Tervetuloa kameralaukkuun!

Pääset mukaan keskusteluihin rekisteröitymällä.
Register Now
  1. Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivustoa käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön. Lue lisää.

Värinegatiivin valottaminen

Keskustelu osiossa 'Filmikuvaus' , aloittajana r-e, 10 Elokuu 2009.

  1. r-e

    r-e Member

    618
    0
    16
    Jos tepastelen digikameran kanssa esim. hämärässä metsässä ja haluan ottaa kuvan, jossa hämäryys tallentuu oikein, valotan hiukan ali. Näin siis digillä.

    Olen ottanut filmivehkeet digin rinnalle. Tein samaan tyyliin filmikameran kanssa kuin yllä, eli kun automatiikka suositteli ajaksi 1/30, asetin valotusajaksi manuaalisesti 1/60. Kun vein filmiä kehitettäväksi kerroin valokuvakaupan setälle, että "osa kuvista on valotettu ali, älkää korjatko tätä". Setä sanoi, että hyi hyi, ei värinegaa saa valottaa ali, informaatiota häipyy. Sanoi myös, että jos kuvasta haluaa tummasävyisemmän, tämä efekti pitää tehdä kehitysvaiheessa.

    Menee hiukan hankalaksi, jos rulla kehitettäväksi viedessä täytyy sanoa, että "se kuva, joka on otettu metsässä, täytyy tehdä tummaksi".

    Miten on?
     
  2. pleppanen

    pleppanen Active Member

    1 534
    0
    36
    Vs: Värinegatiivin valottaminen

    Värinegaa kannattaa aina valottaa yli. Vajaa aukko on hyvä nyrkkisääntö.
     
  3. r-e

    r-e Member

    618
    0
    16
    Vs: Värinegatiivin valottaminen

    Perustelisitko?

    Pyynnössäni ei ole hitustakaan vastaanväittämisen makua, olisi vaan mukava tietää miksi. Miten ylivalottaminen/alikehittäminen vaikuttaa kuvaan (vrt. "oikea" valotus/kehitys).
     
  4. pleppanen

    pleppanen Active Member

    1 534
    0
    36
    Vs: Värinegatiivin valottaminen

    Esim. nelisatanen filmi saattaa olla aika jyrkkää, jos se paukuttelee nimellisnopeudellaan. Ylivalotuksella näyttää loivemmalta ja paremmalta.

    Lisäksi skannauksen tuloksena musta ei ole sellaista tumman harmaata kohinaa vaan tulos on realistisempi.

    My 2 cents.
     
  5. r-e

    r-e Member

    618
    0
    16
    Vs: Värinegatiivin valottaminen

    Kiitti!
     
  6. hsm

    hsm Member

    824
    0
    16
    Vs: Värinegatiivin valottaminen

    Setä oli aivan oikeassa. Nega on vain välivaihe kuvanteossa. Samaan tapaan kuin RAW digipuolella. Jos valokuvausliikkeen kuvanvalmistuslaitteen automaattikorjaukset olisivat pois päältä, jälki olisi keskimäärin jokseenkin hirveää. Tällaiset erikoistapaukset täytyy tehdä itse tai teettää sellaisessa paikassa, missä pääsee selittämään suoraan tekijälle, millainen lopputuloksen pitää olla.

    "Kuvien kehityksessä" menevät usein puurot ja vellit sekaisin. Usein sillä tarkoitetaan koko prosessia valotetusta filmistä printeiksi asti tai sitten joko pelkkää filmin kehitystä tai printtien tekoa. Selvyyden vuoksi käytän itse filmin yhteydessä kehittämistä ja printtien yhteydessä tekemistä.
     
  7. Frank

    Frank Active Member

    7 249
    1
    38
    Vs: Värinegatiivin valottaminen

    Värinega kestää ylivalotusta tosi hyvin ja tavallaan hyötyykin siitä, koska ainakin rakeisuus vähenee. Tulos on myös loivempi, se on makuasia onko se vain hyväksi.

    Digillä on vahvuudet siellä varjoissa, eli tavaraa saa kohtuudella revittyä. Värinegalla se raja rakeisuuden suhteen tulee siellä tummissa varjoissa mun kokemusten perusteella kohtuu aikaisin.

    Tumman saa kuitenkin mustaks jos haluaa, mutta mustasta kohinasutusta ei saa järkevää tavaraa enää. Vanha hokema "valotus varjojen suhteen (negalla), kehitys valojen perusteella (eli kontrastin, lähinnä mv-prosessia koskien)"

    Dia ja digi kannattaa valottaa valojen suhteen niin, ettei mee liikaa puhki. Sen takia periaatteessa jonkun 200 ASA diafilmin ja 400 ASA negafilmin valotus voi olla hyvinkin lähellä tai jopa sama käytännössä.
     
  8. r-e

    r-e Member

    618
    0
    16
    Vs: Värinegatiivin valottaminen

    Eli piste valokuvakaupan setälle. En kuvanvalmistusprosessia tarkemmin tunne, joten tarkoitin kehittämisellä koko prosessia.

    Ts. ala-/yläsävykuvien tekemiseen ei riitä, että käyttää luovasti kameraa, vaan homma pitäisi tehdä yhteistyössä kuvan tekijän kanssa? Höh :(  ...tai sitten siirrytään tekemään itse mv-kuvia...

    Jos haluaa loivempaa kuvaa, niin onko aukon ylivalottaminen liikaa? No joo, riippuu tietty kuvasta. Nikon FG:ssä ei onnistu esim. 2/3 -aukon ylivalotus, kuten digirungossa (D70s).
     
  9. Kasimir

    Kasimir Well-Known Member

    9 673
    525
    113
    Vs: Värinegatiivin valottaminen

    Höpö höpö. Kyllä onnistuu. Onhan siinä ns. manuaaliasetus. Valotuskiekkoa ja aukkoa pyöritellen. Löytyy yli- ja alivalotusta niin paljon, kuin mielikuvitusta riittää. Tai ainakin melkein.

    kapa
     
  10. r-e

    r-e Member

    618
    0
    16
    Vs: Värinegatiivin valottaminen

    Paljon voi yli- ja alivalottaa, mutta voiko vähän? Valotusta voi kai muuttaa vain yhden aukon jaolla.
     
  11. r-e

    r-e Member

    618
    0
    16
    Vs: Värinegatiivin valottaminen

    Selvennykseksi: tarkoitin 2/3 -aukon ylivalotuksella 'kaksi-kolmasosa -aukon' ylivalotusta. Tuossa ekassa vastauksessa kun suositeltiin nyrkkisäännöksi vajaan aukon ylivalotusta.

    Jostain muistan lukeneeni kuvantekomasiinoiden sallivan +- 1/3 -aukon poikkeamat.
     
  12. SakkeM

    SakkeM Well-Known Member

    22 331
    2 999
    113
    Vs: Värinegatiivin valottaminen

    Aikanaan lehdissä,  mm Kamera-lehdessä, oli noita testejä. Kuluttajamallin värinegasta saatiin asiallisia kuvia vielä +/- 7 aukon yli/alivalotuksilla. Valotusvaraa oli reilusti.  Seitsemän tai enemmän pykäliä pieleen, niin hiukka alkoi jyrkkyys muuttua, mutta vain vähän. Laatu kyllä sitten heikkeni melkoisesti jo 10 pykälän valotusvirheillä.....

    Ammattifilkat ovat erikseen, mutta kuluttajamalleilla on suunnilleen yksi lysti, miten ne valotat. Pääasia että valotat ;)

    Tuo 0,66 aukon korjaus on yksi hailee... automaattikoneella tehdyssä kuvassa ei eroa näe kukaan.

    Värinegafilkathan on tarkoitettu isoäitien fixfokuspokkareihin lastenlasten kuvaamista varten.... eihän niissä laatikkokameroissa ollut kuin kaksi aukko- tai aikavaihtoehtoa, nekin yleensä väärin valittuna. Filkkahan pitää valmistaa niin, että tunnistettava kuva syntyy niin pimeällä kuin aurinkoisellakin kelillä. Kuluttajamalleissa onkin käytännössä ollut kolmet eri herkkyyden kalvot päällekkäin, jollekin niistä aina jonkinlainen kuva jää, valottaa sitten miten hyvänsä.
     
  13. SakkeM

    SakkeM Well-Known Member

    22 331
    2 999
    113
    Vs: Värinegatiivin valottaminen

    Se pykälöinti on yhden aukon tai puolikkaan jaolla, mutta asetus kyllä onnistuu siihen pykälien väliinkin. Siis aukkorenkaan, objektiivissa.
     
  14. r-e

    r-e Member

    618
    0
    16
    Vs: Värinegatiivin valottaminen

    Enpä tiennytkään, että valotusvaraa on noin julmetusti. Enkä hoksannut, että aukkorenkaan voi tosiaan asettaa pykälien väliin. Kiitos SakkeM!
     
  15. SakkeM

    SakkeM Well-Known Member

    22 331
    2 999
    113
    Vs: Värinegatiivin valottaminen

    Ammattifilmit tms. yksikalvoiset (Ektar jne.) ovat eri juttu, mutta kyllä niilläkin valotusvaraa on. Paremmin tietysti ylivalotuksen suuntaan.
     
  16. Frank

    Frank Active Member

    7 249
    1
    38
    Vs: Värinegatiivin valottaminen

    Hmm, noinkohan kuluttajanegoissa olis ihan kauheesti eroa ammattimalleihin?

    7 aukkoa ali, kyllä kuulostaa aika jännältä :D. Olis kiva vilkasta tota testiä.

    Oma kokemus on se että 1-2 aukkoa ali niin värinegalla alkaa tehä tuskaa, mutta 3 aukkoa yli ei meinaa vielä mitään. Sen mä voin uskoa että 7 aukkoa yli saa aivan hyvän kuvan, mutta kyllä se alaspäin mennessä alkaa tuntua aika äkkiä. Kyllä sen pitäis näkyä vaikka datalehdistä. Eri asia jos kameralehdellä on jotain taikatemppuja... Kiinnostais kyllä ;).

    Se on kyllä totta että noissa automaattiprosesseissa ja skannereissa harvemmin on väliä pienillä eroilla.
     
  17. Frank

    Frank Active Member

    7 249
    1
    38
    Vs: Värinegatiivin valottaminen

    Niin joo ja kaverien kokemukset ainakin väittäis että Ektar on tähän asti värinegoista alivalotuksen suhteen armollisin...
     
  18. SakkeM

    SakkeM Well-Known Member

    22 331
    2 999
    113
    Vs: Värinegatiivin valottaminen

    No juu, nuo olivat analogista aikaa.... nykyskannerit saattavat olla nuukempia. Optisella vekotimella kun sitä valotusaikaa voi säännöstellä laajemmissa raameissa kuin skannereilla.
     
  19. Frank

    Frank Active Member

    7 249
    1
    38
    Vs: Värinegatiivin valottaminen

    Mutta tuskin se kauheesti enempää kamaa varjoista = negan ohuista kaivaa, vaikka säätäis valotusaikaakin...

    Tietty suhteellista että mikä on "ihan hyvä kuva" ja että mikä on se nollataso mihin nähden -7 on viä ok. Mut voin sanoo suoraa et en usko :D. Eiköhän se "keskiharmaasta" joku viimeistään -4 ala oleen ihan mustan raja värinegallakin.
     
  20. Vs: Värinegatiivin valottaminen

    Tyypillisen värinegan valotusvara on 1-2 aukkoa alivalotussuuntaan ja 3-4 aukkoa ylivalotussuuntaan. Mutta tämä riippuu tietysti kohteista ja kriteereistä. Käyttökelpoinen dynamiikka on 12-15 aukkoa.

    7 aukkoa alivalotettu värinega on käytännössä käyttökelvoton. Siitä saa kuitenkin skannaamalla aikaiseksi kuvan, joka vähäsen muistuttaa huonoimpia kännykkäkameraotoksia.

    7 aukkoa ylivalotettu värinega on huomattavasti parempi, mutta lähellä kelvotonta sekin; tai riippuu kriteereistä, muttei missään nimessä ainakaan kovin hyvä. Kuva on suttuinen ja haalea.

    Tällaiset virheet, etenkin tuon alivalotuksen, voi korjata vain digitaalisella kuvankäsittelyllä (skannaamalla), koska kuva sijoittuu lähes kokonaan toe- tai shoulder-alueelle, jonka kontrasti on todella pieni ja sitä on buustattava. Kannattaa huomata että 7 aukon virhe on älytön. Digikameralla jo 3 aukon ylivalotus tuottaa lähes käyttökelvottoman kuvan.

    Mitä tulee Ektariin, niin vanha Ektar 25 kieltämättä oli todella jyrkkää. Nykyinen Ektar 100 tuo alivalotusvaraa aukon ja ylivalotusvaraa kaksi aukkoa lisää siihen nähden, jos oikein muistan. Se on kylläkin ainakin tietojensa mukaan silti dynamiikaltaan heikompaa kuin monet muut negat, mutta itse olen saanut sillä hämmästyttäviä tuloksia runsaillakin valotusvirheillä. Nimenomaan alivalotusta, etenkin skannattuna, Ektar kestää luonnollisesti hyvin dye layeringin ansiosta (joka oli siis Ektariin liittyvä keskeinen uusi teknologia).

    Sakkelta haluaisin kysyä, mitä hänen "yksikalvoiset" negansa ovat ja mistä niitä voi ostaa :). Voisin myös huomauttaa, että nimenomaan optisessa vedostuksessa korjauksia voi tehdä huomattavasti heikommissa raameissa kuin skannatessa. Skannaus mahdollistaa jyrkkyyden (ja mikä vielä parempaa: toistokäyrän) kontrolloinnin, joka on välttämätöntä suurten valotusvirheiden korjailussa. Olisin myös halukas kuulemaan siitä Kamera-lehden testistä joka väittää että värinegaa voi alivalottaa 7 aukkoa, tai että 7 aukon ylivalotus aiheuttaisi vain vähäisen jyrkkyyden muutoksen. Itse myös diggaan perustelemattomasta mutuilusta, se on ihan hauskaa, mutta sen olisi syytä mennä edes sinne päin oikein...