Hei, Onko ollenkaan mahdollista kehittää värinegat itse? Netissä ja kaikkialla puhutaan vaan mv-negojen kehityksestä TSI tyyliin, eikö värinegoja voi samalla tavalla kehittää?
Voihan niitä. Prosessi on vaan paljon vaikeampi ja litkut myrkyllisempiä. Harvat kai pitävät vaivan arvoisena. Loading site please wait...
Kyllä minä ainakin kehitän värinegat itse. Enimmäkseen 120-kokoa. Ei se sen vaikeampaa ole kuin mv-kehityskään. Kolme eri litkua peräjälkeen purkkiin. Lämpötilan vakiointi taitaa olla se vaikein toteuttaa, jos ei ole kehityskonetta. En ole laskenut, säästääkö siinä miten paljon kun itse tekee. Varmaan vähän ainakin.
Säästö lienee värinegojen yhteydessä niin pieni, että en itse viitsisi moiseen ruljanssiin alkaa. MV-filmien kehitys riittää mulle ihan hyvin.
Hinnaksi taitaa muodostua käyttämälläni Tetenal 3x1l -kemialla about 2 euroa / rulla Mitähän lie maksaa rullan kehitys valokuvausliikkeessä, ei harmainta aavistusta.
No juu. Aika paljon saa itse kehitellä, jos meinaa JOBOn prosessorin + tankit sillä hinnan erotuksella ostaa. Vaikka niitä melko halvalla nykyään saattaa saadakin. On siinä itsetekemisessä toki se plussa, että valmiit kehitetyt negat saa nopeasti käsiinsä. Jos kehitysvehkeet on jo ennestään hankittuna, niin C-41 -kehitys on nykyään helppoa kuin hengittäminen.
Nojoo, nykyään labroista saa tunnissa noi negat, joten minulla ei ainakaan ole hirveästi mielenkiintoa alkaa värinegoja kehittelemään. Mv-negat onkin sitten asia erikseen
ei c41 tai ra4 kemiat nyt mitenkään niin erityisen myrkyllisiä ole. näistä maalaillaan aina vaan ihan älyttömät pelot porukalle. negojen itsekehityksessä saa ainakin itse raapia negaan naarmut - säästyy ammattikuvan pojilta sekin vaiva ,D kohta e6 on mennyttä että jos oikein varautuu niin tässä kohtaa opettelee jo seuraavan kuolevan eli c41 touhut ,D
Kalibroitu ja monitoroitu väriprosessi on kotioloissa ja harrastajalaitteilla/budjeteilla lähes mahdotonta. Eli eiköhän kannata kehityttää vakioprosessit ammattilaboratorioissa, ainakin niin kauan kuin labroja on olemassa. Tunnustetaan toki, että yhtään värifilmiä en ole itse kehittänyt, vaikka harrastajalaitteisto olisikin ollut olemassa. Olen tässä asiassa uskonut viisaampia ja saanut laboratoriosta juuri sitä mitä pitikin - loistavasti kehitettyjä filmejä. Mustavalkoinen on sitten ihan toinen juttu. Koska mitään "standardeja" ei ole ja materiaali kestää hyvinkin erilaisia kehitysvariaatioita, kotikehittäjällä on loistava työkalupakki käytettävinään.
Minä en ole. Alikehitettyjä roskaisia värinegoja on tullut yli oman tarpeen. Vedoksia en ole saanut vielä yhtään kunnollista mistään. Epäteräviä platkuja kyllä niitäkin yli oman tarpeen. Ei ole mun juttu toi värinega
Yleensä toi alikehittäminen viittaa kyllä siihen, että olet epähuomiossa alivalottanut noi negasi. Jopa ifi saa negat oikein kehitettyinä tehtyä, eri asia on vaan joka kerta siinä miten paljon negoissa on naarmuja...
Printit onkin sitten se toinen juttu... mulla oli ihan yhtäläisen huonoja kokemuksia, ennen kuin löysin asiallisia tekijöitä. Alkuperäinen kysymys koski filmin kehitystä, mutta ilman muuta samalla vaivalla olisi syytä saada laadukkaat "kymppikuvat" vaikkapa työkopioiksi. Kannattaisiko kokeilla jotain toista labraa? Saattaisit yllättyä positiivisesti. Oma kehitysvaihe on sellainen, että omia RA-4 printtejä tehdään/harjoitellaan heti kun sopiva kehityslaite (paperille) on löydetty. Negat on kunnossa.
Niin minäkin luulin, mutta kiikuttaessani filkkoja ties kuinka monenteen labraan ilman oleellisia eroja tulin pääätelmään, että tämä ei ole mun juttu. Diaa ja kun se joskus loppuu niin mv:tä ja kun se joskus loppuu, mä kasvan koiranputkea tai teeen jotain muuta.
No joo, sekä C-41-kehitystä että RA-4 vedostusta tulee harrastettua kiihtyvällä tahdilla. Itse asiassa viime aikoina paljon enemmän kuin mustavalkopuuhastelua. Mitä tulee C-41 kehitysprosessin stabiiliuteen, niin oman kokemukseni mukaan se on kotisysteemillä ja 2-kylpykemikaaleilla vähintäänkin riittävä. En ole huomannut eroa kaupallisesti ja kotona kehitettyjen negojen välillä kuvia vedostettaessa muuten kuin että kotona kehitetyt filmit ovat naarmuttomammat. Minulla ei vieläpä ole mitään kallista kehitysrumpusysteemiä vaan pelkkä halpa Jobo TBE vesikylpy, johon tökkään saman spiraalipöntön jolla kehitän mustavalkofilmit. Ainoa todellinen ongelma tuossa on kemikaalien nopea vanheneminen, eli täytyy kuvata noin kaksi värifilkkaa viikossa, että speksin mukaiseen yieldiin pääsee. Näin ainakin Tetenalin kemialla. Jos värihommaa haluaa kokeilla, kannattaa aloittaa testaamalla RA-4 vedostusta joko Tetenalin tai Patersonin huoneenlämpökemioilla käyttäen valmiiksi kehitettyjä filmejä. Noilla kemioilla työskentely on todella helppoa, eikä poikkea mustavalkotyöskentelystä paljoakaan. Halutessaan voi jopa käyttää altaita (täysin pimeässä tosin) mutta itsellä on halpa paperirumpu, jonka kanssa työskentelystä tykkään enemmän. Värivedostus on tavallaan vähän tylsää, sillä kontrastiin ei pysty vaikuttamaan oikein muuten kuin paperityyppiä vaihtelemalla tai kehitysaikaa muuttamalla tietyissä rajoissa. Käytännössä kuva täytyy siis olla paljon valmiimpana jo siinä filmillä kuin mustavalkotyöskentelyssä. On se silti ihan kokeilemisen arvoinen juttu - jos ei muuten, niin oppimisen kannalta. Sitten kun väritasapainon säädön oikein osaa ja hallitsee, maailma aukenee ja huippulaatuisia vedoksia syntyy kuin liukuhihnalta...
Juuri tuota pitäisi pian kokeilla. Toivottavasti yhtä hyvällä menestyksellä Oma filmikulutus on kuitenkin niin pientä, että negakehitys (+pikkuprintit) tapahtuu kyllä edelleenkin muualla. Ihan hädässa C-41stä voisi toki kokeilla. Ehkä se on hieman anteeksiantavampi sen takia, että siihen liittyy aina myös printtien teko. Toisaalta, jos tarkasti lukee esim. E-6 prosessin speksejä, jää monelta tekemättä. Mutta tietty, jos kontrolliliuskoja ja mittausvälineitä löytyy, niin mikä ettei... Mustavalkoisia filmejä varten mulla on kyllä juuri tuo TBE-2. Loistava peli, etenkin jos käyttää 24 asteen lämpötilaa 20 sijaan - ellei sitten asu viileässä kämpässä; pelihän ei jäähdytä, vain lämmittää. Jonkin aikaa uskottelin itselleni, että myös rotaatiokehitys toimisi mustavalkoiselle, mutta ainakin kinolla ja rullalla pääsee ihan tavallisella purkilla ja maltillisella liikuttelulla paljon mielenkiintoisempaan lopputulokseen. Allaskehityksestä (RA-4) vielä yksi kysymys. Voi olla, että olen toisilla foorumeilla jo tiedustellut, mutta onko sulla (jj) käsitystä kestääkö paperi minkäänlaista suojavaloa? Mulla on joku ihmelamppu, josta ei juurikaan valotehoa lähde. Taitaa olla Kindermanin logoilla varustettu Barbieri. M/V käyttöön siitä ei taatusti ole. Niin himmeä, että on kolhuja tiedossa. Ehkä toi tulee testattua, mutta jos kokemuksia on, niin mielellään kuunnellaan.
Jos filmikehityksen saa kuitenkin melko lyhyen matkan päästä ja kohtuuhintaan, ei C-41 kotona ole ehkä kovinkaan hyvin perusteltavissa. Postipalveluja tai pikalabroja en tosin tuohon edelliseen lauseeseen ota mukaan . Tietysti jos kuvaa paljon, tulee itse kehittämällä huomattavaa kustannussäästöä. Esim. minun käyttämän Tetenal 3 x 1l kitin yield on kokonaisuudessaan 48 filmiä ja esim. fotomayr.de kauppaa sitä hintaan 41,50 eur. Jos käyttää sitten vielä ihan "oikeita" kemioita pääsee vieläkin edullisempiin hintoihin, tosin hankalamman työskentelyn ja suuremman volyymivaatimuksen kustannuksella. Minusta on kuitenkin mukavaa päästä tekemään koko prosessi alkaen kuvaamisesta päättyen vedoksiin aukottomasti aivan omatoimisesti. Itse tekemällä on kuitenkin vähän sellainen sama fiilis kuin digityöskentelyssä. Jos on pari tuntia aikaa kuvaussession jälkeen, saa filmit välittömästi kehitykseen ja näkee melkein välittömästi lopputuloksen. kto: En tiedä tuosta suojavalosta. Minun käsityksen mukaan mitään suojavaloa ei oikein voi käyttää, ainakaan ilman kompromisseja. Tetenal-kemian (RA-4) ohjeissa sanotaan valaistuksesta "dark amber lighting or complete darkness", mutta kannattaa varmaan varmistaa asia myös käyttämäsi paperin spekseistä. Täytyy muistaa, että suojavalokaan ei koskaan ole nimensä mukainen, vaan vaikuttaa aina - myös mustavalkohommissa - kysymys on vain rajan vetämisestä. Tätä argumenttia voi tietysti käyttää tässä väriprosessoinnin tapauksessa sekä puollustamaan että teilaamaan suojavalon käyttöä. Tietysti jos jotain suojavaloa päätät käyttää, on sen vaikutus melko helppo testata. Kunhan vain et tee heti ensimmäistä testiä avaamalla täysi paperilaatikko sen suojavalon alla. Itse kun käytän paperirumpua, ei tuo suojavalokysymys ole ollut niin polttava.
Ja vouhotetaan nyt vielä siitä laakafilmikehityksestäkin, vaikkei se kovin useaa koskekaan. Tuo 48 rullaa vastaa pinta-alaltaan 192 kpl 4x5" laakafilmiä. Jos tuollaisen määrän värinegalaakaa kehityttäisi jossain kaupallisessa labrassa, niin mahtaisi tulla hintoihinsa. Itse tekemällä siis jotain alle 50 senttia nega. Eipä tästä kauaa ole, kun kehitin vessassa JOBOlla 30 rullaa 120-kokoista Realaa. Kaikki onnistui niinkuin pitääkin, eikä naarmuja tms. tietystikään tullut. Valotusvirheitä oli, mutta se oli oma moka ja tapahtui jo kuvatessa. Pohjois-Norjassa on nimittäin kesällä valoa ihan &%/&%/%tusti. Ei helposti usko, mitä mittari näyttää.
Ei kannata ihan sokeasti itseään alentaa kun vertaa ammattilabbikseen, ero voi tosiaan olla yhtä pieni kuin ammattikuvaaja ja harrastajakuvaajan erokin - toinen vain saa rahaa puuhastelustaan. ..ja saattaahan se olla että labbiksissa mennäänkin aika rumasti perstuntumalla kun prosesseja "hieno säädetään" ,)