin hankkia tuollainen USB-porttiin kytkettävä lähetin, niin pääsee kätevästi valoja säätelemään valotusmittarin käytön ohessa. Onneksi näin harrastajavalokuvaajana voi surutta käyttää aikaansa kaikenlaisten ”hilavitkuttimien” kanssa puuhailuun… ;-)