Vs: Valotusmittareista Olennaista kai lienee se, että kuvun kanssa mitataan silloin, kun sitä kohdetta ei ole tai sen luokse ei päästä mittarin kanssa tarpeeksi lähelle. Esimerkiksi siis studiovalot voi mitata ennen kuin malli tulee paikalle. Samoin studiovalojen tehot (tai valojen tehojen väliset suhteet) voi mitata kuplamittarilla yksitellen. Voi toki tehdä harmaakortin kanssakin, mutta voi tehdä kuplalla helpommin. Tai ulkona sama aurinko valaisee maisemaa ja mittarin kuvaajan kädessä. Riittää kun mittaa kerran. Heijastavuuden vaikutus arvioidaan sitten käsin, jos tarvetta on.
Vs: Valotusmittareista Uh huh. Melkomoista. Onneksi on luettavissa kuka sanoilla kikkailee, jankuttaa ja yrittää väitellä jostain 'kieliopista' ja kuka yrittää ymmärtää toisten kirjoituksia ja selvittää ajatuksia sanojen takana. Viittaan siis tämänpäiväisiin edellä. Ja miksei aivan kaikkeen muuhunkin kirjoitettuun.
Vs: Valotusmittareista Toisaalta heijastuvan valon pistemittarilla voidaan mitata silloin kun ei päästä mittaamaan kohteen läheltä kuplamittarilla. Esim. Sisätiloissa kuvatessa ikkunasta näkyvät kohteet voi mitata näppärämmin pistemittarilla kuin kohdistuvan valon kuplamittarilla. Tässä on myös tilanne jossa pistemittarilla voidaan mitata kohdistuvaa valoa, taivasta ja pilviä.....mutta sekin taitaa olla heijastuvaa valoa niinkuin kuun pintakin...
Vs: Valotusmittareista Kuinkas te mittaatte mittarilla valon? Minä mittaan heijastuvan valon mahdollisimman läheltä kameraa, siis kameran suunnasta ja kohdistuvan valon suoraan päävalon suunnasta.
Vs: Valotusmittareista Heijastuva valo kameran suunnasta ja kohdistuva valo mittarin rintamasuunta kameran suuntaan...
Vs: Valotusmittareista Kuplalla mitataan kohteesta kameraan päin ja ilman kuplaa mitataan kamerasta kohteeseen päin.
Vs: Valotusmittareista Juuri näin. Kuplalla mitataan kohdistuvaa valoa ja esim pistemittarilka heijastuva valo osoittamalla se kohteeseen- ihan sama, heijastuuko harmaakortista ai valkoisesta paperista. Valo on silloin heijastuvaa, olkoonkin, että harmaakortti viedään (on kohdistettu) kohteen paikalle. Silloin mitataan harmaakortista heijastuva valo. Tämän oikeellisen periaatteen ymmärtäminen on välttämätöntä, jos haluaa tehdä filmien kanssa tarkkaa työtä. Tuo harmaakortti on vain yksi harmaan sävy. Pistemittarilla kohteesta voi ottaa useamman lukeman ja päättää, mikä on keskiharmaa kohta ja mikä mikäkin. Kehitysaikaa säätämällä voi sitten varmistaa haluamansa negan tiheyden.
Vs: Valotusmittareista Ketjun melkein kokonaan lukeneena sanoisin, että ainakin valotusmittarin hankinta on turhaa rahankulua niin kauan kuin porukalle on noinkin epäselvää se, mihin päin sillä osoitellaan. Kuinkahan suuria ymmärtämisongelmia (ja kuinka pitkä ketju) syntyykään sitten, kun päästään puhumaan sen mittarin lukemisesta ja niitten numeroitten merkityksestä....
Vs: Valotusmittareista Itse mittaan kuplamittarilla aina suoraan mitattavaan valoon päin. Korkovalotkin valoon päin eikä kameraan päin. Ja yleensä onnistuu toosi hyvin jos ei ole kiiltäviä aiheita. Kiiltävät aiheet pitää mitata pistemittarilla, pahimmassa tapauksessa juuri kameran kohdalta, vaikka läpi.
Vs: Valotusmittareista Tuohon piti kirjoittaa: Kannattaa suoraan ostaa 1 asteen pistemittari, joka mittaa myös salamavaloa. Kun vaikuttaa, että kysyjä kuvaa myös studiossa.
Vs: Valotusmittareista Toivottavasti heijastuvan ja kohdistuvan valonmittauksen periaatteet selvisivät ketjun lukijoille.
Vs: Valotusmittareista Tuo kehitysaika koskenee vain B&W-filmiä. Jos alottaisi pidempiaikaista kyttäys-strategiaa eBay:n antiin, edullisen ja hyvän hankkimiseksi, niin valotusmittarittoman filmikameranomistajan taitaa olla hyvä saada mittariin ainakin ominaisuudet: <LIST> <LI> Heijastuvan valon pistemittaus (ainakin 1-asteen piste)</LI> <LI> Kohdistuvan valon mittaus - sellainen kupu joka mitannee noin 45-asteen kulmassa</LI> <LI> Salaman valon mittaus</LI> </LIST> Jos kyttais ainakin seuraavaa (onko tässä kaikki tarvittava): Sekonic L-508 ZOOM MASTER <LIST> <LI> Measures both reflected ambient and reflected flash, as well as mixed lighting</LI> <LI> Multiple Flash cumulative measurement is possible in either spot or incident mode (up to 9 flashes may be accumulated)</LI> <LI> Up to three readings can be memorized in incident or spot mode</LI> <LI> Designed for all-weather use</LI> <LI> 270-Degree swivel head and built-in retractable incident lumisphere</LI> </LIST> Hinnat pyörii 300€ paikkeilla eBay:ssa. Vai selviääkö hieman vähemmilläkin sekä maisemakuvista (pistemittaus), että etukäteen mitattavista valoista (kohdistuva valo). Salamoita en filmikameran kanssa käytä ... tai en uskalla liittää noita nykyaikaisia (YONGNUO YN 600EX-RT) salamoita Fujican sync X-liittimeen. Fujica:ssa on ilmeisesti sähköisenä anturina kela (Seico:n sulkimessa), jonka lähettämää jännitettä en tiedä. Jos Fujiin hommaisi vanhanaikaisen salaman, niin noita uusia vois käyttää ehkä optisena orjana. Kait. PS. Jos harmaakortti imee x% valosta itseensä, eikä heijasta sitä, niin pistemittarilla saa silloin x% pienemmän lukeman kuin kohdistunut valo. Saadaan siis heijastuneen valon lukema. Mutta jos toi x% lisätään lukemaan (jos x on tiedossa), niin saadaan kohdistuvan valon lukema. Sitten herää vielä kysymys, kuinka isosta kulmassa harmaakortti kerää kohdistuvaa valoa ja millaisella profiililla heijastaa sitä eri kulmiin. Mistä kohtaa profiilia pistemittari siis mittaa.
Vs: Valotusmittareista Mun mielestä pistemittarin etsimestä PITÄÄ NÄKYÄ MITTAUSPISTEEN LISÄKSI VALOTUSARVOT. Joissain Seconikin yhdistelmämalleissa arvoja etsimessä ei ole, vaan ne pitää joka mittauksen välillä lurkkia mittarin isosta sivunäytöstä. Kun tarkkaa juttua mittaa niin etsimessä olevilla arvoilla voi tarkkailla valoisuuseroja vain vähän mittauspistettä muuttamalla.
Vs: Valotusmittareista Siellä kamerassa ei ehkä sittenkään ole sitä kelaa jännitettä lähettämässä, vaan jännite tulee salamasta ja kamerassa on sen iästä riippuen joko sähkömekaaninen passiivinen kytkin, taikka sitten uudempi puolijohdekytkin. Siis, uuden salaman voi yleensä kytkeä huoletta vanhaan kameraan ainakin silloin, jos kytkentä tapahtuu joko PC-johdon kautta, tai sellaisen keskiökytkennän kautta, jossa ei mahdolliset muut kontaktipisteet yhdisty kuin se keskimmäinen ja sitten salamakengän sivussa oleva kontakti. Vaaraa voi olla silloin, jos yritetään käyttää vanhaa salamaa uuden kameran kanssa.
Vs: Valotusmittareista Kyllä juu ei. Ei tosiaan. Se harmaakortin 18 % heijastavuus on valittu niin, että se vastaa keskimääräisen ympäristön heijastavuutta. Sitä 18 % sanotaan sitten keskiharmaaksi. Ja kuinka ollakaan, kuplamittarit on myös kalibroitu suunnilleen siihen samaan tasoon. Tarkoitus on, että senkin mittarin arvojen mukaan keskiharmaa toistuu kuvassa keskiharmaana. Jos mittaus suoritetaan oikein, siis kuplamittari kohti valonlähdettä ja harmaakortti kohtisuorassa valon tulosuuntaa vastan, niin pistemittarilla harmaakortista heijastuvasta ja kuplamittarilla kohdistuvasta valosta mitaten saadaan täsmälleen samat lukemat.
Vs: Valotusmittareista Eikö mittarit huomioi kuplan kuoren läpi tulevan valon kirkkauden laskua? Ymmärsin jostain niin, että: <LIST> <LI> Heijastuvasta valon mittaus (anturi saa kaikki mittariin tulevat fotonit) skaalataan vaan oikeaan yksikköön.</LI> <LI> Kohdistuvasta valosta huomioidaan kuplan kirkkautta vähentävä osa (osa fotoneista absorboituu kuplan kuoreen ja ne on lisättävä mittaukseen) ja skaalataan oikeaan yksikköön</LI> </LIST> Vaikka olisi näinkin, niin mä onnistuin ohittamaan ton logiikan aikaisemman viestin sepustuksessani (vaikkakin yritin huomioida jotain tämän suuntaista). Enkä kyllä seiso tukevilla jaloilla tämänkään höpötyksen kanssa