Hello! Ostin Hietsun kirppikseltä eilen tällasen ( 2,-!) harrastelijatason kylläkin, merkiltään A- P, valopöydän, joka osoittautuikin avaamattomaksi paketiksi. Valopöytä on A4 kokoa, valopinta hieman pienempi, mutta: kokeilen sillä mm. lasinegatiivien digitointia, eli kamera jalustalle tekniikalla, samaan tapaan kuin Branderin kuvat on digitointu näyttelyyn. negani on kokoa 9 x 12 cm kun taaseen Branderin oli pääosin 18 x 24 cm kokoa. katsotaan miten eroaa skannausjäljestä. terv. mad
Vs: valopöytä digitointiin Aha. Minä kävin kirpparilla ja näin siellä jalustan. En ostanut. Katsotaan nyt voinko olla ilman. kapa
Vs: valopöytä digitointiin Kas, Kapa kuvaa arkkitehtuuria ilman jalustaa, vakaa käsi. - Saa noista valopöydistä maksaa enemmänkin jos haluaa. t. mad
Vs: valopöytä digitointiin Ei kuvaa tänään, lievää heikotusta havaittavissa. Syyn tautiin tiedän ;-) Lääkettä haettu. kapa p.s. Lidlistä äsken meinasin ostaa jalustan (9,90). Oli hieman kallis, joten jäi sinne.
Vs: valopöytä digitointiin Taitaa kapan lääke ja jalusta olla samassa pakkauksessa-tärinän vaimennusta...
Vs: valopöytä digitointiin Rungossani oleva tärinänvaimennin on toiminut ja siis asiaan: Valopöydällä reproaminen toimii mainiosti. Kannattaa rajata kaikki ulkopuolinen mustalla paperilla/pahvilla. Sieltä tulee nimittäin valo suoraan linssiin ja kontrastin/mikrokontrastin häviö on huimaa, jos annetaan lisävaloa negan ulkopuolelta. Sisällähän noissa on putkivalo, joten valotusaika ei saa olla sitä 1/50 sekuntia lyhyempi. Väridioille en suosittele. kapa
Vs: valopöytä digitointiin Täysspektripäivänvaloloistelamput (kiva sana) sopivat jäljentämiseen hyvin. Väri-indexi hyvin korkea >96, spektri tasainen, ei siis 2 tai 3 piikkiä. Kts. oheisen hinnastosivu 27 ensimmäiset vasemmalta ylhäällä. Sivulla 32 enemmän ominaisuuksia.
Vs: valopöytä digitointiin Joo, mutta tuossa kirpparilta löydetyssä valopöydässä ei tuollaisia putkia todennäköisesti ole sisällä. kapa
Vs: valopöytä digitointiin Olet varmasti oikeassa. Useimmissa valopöydissä käytetään aivan perusputkia. Otin tämän esiin tähän siksi, että projekti on ajankohtainen myös itselleni ja nämä ovat parhaita lamppuja mitä ole tähän asti siihen löytänyt. (Toki voisi käyttää myös salamaa.) Ajattelinpa, että joku muukin voisi hyötyä tästä tiedosta. Sinänsä onnellista, että Teknofokukselta saa soviterenkaan, jolla saa käännetyn El-Nikkorin sopimaan suoraan Nikonin BR2A-renkaaseen (40,5 mm > 52 mm). Tuon ja rungon väliin voi sitten kokeilla loittorenkaita tai paljetta (kunhan sellainenkin ihme sopuhinnalla löytyy)...
Vs: valopöytä digitointiin Filmien, jotka ovat alunperin kolmiväritallenteita, reproamiseen ei välttämättä tarvita hyvää (tasaista) spektriä valossa. Itse asiassa kolmipiikkinen saattaa olla jopa parempi, olettaen että piikit ovat suhteellisen lähellä filmin väriaineiden läpäisyhuippuja. Tästäkään syystä valopöydissä ei varmaan yleensä käytetä parempispektrisiä putkia; niillä katsotaan yleensä ainoastaan kolmiväritallenteita. Valaisemisessa asia on aivan eri, koska erilaiset materiaalit heijastavat eri tavoin kaikkia mahdollisia aallonpituuksia, ei vain tiettyä punaista, vihreää ja sinistä sävyä.
Vs: valopöytä digitointiin Pelkäänpä, ettei esittämäsi perustelu päde kehitetyn filmin kanssa. Kuvittelen edelleen itsepäisesti, että mahdollisimman tasaspektrinen valo on jäljennöstyössä hyväksi tulipa valo tai heijastuneena pintaoriginaalille.
Vs: valopöytä digitointiin Nykyään filmiskannereissa käytetään nimenomaan spektripiikkejä - RGB-ledejä. Ennenmuinoin värifilmeistä on tehty mv-erottelukopioita kapeaspektristen RGB-suodinten läpi, joilla on juuri tietty läpäisyaallonpituus. Kodakilla on tietyt suotimet juuri tätä varten. Kehitetyn filmin värit muodostuvat väriaineista, joilla on tietyt absorptiokäyrät. Vedostuspaperin herkistinväreillä on taas omansa, ja digikameran kennon bayer-maskin väriaineilla omansa. Jos nämä osuvat sopivasti (vedostuspaperin tapauksessa se on suunniteltu mätsäämään filmin kanssa), valkoinen, tasaspektrinen valo tuottaa täydellisen tuloksen. Muussa tapauksessa täysspektrisen valon käyttäminen saattaa aiheuttaa värikanavien "ylikuulumista" toisten värikanavien puolelle, mikä voi aiheuttaa värikylläisyyden heikkenemistä ja värivirheitä. Jos valolähteessä on vain RGB-piikit, se voi osaltaan auttaa tässä ongelmassa. Tietysti, jos ne piikit ovat aivan väärillä kohdilla, silloin putki, jossa on enemmän piikkejä tasaisesti, on varmempi valinta. Kyse on samasta ilmiöstä kuin siinä, että uudet tietokoneiden LCD-näytöt, joissa on piikkispektrisempi loisteputki (tarkoituksella), tai RGB-ledit taustavalona, antavat paremman, puhtaamman väritoiston (laajemman gamutin). Siinä on pohjimmiltaan sama perusilmiö; kuvatessa halutaan mahdollisimman laaja, tasainen spektrivaste (tästä syystä digikameroiden bayer-suotimien väriaineilla on laaja läpäisy, samoin kuin silmässä), mutta toistettaessa taas aivan päin vastoin (kapeat piikit), jolloin vältetään ylikuuluminen silmässä värien välillä.
Vs: valopöytä digitointiin Aivan varmasti, mutta skanneri on suunniteltu niitä varten. Toisin kuin valopöydän kanssa käytettävä kamera.
Vs: valopöytä digitointiin Niin, RGB-ledejä käyttävässä skannerissa on mustavalkoinen CCD-kenno, joka on herkkä kaikille aallonpituuksille. Värierottelu tehdään ledien avulla vilauttamalla erikseen punainen, vihreä ja sininen kanava. Tämä on yksi syy käyttää RGB-ledejä skannereissa. Digikamerassa on taas suhteellisen leveät, mutta ei kuitenkaan kovin paljon päällekkäin menevät vasteet punaiselle, vihreälle ja siniselle. Jos loisteputken spektripiikit osuvat näiden alueille järkevästi (kuten ne yleensä tekevät), väritoisto näitä piikkejä heijastavista/läpäisevistä kappaleista on erinomainen, mutta heikko näiden piikkien ulkopuolella olevista väreistä. Jos filmin väriaineet sattuvat sopimaan näiden piikkien kanssa yhteen, värintoisto on erinomainen, parempi kuin täysspektrisellä valolla, koska ylikuuluminen vähenee. Tämä on toinen syy käyttää RGB-ledejä skannereissa. Nega- ja diafilmien väriaineet ovat myös erilaisia. CD-4 muodostaa C-41-filmeihin leveämpispektriset väriaineet, CD-3 muodostaa E-6-filmeihin (ja RA-4-papereihin) kapeampipiikkiset värit jotka on paremmin sopivia silmällä katseluun (vrt. edellinen viestini näyttölaitteista). Mahdollisimman hyvää väritoistoa ajatellen siis nega ja dia käyttäytyvät hieman eri tavalla. Niissä skannereissa, joissa ei käytetä RGB-lediä vaan perinteisesti kylmäkatodiloisteputkea ja värimaskattua CCD-kennoa (joka vastaa täysin mainittua kuvausasetelmaa), käytetään myös tietynlaista loisteputkea jonka spektri on piikikäs mutta optimoitu filmien/valokuvien väriaineille. Asia ei siis ole mitenkään vallan yksinkertainen. Teoreettista pohdiskelua helpompaa saattaa olla vain kokeilla erilaisilla valonlähteillä. Sanoisin että se on aika fifty-sixty antaako halpa piikkispektrinen loisteputki huonomman, samanlaisen vaiko paremman tuloksen kuin kallis "täys"spektrinen.