Olin hieman yllättynyt, kun täältä, dc.netistä puhumattakaan ei löytynyt haulla yhtään aihetta otsikolla "värivalokuvaus". Olen itse valokuvannut aktiivisesti (päivittäin) viimeisen kuuden vuoden ajan. Vaikka olen kuvannut myös mv-filmille, kehittänyt filmit ja vedostanut kuvat pimiössä, olen silti kuvannut mustavalkoisena myös digikameralla (toki tallentanut datan väreissä RAW-tiedostoiksi ja etsinyt parhaat palat konversioon eri kanavista). Olen opetellut näkemään valon ja varjon ja "valokuvannut" paljon myös ilman kameraa. Viimeaikoina värivalokuvaus on alkanut kiinnostamaan. Tajusin, ettei kyse ole vain värien valokuvaamisesta, vaan enemmänkin valon värien valokuvaamisesta. Olen siis yrittänyt kiinnittää huomiota valon eri väreihin, eli käytännössä heijastuneen valon väriin. Tänään esimerkiksi ihmettelin, miten meidän pohjoisikkunan valo onkin niin lämmintä itä-ikkunoihin verrattuna. Ja kas! En ollut ajatellut, että kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta etelästä, se heijastuu kadun toisella puolella olevan kerrostalon keltaisesta seinästä suoraan meille. Hommasin salamoitani varten sellaisen geelisatsin ja sen avulla onkin ollut tosi helppoa havainnollistaa itselleen valon värien vaikutusta kuvassa. Ei siis sitä, että punainen villapaita olisi jotenkin vihreää dramaattisempi, vaan sitä, että esim. jos kohteen valaisee erivärisellä valolla kuin kuvan muut alueet, niin eri osat korostavat toisiaan. Periaatteessa värivaloilla saattaisi saada valokuvaan myös lisää jotain "fyysistä", mutta silti sellaista, joka on rajattu kuvan ulkopuolelle. Esimerkiksi tujaus sinistä valoa hunajakennon läpi olohuoneen sohvalla istuvan kasvoihin antaa vaikutelman televisionkatselusta, vaikka huoneessa ei edes olisi televisiota (..punainen valo saattaisi tietyissä tapauksissa korostaa "telkkarinkatselufiilistä" ). Aikaisemmin ajattelin, että värivalokuvaus on vaikein mahdollinen valokuvauksen laji - että minulla ei ole aikaa eikä resursseja sitä opetella. Siksi saan asiani parhaiten ilmaistua mustavalkovalokuvien kautta. Asia tulee mustavalkokuvieni osalta varmaan olemaankin noin VÄHINTÄÄN vielä muutaman vuoden, mutta haluaisin kuitenkin oppia värivalokuvaamaan. Miten te muut olette aihetta lähestyneet? Liitteenä yksi harjoituskuva. Yleisin rinnastus lienee kylmällä ja lämpimällä leikittely. Siksi ajattelin että sillä voisi olla helpoin aloittaa. Liitekuvassa luonnonvalo tulee piirtovalona ikkunasta ja käsisalamassa on vahva CTO-geeli, jolla valaisin lapseni hunajakennon läpi. Valkotasapaino lähempänä hehkulamppua kuin päivänvaloa...
Vs: Värivalokuvaus Mä käytän joskus tasovalona värilämpötilaltaan päävaloa alhaisempaa salamaa. Kun värilämpötila laitetaan päävalon mukaan, 'lämpenee' tuo alhaisemmalla värilämpötilalla oleva tasoitusvalo, jolloin varjoalueista tulee lämpimän sävyisiä, ei sinertävän kylmiä. Saman voi toki tehdä esim. oranssilla kalvolla. TJukka
Vs: Värivalokuvaus Sinänsä "todellisen" valon värin havitteleminen, on mielestäni turhaa. Värin voi säätää ihan selaiseksi mikä mielyttää silmää.
Vs: Värivalokuvaus Moi Jari! Pitkästä aikaa Olen kanssasi samaa mieltä. Ja toisaalta juurikin sopivasti "läskiksi lyöminen"/äärimmäistäminen on muutenkin kivaa.
Vs: Värivalokuvaus Antaa pitkät paskat kaikelle tekniikkanipotukselle ja menee fiiliksen mukaan. Aina on mahdollisuus jälkikäteen arvuutella: Jees but No. siis deletoidaan ( tai saksitaan negat suoraan roskikseen- mulla menee 70% suoraan pyöreään arkistoon, säästyy negalehtiä)
Vs: Värivalokuvaus Tarkoitin läskiksi lyömisellä sitä, että jos esimerkiksi haluaa, kuten minä esimerkkikuvassani nimen omaan tehdä kontrastin kylmän ja lämpimän välille, niin päivänvalo on tosi sinistä ja "sisävalo" tosi oranssia. Muttei kuitenkaan liian. Taisipa olla Jore Puusa, joka puhui "äärimmäistämisestä" (voin muistaa väärinkin). Idea oli kuitenkin jotakuinkin se, että kuvan ärsykkeen pitää olla helposti pureskeltava. Toisaalta valmiiksi pureskeltu on huonoin vaihtoehto. Mutta takaisin aiheeseen. Te, jotka teette värivalokuvia, niin miksi? Haluatteko dokumentoida värit tarkasti, vai mielummin vaikuttaa väreillä fiilikseen, vai molempia. Mitä etuja mielestänne värivalokuvassa on mustavalkokuvaan verrattuna? Entä päinvastoin?
Vs: Värivalokuvaus Kun digillä kuvaa, muutan mv:ksi vain, jos se on aiheen kannalta tarkoituksenmukaista. Jos kuva on esim. graafinen, muutan sen mv:ksi. Toisaalta tämän tietää jo kuvaa ottaessa, tuleeko siitä lopulta mv- vai väri. No joskus harvoin saattaa päätyä mv:hen ihan kokeilemalla, miltä kuva näyttää mveenä. Värit ovat silloin oikein, kun ne miellyttävät omaa silmää, ihan sama ovatko luonnolliset vai eivät. Sama koskee ns. puhkipalamista ja tukkoonmenemistä, ne ovat asioita, jotka ovat ihan yhdentekeviä. T Jukka
Vs: Värivalokuvaus Kyllä väri on osa kuvaa, mietin paljonkin kuvatessani varsinkin mveeksi mitkä siihen sopii. Jorea älä kuuntele, sieltä ei tule mitään hyvää Koska koen valokuvan irti todellisuudesta, rajauksen, syväterävyyden yms. keinoilla, niin koen värin valokuvassa samoin, vääristän sitä sumeilematta omiiin tarkoituksiini.
Vs: Värivalokuvaus Hänen ajattelunsa konteksti on "aina" lehtikuvaus - missä kuvan pitää nousta mieleen ja sydämeen alle sekunnissa. Muissa kuvissa on eri tilanne.
Vs: Värivalokuvaus Valokuvan funktiostakin voisi avata oman säikeen... ellei tietenkin sellaista satu jo olemaan. Olisi kiva tietää, miksi ihmiset ottavat valokuvia. Mutta ei siitä nyt enempää. Minä käytän vahvoja silmälaseja, joita ilman en näe oikeastaan mitään. Näen asiat pienellä kroppikertoimella ja aika tiukalla rajauksella ilman syrjäsilmää (ja muutenkin n. 75%:sti vasemmalla silmällä). Etsimen läpi katselu kaupungilla kävellessä on siis melkein yhtä turvallista kuin mikä tahansa kävely, olettaen että polttoväli on max. 50mm kennokoosta/kamerasta riippuen. Luulisi siis että värit merkitsisivät minulle paljon. Ja merkitseväthän ne. Kuitenkin kun katselen vanhoja kuvia (minä lapsena), pääsen mustavalkokuvien kohdalla jotenkin helpommin sukeltamaan siihen kuvaan kuin värikuvien kohdalla, vaikka lähes kaikki kuvat on otettu samalla Minolta SRt-101 -kameralla ja 55/1.7 linssillä. 90-luvun kuvat on äidin punaisella automaattikinarilla otettuja, niitä ei tule katseltua. Koen kuitenkin värit usein häiritsevänä tekijänä - - tilanne on vähän sama kuin musiikissa, radion lyttyyn kompressoitu jöötti tuo esille kaiken ylikorostetusti, jolloin kaikki menettävät tehonsa. Tämä vertaus ehkä sopisi vielä paremmin suoran salaman käyttöön, mutta kuitenkin...
Vs: Värivalokuvaus Kuvasin itse alkuun värifilmille ja jos jonkinlaisilla kameroilla ja teetin ne kymppikuvat ja aina ihmettelin ettei tule kovin värikylläistä vaikka oli polarisaatiosuotimet ja kaikki . Olen aina enemmän tai vähemmän ihaillut mustavalkoisia kuvia, ja jossain vaiheessa päätin myös kokeilla sitäkin ostamalla C-41 "mv-filmin" ja teetin niistäkin ne kymppikuvat, ei ollut hurraamista, aika lailla platkua tasaharmaata tuli. Se loppui siihen kokeiluun siltä erää. Sitten siirryin digiin, kuvia on kerääntynyt eräskin tuhat kiintolevyn kulmalle, odottamaan ties mitä. Jossain vaiheessa takaraivossa jäytänyt mustavalkoisuus sai vauhtia kun menin työväenopiston kurssille ja opettelin homman siellä, edelleen kuvasin myös digillä väriä ja harjoittelin myös MV-käännöksiä vaihtelevalla menestyksellä. Oikeastaan siinä vaiheessa kun otin mukaan myös keskikoon niin mustavalkokuvaus sai vauhtia lisää. Nykyisin en juurikaan kuvaa värille, vaikkakin joskus keskarille ja laakalle diaa. Pitäisi joskus ottaa ajan kanssa ja virittää se keskari projektori ja katsoa miltä ne muutamat "onnistuneet" diat oikein näyttävät. Eli kuvaan aika vähän väriä, värinegaa en oikeastaan ollenkaan. En usko että minulla riittää kärsivällisyys alkaa vedostaa väriä itse, vaikka joskus olen sitäkin harkinnut, nyt vaan ei ole sellaista suurennuskonetta jolla se olisi edes mahdolista. Jotenkin vain pidän enemmän mustavalkoisesta ja siinäkin on edelleen NIIN paljon opittavaa ja aika on rajallinen.
Vs: Värivalokuvaus Minäkin eroittelen mielessäni väri ja mv kuvauksen, joka on korostunut nykyisin kun kuvaan myös filmille, tuo lienee ainakin minulle yksi merkittävimmistä syystä miksi kuvaan pikkusen filmiä. Juuri nyt olen lähdossä Porvoon vanhaankaupunkiin kuvaamaan filmipokkariin lataamaani väri filkkaa, ja siis hakemaan juuri värille ominaisia kohteita. Kyllä digiäkin tuli paljon väännettyä mustavalkoiseksi, mutta nykyisin pyrin ainakin siihen että päätän värin tai mveen, jo ennen kun otan kuvan, se on jottenkin antoisampaa siten. Tosin menen nyt kuvaamaan lataammani värifilkan pois, jotta pääsen lataamaan pokkariin mv filkan, sillä itselleni on hankala perustella miksi kuvisin väri filkaa, koska digillä se käy paremmin.
Vs: Värivalokuvaus Se että ei omista digiä tai ei halua omistaa digiä, on hyvä peruste kuvata värillistä filmille. Jos omistaa digin, asia on silloin eri, tai sitten ei, voi sitä silloinkin tehdä