Merkillinen kuva. Nimittäin kohteesta on mahdoton sanoa katsooko ulos vai kohti kameraa ja sen seurauksena silmät alkavat viipottaa. Paljon tyhjää mustaa kuva-alalla.
Onnittelen lapsikuvasta, jolla olet hienosti toteuttanut sinulta aiemmin ennennäkemätöntä tyylilajia. Erityisesti negatiivisen tilan käyttö on erinomaista ja sävyjen kutistaminen tehty erittäin tyylitajuisesti. Nämä eivät tietenkään ole pääasia, vaan ne tuottavat kuvan idean, joka on sopivan käsiteellisesti käsittämätön. On siis kyse hienosta taidekuvasta, halusit sitä tai et.
Olen Helin kanssa samoilla linjoilla tunnelmasta. Tulee mieleen ulos kaipaava kotiarestilainen, sairas lapsi olisi kai sängyssä... Ilmeisesti on tavoiteltu tummaa kuvaa arvoituksellisen silhuetin kanssa. Hyvä kuva joka saa mielikuvitusta liikkeelle. edit kirotusvihre: silhuetin
tää on naantalista, muumitalosta, sieltä vintiltä jossa ei enää saa happea. pakko isin oli silti sinne Anna kanssa mennä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. hyvä asia on että voi kanavoida ahdistuksensa valokuvaamalla niin ei tarvi 3 vuotiaalle tyttärelle kiukutella. kiitos kommenteista.