Vs: Valokuvauksen filosofiointia Ja tämän takia haluan henkilökohtaisesti kuvilleni kritiikkiä ja niitä postitan, että saisin lisää näitä keinoja toteuttaa mahdollisia ideoita. T Jukka
Vs: Valokuvauksen filosofiointia Totta, joillain on tapana arvoida toisten arvoita toisista kuvaajista omista kapeista lähtökohdistaan, vai onko nyt jokin suurempikin tutkimus tehtynä? ...jonka voisi seuraavaksi tuomita huonoksi, jos siinä on väärä johtopäätös.
Vs: Valokuvauksen filosofiointia Toi kamerakommentti on kyl ärsyttävyydessä #1 Sen takia tykkäänki käytellä vanhan rojun näköisiä kameroita. Mutta tuohon suureen yleisöön tuntuma on kyllä päinvastainen, suurta yleisöä ei tekninen laatu kiinnosta pätkääkään. Maalauksen harrastaja voi katsoa jotakin maalausta ja ihastella taitavasti toteutettua veden läpikuultoa (on muuten vaikea tehtävä!), laveerausta tai jotain. Tavis katsoja vain katsoo onko taulu hyvä vai huono, tuollaisenkin voi ohittaa yhdellä vilkauksella jossei se herätä suuremmin mitään mielenkiintoa. Sama on taviksen lähestyminen kuviin. Ei siinä merkkaa mitään "puhkipalamiset" tai muut sivuseikat.
Vs: Valokuvauksen filosofiointia Ja sitten kun kulkee rojun kanssa, saa vastata kysymyksiin: "mikä tuo on, saako siihen edes enää filmiä?" Ja vastaan: "juu, kyllä mä tällä kuvaan, en ihan huvikseni kanniskele" Sori, off topic.
Vs: Valokuvauksen filosofiointia En tiedä mikä sitten on syynä siihen että itse katson kuvia usein erilailla kuin tuntemani ei-harrastajat? Johtuuko sitten maalaustaide-taustastani eikä valokuvauksesta? Rajoitanko tietoisesti avarakatseisuuttani keskittymällä kuvissa toissarvoisiin asioihin? Kuitenkin usein törmään tilanteeseen jossa toiset pitävät jotakin kuvaa (maalaustakin) hyvänä ja itse koen sen keskinkertaiseksi ellen suorastaan huonoksi ja tunnen jonkinlaista myötähäpeää kuvan julkaissutta kohtaan. Ja toisaalta, ovatko omat kuvanikaan hyviä? Mikä oikeuttaisi edes noihin tuntemuksiin.
Vs: Valokuvauksen filosofiointia Häpeäntunne on hävettävimpia asioita mitä tiedän ;-) Jos katsoo keskimääräistä maalausta, eli niitä joita viikonloppuisin myydään työväentaloilla jne. niin vaatiihan se positiivisen krapulan että niitä voi katsoa -ollaan siinä itkun ja naurun kauniilla vedenjakajalla ;-]
Vs: Valokuvauksen filosofiointia Ei ol helppoo. Jos sillä on 675 kuvaa siinä painamisen jälkeen, niin voi olla tuskan takana päättä mikä on se hyvä.
Vs: Valokuvauksen filosofiointia Mun mielestä tärkeintä on uskoa omiin kuviin. Vaikka niitä kuinka rytättäisiin. Tietenkin avarakatseisesti, ainahan palautteesta oppii. Mutta lähtökohta on itsestään selvä:" Minun kuvani ovat hyviä, suorastaan erinomaisia" Siitä huolimatta monesti toteaa, että monet muut kuvat ovat vielä parempia T Jukka
Vs: Valokuvauksen filosofiointia No jaa, joskus voi olla, että niissä on myynnissä joku helmikin, itse ostin aikoinaan tällaiselta myyjältä Hugo Simbergin taulun.
Vs: Valokuvauksen filosofiointia Kyllä noissa työväentalojen tms. yhteisöjen taulunäyttelyissä tai myyntitapahtumissa näkee kovatasoistakin tavaraa. Itsekin tunnen monta taidemaalaria, jotka vain eivät ole saaneet sitä suurta näkyvyyttä ja teokset sitten kiertelevät juuri tuollaisissa pikkutapahtumissa pilkkahinnalla myytävänä.