Sanottakoon ihan aluksi että olen sitä mieltä että kauneus on katsojan silmässä ja jokaisella on omat kriteerinsä. Tässä äskettäin tehdyssä "leikkimielisessä" mittauksessa kävi mielestäni selväksi että on erilaisia arvostuksia ja joku saattoi oikeasti järkyttyä? Monesta asiaan olenkaan perehtymättömästä studiossa kuvat pönöt on hienon näköisiä (kuten ne onkin), ei ymmärretä että pienen harjoittelun jälkeen, on helppo katsoa ohjausvalojen avulla miltä valaistus näytää ja studio valot helpottaa kuvan valaisua jolloin hyvin simppeilillä säädöillä, kennon parasta dynamikkaa hyväksi käyttetynä saadaa teknisesti oikein näyttäviä kuvia. Studio vapauttaa kuvaajan hektisestä säätämisestä, kuten tapahtuu vaihtelevassa luononvalossa ja valaistus on koko ajan suunaltaa ja voimakuudeltaa samaa. Näin kuvaajan on mahdollista keskityä vain siihen malliin ja sen ohjaamiseen haluamiinsa tai mallin haluamiin kuvaa tukeviin elemetteihin, ilmeet asennot yms. Monesti voidaan vielä katsella rauhassa syntynyttä jälkeä ja ottaa tarvittaessa uusiksi. Jos tuota on harjoitellut jopa vuosia, niin kuvien teknisen laadun on oltava automaattisesti virheetöntä, vaatisi totaalista tulpeluutta ja lahjattomuutta mokata studiokuva teknisesti, jos sitä on harjoiteltu mutamaakymenttä kertaa enempää. Eli studiossa otetuille pönöille on ihan oma hyvyyden määre kun puhutaan teknisyydestä, studiokuvaa voidaan minusta arvioda valon suunalla ja suhteilla, jos puhutaan ihan perus ohjeistuksen mukaisesta valaistuksesta, niin sen lisäksi ja merkitävimäksi muodostuu kohde ja tuoma viesti. Eli itse en oikein osaa arvostaa perus studio pönäjä, osaan toki arvostaa studio valoilla otettuja kuvia, mutta niiden pitää olla erittäin luovia, tai poikeukselisen hyviä, jotta annan mielessäni kuvaajalle propseja. Kauniista naisista saa kauniita kuvia, niiden kauneus on itse mallissa, niihin ei kuvaajan osaaminen tuo oikeastaan mitään ja kun valot on paikallaan jä päällä, niin kameran voi jättää jalustalle itsekseen räpsäktelemään mallin kanssa ja kuvaaja voi mennä vaikka kahville;-) Mainittakoon vielä että studiot on kehitetty ammattikuvaajien tarpeisiin ja niillä voi tuottaa liukuhihnamaisesti asikkaiden tarpeisiin kuvia ilmoista riippumatta.
Vs: Valokuvauksen hyvyys ja sen määrittäminen (määrittämisen turhuus) Oisko ton voinut typistää "En henk. koht. pidä studiokuvaamisesta/kuvista." ? Sit siirrytään suureen kysymykseen, MIKSI KETÄÄN KIINNOSTAA?! Onko studiossa otettu kuva parempi kuin ulkona otettu, vai oisko sittenkin parempi otettu kuva ulkona kuin studiossa vai studiossa vai ulkona? mutta mitä jos salamoilla ulkona vaikka tai vaan sisällä autotallissa tai leikkimökissä ulkona studiosalamoilla tai vaikka vaan autonvaloilla tai fikkarilla, mutta silti studiossa tai ehkä sittenkin vain ulkona sekavalolla käyttäen kaikenmaailman studiovaloja jotka lähinnä kulkevat mukana autossa tai pikku teltassa otettuja studiokuvia oisko ne parempi kuin ulkona otettuja?
Vs: Valokuvauksen hyvyys ja sen määrittäminen (määrittämisen turhuus) Pitäsikö provosoida että lähtis liikeelle? Nyt on selvästi paheksuttu avausta, onko tosiaan niin että jos olen sivunut studiokuvausta ketjusssa luultavasti noin kolmevuotta sitten, niin tulee Déjà-vu heittoja. Anteeksi niin maan perusteellisesti että avasin ;D Kuitenkin kaikki tälläkin foorumilla loppepeleissä pyörii hyvyyden ympärillä, otinko hyvän kuvan? Haluaisin kehittyä peremmaksi kuvaajaksi.
Vs: Valokuvauksen hyvyys ja sen määrittäminen (määrittämisen turhuus) Kyse on siis hyväksynnän hakemisesta. Koska se hyvyys on aina verrannollista. Mut aivan turha täällä on yrittää keskustella mistään, koska ihmisten käsitys valokuvasta tosiaan on ton tyyppinen. Ei tosiaan ole kysymys valokuvasta ollenkaan, vaan siitä onko hyväksytty jossain pikku ryhmässä. Meneppä yksin keskelle metsään, ja yritä siellä kysellä onko sun kuvat hyviä? Veikkaan että ketään ei kiinnosta, sitten voikin tulla sellanen valaistuksen omainen fiilis.. et täähän on aivan turhaa puuhaa jos en saa huomiota ja hyväksytää tällä Sit tajuat et ne oravat ja muut vesselit hyväksyy sut ihan ilman niitä kameroita ja valokuvia... voi sitä rakkauden loistoa.
Vs: Valokuvauksen hyvyys ja sen määrittäminen (määrittämisen turhuus) Tavallaan on kyse siitä mitä valokuvauksessa arvostamme, pitääkö valokuvauksen olla vaikeaa, vai annammeko arvostusta isoille panostuksille, vai arvostammeko lahjakkuutta? Mutta toki voimme puhua mitä sapuskaa kebab on tänään tehnyt.
Vs: Valokuvauksen hyvyys ja sen määrittäminen (määrittämisen turhuus) Minkä psykologin maailma menetääkin sinussa, oi ihaa miten suurta viisautta.
Vs: Valokuvauksen hyvyys ja sen määrittäminen (määrittämisen turhuus) Painotus sanalla ME, eli haetaan taas sitä hyväksytään keskenään joukossa ja määritellään ketkä kuuluvat joukkoon ja ovat sen arvostettuja ja vähemmän arvostettuja jäseniä.
Vs: Valokuvauksen hyvyys ja sen määrittäminen (määrittämisen turhuus) Niin on, aikoinaan jonkun kaverini isä oli sanonut, että "se joka valokuvaa on hallussa", tällä hän tarkoitti, että valokuvaavalla on hommat hallussa noin henkisellä tasolla.
Vs: Valokuvauksen hyvyys ja sen määrittäminen (määrittämisen turhuus) Tätä foorumia kun kattelee niin... ei kaveris isä tais olla pahasti metsässä.
Vs: Valokuvauksen hyvyys ja sen määrittäminen (määrittämisen turhuus) Taitaa kuulosuojaimet puristaa päätä.
Vs: Valokuvauksen hyvyys ja sen määrittäminen (määrittämisen turhuus) Valokuvauksen hyvyyden määrittelivät aikoinaan laatikkokameran käyttäjät. Mikäli kuvasta pystyi tunnistamaan kohteen tai siinä esiintyvät henkilöt, kuva todettiin yksimielisesti hyvin onnistuneeksi. Pikselivetoinen maailma taitaa tuntea toisin.
Vs: Valokuvauksen hyvyys ja sen määrittäminen (määrittämisen turhuus) Oli hän silloin 70-luvulla oikeassa, ei enää )
Vs: Valokuvauksen hyvyys ja sen määrittäminen (määrittämisen turhuus) Joskus kannattaa kysyä itseltään, miksi kuvaan. Sen oivaltaminen auttaa otsikon kysymyksen käsittelemisessä. Kuvan tarkoitus määrää sitten valaistuksen jne. Mutta Duane Michalsin kuvat vaan tuntuu jotenkin hyviltä - minusta.
Vs: Valokuvauksen hyvyys ja sen määrittäminen (määrittämisen turhuus) Jep, ainakin itse kysyn tuota itseltäni useinkin. Huvittavaa sinänsä mutta vastaukset vaihtelee, valokuvauksella voi täyttää montaakin juttua elämässään. Välillä yritän tehdä hyvää kuvaa ja myönnän että ainakin toivon että joku pitää niitä hyvinä. Mutta välillä voin liittää kuvaamisen johonkin toiseen toimintoon, kuten vaikkapa melomiseen, tällöin mennään melomisen ehdoilla ja otetaan kuvia vauhdista. Monesti on tillanne että parhaan mahdollisen kuvan saamiseksi, olisi pysäytettävä ja etsittävä se kuvakulma, mutta kun en ole yksin kanootissa ja melonta kaverille olisi ikävää edetä valokuvaukseni mukaan. Niin kuvaan kuin junasta, näin ei synny parasta mahdollista jälkeä, vaan sitä mitä kerkeää kuvaamaan. Laitan myös pokkana esille, nuo kuvakertomuksen muodossa, oikeastaan välittämättä siitä että noista mestoista olisi voinut ottaa parempiakin, näin saatan olla jopa vapaa kuvan hyvyydestä.
Vs: Valokuvauksen hyvyys ja sen määrittäminen (määrittämisen turhuus) Tässäkin lienee ihan aikamiehet kyseessä, eikö olekkin aikaa säälittävää, jos ei ole mitään sanottavaa niin, tämmöstä akkamaista ölinää. Voi voi sentään;-)