Vs: Värinegatiivin valottaminen Joskus -90-luvulla Kodakilla oli Ektapress Plus 400 Multispeed , jota voi Kodakin mukaan valottaa ISO 100-1000 ja saada ainakin suhteellisen identtisiä printtejä. Filkka oli muistaakseni ihan hyvää, mutta 1000 oli aika rajoilla.
Vs: Värinegatiivin valottaminen Taitaa olla noista testeistä aikaa..... lienee ollut jotain 80-lukua. Hataria muisteloita siis.
Vs: Värinegatiivin valottaminen Yksikalvoisella filmillä tarkoitin tavallista ammattikuvafilmiä, jossa kukin kolmesta värikerroksesta koostuu herkkyydeltään samanlaisesta tavarasta. Kuten edellä kirjoitin, amatöörifilmien värikalvot on tehty useammasta 'alikerroksesta', joiden herkkyys eroaa. Googlettamalla löytyy viitteitä vaikka kuinka, mm. US patentti 6060227.
Vs: Värinegatiivin valottaminen Onhan siellä aina erikokoisia niitä rakeita. Tai ainakin pienempään päin (ylivalotusvara), toiseen suuntaan ei ehkä kauheesti, ainakaan että käytännössä auttais. Ihan mielenkiintoista silti jos tosiaan "harrastelijakamaan" on tommonen yleisesti käytössä. Tekeekö se sitten filmistä jotenkin huonompaa, ettei sitä proo-filmeissä käytetä? Entä missä menee raja proo-kamaan... En vielä googletellu, mutta voishan sitä kurkata. Jo aikaa sitten ainakin Fuji mainosti kovastikin neljättä emulsiokerrostaan. Se oli kai lähinnä sitä varten että sekavalossa tulis parempia tuloksia ja ainakin Superiassa käytetty. 400H:ssa taitaa olla vastaava käytössä, mutta kyllä -4 aukkoa on shittiä. niin se on kyllä Superiallakin.
Vs: Värinegatiivin valottaminen Jos kameran automatiikka pyrkii tekemään kuvasta keskiharmaan, niin käyttäytyykö valmistuskone samaan tyyliin? Eli pyrkiikö se siihen, että kuva olisi "keskimäärin harmaa", vaikka kameran käyttäjä olisi tahattomasti tai tahallisesti valottanut vikaan? (tarkoitan yllä valmistuskoneella sitä prosessia, jossa syntyy paperikuva filmirullasta. Pienessä mielessäni kuvittelen sen olevan sellainen tohtori sykeröstä tutun koneen näköinen...)
Vs: Värinegatiivin valottaminen Ilman muuta. Se myös yrittää saada pimiön punavalossa ottamasi kuvat neutraaleiksi.
Vs: Värinegatiivin valottaminen Jokaisessa kuvausoppaassahan käsketään ylivalottamaan 1-2 aukkoa "pilkkijä jäällä" -tilanteessa, jotta lumi näyttäisi lumelta sohjon sijaan ja jotta pilkkijästä näkyisi muutakin kuin siluetti. Onko tämä kaikki turhaa, jos kerran kuvan valmistusvaiheessa saadaan sävyt kohdalleen? Tai tulee ylivalottamisesta tietty se hyöty, että pilkkijän naaman sävyjä ei tarvitse kaivaa liian tummasta, jolloin naama ei mene turhan rakeiseksi. Jatketaas puolivakavissaan teemasta ”pilkkijä jäällä”. Oletetaan että pilkkijä näkyy kymppikuvassa sellaisena kärpäsen kokoisena ja muu osa kuvasta on lunta. Jos kone tekee kuvasta keskiharmaan, niin eihän lumi näy sitten valkoisena, vaan harmaana.
Vs: Värinegatiivin valottaminen Niinpä. Mutta jos konetta ohjaa ihminen, hän voi arvata että asiakas ottaa mielummin valkoisen lumen kuin harmaan, tai edes sinisen, oranssiin tai mikä lumen väri sitten olikaan. Kyllä asiakas on aina oikeassa.
Vs: Värinegatiivin valottaminen Eli ihmisellä on sormensa pelissa kuvan valmistamisprosessissa. Kone ei siis teekään kaikkea, hienoa! Jos kuvien teettämisen yhteydessä ottaa kuvat CD:lle, niin skannataanko ne valmiista kuvista vai negatiiveista? Jos negatiiveista, niin sitten kai olisi mahdollista viedä rulla kehitettäväksi ja ottaa kuvat vain digitaalisessa muodossa.
Vs: Värinegatiivin valottaminen Olisi, pyydät pelkän kehityksen + skannauksen. Tai pelkän kehityksen ja skannaat itse.
Vs: Värinegatiivin valottaminen Skanneri puuttuu. Heeeetkinen, nyt mättää. Jos ne tekee cd:n negoista, niin sittenhän voisin teettää kehityksen+skannauksen, jonka jälkeen teettäisin "digikuvat" cd:ltä, jolloin tulisi halvemmaksi.
Vs: Värinegatiivin valottaminen Tänään viimeksi teetin kuvat ja otin cd:llekin. Kulut kutakuinkin: Kehitys 6e Kuvat 25*0,3e=7.5e CD ~10e Yhteensä 23.50e Jos olisin ottanut vain kehityksen ja CD:n, niin hinta olisi ollut 16e. Sitten kuvat cd:ltä 0.09e/kpl=2.25e. Koko hoito 18.25e. No joo, ei nyt niin kamala säästö... Vai onko tässä nyt väsynyt olo aiheuttanut jonkun ajatusvirheen?! ********* Onko muuten kokemusta Dwaynestä?
Vs: Värinegatiivin valottaminen Kyllä se noin meneee Ja varsinkin jos vähän haluaa tehdä kuvankäsittelyä+tilata isompia printtejä noista kuvista, niin rupeaa hintaeroa tulemaan. (Suoraan negoista kuviksi, ne ottaa sen skannausmaksun per kuva, siksi kalliimpi)
Vs: Värinegatiivin valottaminen Hyvä jos tosiaan onnistuu homma noinkin. Sitten voi jättää pois ne kuvat, joista ei halua paperiversioita.
Vs: Värinegatiivin valottaminen Sitä kutsutaan ennemminkin sopivaksi valoitukseksi, että valottaa lumen vaaleaksi . Jos siis sen semmoseks haluaa. Riippuu aika paljon mittarista, pitääkö "ylivalottaa". Pistemittarilla kun mittaa pilkkijästä, niin saattaa mennä jo aika pahasti yli. Tai jos mittausalue on pienehkä ja pilkkijä kohtuu lähellä... [QUOTE> [/QUOTE] Ei se aina ihan noin suoraan mene, mutta pääpiirteittäin kyllä se kone aina siihen suuntaan korjailee.
Vs: Värinegatiivin valottaminen Ja kyllä mä itelle sen skannerin parilla sataa ennemmin ostaisin kun alkaisin lähetellä joka rullaa jenkkeihin. Aika nopeesti maksaa ittensä takaisin. Joku Minoltan Scan Dual II-IV vaikka.
Vs: Värinegatiivin valottaminen Teetin kuvat jyväskyläläisessä liikkeessä. Kävin huvikseen katsomassa Ifin hinnat ja saman verran olisi maksanut siellä. Saako Suomessa tuon halvemmalla?
Vs: Värinegatiivin valottaminen Kun aikaisemmin annoin ohjeen kertoa kuvien tekijälle erikoistoivomukset, niin mitä hyötyä siitä olisi, jos tekijä ei voisi ohittaa koneen automatiikkaa? Printtien reso on niin huono, että niistä skannaamisessa ei ole mitään mieltä. Tietysti on mahdollista tilata printitt erikseen ja skannaus erikseen tai filminkehitys erikseen. Skannauksen laaatu tosin on usein sen verran surkea, että pienikin hinta on liikaa.
Vs: Värinegatiivin valottaminen Huonompi ja parempi on sitten arvovalintakysymyksiä..... Valotusvirheiden kannalta on parempi, että valotusvaraa on, kuvan terävyyden ja sävykkyyden kannalta on parempi, että kalvot ovat ohuita. Jos kukin värikalvoista valetaan kolmena kerroksena, hidas-keskiherkkä-herkkä, tulee siitä välttämättä paksumpi. Skarppius taitaa kärsiä, kuvan kontrastikkuus samoin, kun se sitten skannataan/valotetaan paksumpien kalvojen läpi. Samaa tekniikkaa käytettiin jossain 'muuttuvaherkkyyksisissä' vai mitä ne nyt sitten olivatkaan, mustavalkofilmeissä. Väriprosessissa kehitetyt filmit tuottivat erinomaisen kontrastittomia kuvia. Esimerkkinä näistä Fuji Neopan 400 CN. Valmistajan mukaan on suunnilleen yksi lysti, miten sitä valottaa, mutta parhaat tulokset saadaan 100-800 ISO herkkyyksillä.... "The film offers has a wide exposure latitude which allows the user to select the film speed appropriate to the job without any significant loss in quality and without altering the processing times. It is recommended that the film be rated between ISO 100 and ISO 800 to achieve optimum results."