Vs: Valon verhoamat Tämä kuva vaatii näköjään vähän huolellisempaa katsomista. Valo on kuvattu uudella tavalla: vanhoina, raskaina verhoina, jotka jostain lasketaan maailman tyhjiin tiloihin. On epäselvää, elävöittääkö vai tukehduttaako se. Koska tähän ajatukseen liittyy massa ja painovoima, voisi olla parempi, että verhot ja samalla kuva olisivat suorassa (kuva kokonaisuutena kaatuu oikealle).
Vs: Valon verhoamat Toki ne voivat, mutta puun runko ei ole mikään kriteeri kuvan suoruudelle. Vanha kansanviisaus sanoo: jos kuva näyttää vinolta, se on vino.
Vs: Valon verhoamat Olen pahoillani, tämä ei oikein selvene minulle... yritän selittää; minua häiritsee se että kuva on täysin kaksiulotteinen, syvyys puuttu tyystin, katse ei löydä mitään kiinnepistettä vaan päätyy epätoivoisesti hakemaan jotain jota se ei löydä, sitten se pysähtyy hetkeksi alareunan hahmoon, mikä se lieneekin ja jatkaa sitten matkaa sekavaa siksakkia, koska kuvassa ei ole oikein mitään mikä ohjaisi katsetta... en löydä siitä kaipaamaani oivallustakaan missään vaiheessa sen katseen pyörimisen aikana, sitä joka pelastaisi.
Vs: Valon verhoamat Eipä tuo maailmaa kaada. Kaikki ei voi pitää samoista asioista ja jokaisella on omat mielipiteet Kiitos kommentista joka tapauksessa.