Vissiinkänä värinegoja ei oikein mv:ksi voi vedostaa kun punaset sävyt/värit tekevät tepposensa mv-paperilel mv-olosuhteissa. Mutta miten pahasti värit kusevat suurilla lämpötilaeroilla. Onko olemassa esimerkkikuvia? millaisin keinoin kemiat saadaan oikeaan lämpötilaan? Miksi kemioiden täytyy olla yli 30- vai oliko se yli 40-asteisia? Mitäpä jos olisivat kylmempiä, huoneenlämpöisiä, toimiiko homma ollenkaan, pitääkö aikoja pidentää tai jotain?
Vs: Värikehitys Just lanseeras MACO C-41 eli värinega kehitys satsin jossa on ajat aina 20 asteesta celsiusta 38 asteeseen joka on se normi kemioiden lämpötila. laita mulle maili <EMAIL email="jukka.vatanen@kolumbus.fi"]jukka.vatanen@kolumbus.fi</EMAIL> laitan ohjeet vastausmeilissä
Vs: Värikehitys Täytyy sanoa, että luettuani tämän tekstin viiteen kertaa, en vieläkään oikein ymmärtänyt, mitä tässä sanottiin.
Vs: Värikehitys 38 astetta on se perinteinen tavallinen lämpötila värikehitteille, tai ainakin suunnilleen siinä. Alemmat lämpötilat varmaan aiheuttavat pieniä värivirheitä, jotka saattavat hävitä hyvinkin skannatessa. Flickristä löytyy esimerkkejä jopa C-41 stand-kehityksistä jotka näyttävät ihan onnistuneilta. Tällaiset kemialliset reaktiot yleensäkin tapahtuvat hitaammin kylmässä ja siksi kyllä kylmemmässä aikoja pitää pidentää. Yleensä ne on ilmoitettu joko pelkästään n. 38 asteelle tai lisäksi 35 asteelle. Tää MACO nyt sitten on kai ensimmäinen, jossa vielä kylmemmille. Veikkaan että se on skannaussukupolven juttuja ja jos haluis perinteisesti niitä negoja vedostaa, saattais "virheitä" tai eroja näkyä "virallisesti" kehitettyihin verratessa... Mutta tosiaan, skannatessa ei ole ihan niin nuukaa. Kemiat saadaan oikeaan lämpötilaan esim. varta vasten hankitulla tai tehdyllä prosessorilla, jossa vaikkapa vastus lämmittää vettä ja pumppu sitä kierrättää. Tämä on kallein ja tarkin vaihtoehto, mutta aivan hyviin tuloksiin pääsee vaikkapa laskemalla lavuaariin sopivan lämpöistä vettä ja pitämällä puteleita siellä. Eiköhän ihan tarpeeks hyvään tulokseen riitä se, että alussa laittaa kemioiden lämpötilaksi 39-40 ja antaa prosessin aikana jäähtyä niin että se lämpötila on sitten keskimäärin siellä 38 paikkeilla. Varmaankin tulos on parempi kuin 20 asteen tunnin kehityksellä, ainakin näillä "perinteisillä" kemikaaleilla. 38 astetta on se lämpötila siksi, että ne eri kehitteiden ja filmin ainesosat toimivat siellä oikein. Muissa lämpötiloissa saattaa jonkun värin ainesosat reagoida huonommin tai liikaa toisiin verrattuna ja syntyy värivirhe. Loppupeleissä ei värifilmien kehittäminen ole paljoa sen kummempaa hommaa kuin mustavalkoistenkaan. Lähinnä ero vain on tuo korkeampi lämpötila, mutta ei se mitään asteen kymmenyksen tarkkaa hommaa ole todellakaan. Pari astetta sinne tänne etkä luultavasti huomaa edes eroa skannatessa filmejä. Pimiössä voisi huomata. Ja värinegojen vedostamiseksi mustavalkopaperille on olemassa noita omia papereita (lienevät kyllä aika harvassa), joilla homma toimii hyvin. Myös tavalliselle voi kokeilla ja tulos voi olla ihan hyväkin jos sopivasti sattuu. ...ja tämä oli nyt siis lähinnä C-41 -prosessista eli värinegatiivien kehittämisestä. E-6 eli diapositiivit ovat sitten aste ylöspäin, sikäli että tulokset näkyvät suoraan filmistä silmällä ja sen takia kehityksen pitäisi onnistua hyvin suoraan. Muuten tuokaan prosessi ei mikään mahdoton ole (vähän pitempi kylläkin) ja onnistuu kyllä kotonakin, jopa aivan huipputuloksin.
Vs: Värikehitys Kehitysaika on 3 min 15 sek. 38 asteen lämpötila keskimäärin saavutetaan kun lämmittää vesihauteella kemiat 39 asteeseen, aloittaa kehityksen ja antaa kehityksen aikana tipahtaa luonnollisesti 37 asteeseen. Tulokset ovat oikein hyviä. Tietysti vielä parempi olisi pitää vesihaude 38 asteessa lisäämällä ajoittain kuumaa vettä ja pitää kehitystankkikin hauteessa. Valkaisun, kiinnitteen ja stabilisaattorin lämpötilat eivät ole tarkkoja. Mitään muuta taikaa C-41-prosessissa ei ole. Helppoa kuin mikä.
Vs: Värikehitys Styroxlaatikko (esim. kannettava kylmälaatikko) ja siinä vesihaude on oikein hyvä litkujen lämmitykseen ja lämpimänä pitämiseen. Laita kaikki kemikaalit astioissa styroxlaatikkoon sisään, kansi kiinni ja sitten kun 38 on lämpö, ota kansi pois. Kehite pönttöön ja pönttö tiskialtaaseen lämpimään veteen. Jätä blixi ja stabi styroxlaatikkoon. Heiluttelua 15 sek. välein ja 3-4 minuutin jälkeen homma on siinä. Blixi sisään, riittävä aika ja sitten huuhtelu n. 3 min. Sen jälkeen loppukylpy stabissa. Kätevämpää kuin mv-kehitys.
Vs: Värikehitys No niin, kävin saunassa, otin vielä saunaoluen ja pohdin kovin tuota ensimmäistä kirjoitusta. Monet täällä ovatkin sillä välin vuodattaneet kokemustaan. Tulin siihen ymmärrykseen tun decryptauksen jälkeen, että tässä olisi halu saada värinegatiivista kuva paperille ja epäilys on, ettei se kunnolla onnistu mustavalkoisessa prosessissa, joten haluttaisiin tietää enemmän tuosta RA-4 prosessista. Kyllähän noita kemioita on, että ra-4 prosessi voidaan suorittaa huonelämpötilassa. Suurennoskoje pitää vain varustaa värisuotimin ja paperia pitää käsitellä melkein täysin pimeässä.
Vs: Värikehitys Esim Macodirectistä saa litran setin alle kahdenkympin ja sillä tekee ainakin 15 filmiä. Loppuhuuhtelu on kolme minuuttia ja sitten minuutin stabilisaattori loppuun. Suurinta taitoa vaatii tuon stabilisaattorin kuivattaminen ilman järjettömiä tahroja.
Vs: Värikehitys JRabbit voi kyllä olla oikeassa . RA-4 eli värivedostus onnistuu kyllä ihan kohtuudella huoneenlämmössä ainakin Kodakin kemioilla. Ajat kyllä pitenevät tyyliin minuutista kahteen. Tetenalia tai muita monobath-settejä ei suositella, koska niissä seteissä blix on valmiiksi jo tehtaalla sekoitettu yhdeksi litkuksi ja sen säilyvyys on rajattu. Käytännössä on osoittautunut, että se on usein pilalla kun Suomessa asiakas pääsee ekan kerran vedostamaan tai viimeistään tokalla tai kolmannella käyttökerralla...
Vs: Värikehitys Joo, Mä laitan kanssa tarjouksen , litran setti kakskymppiä + postitus suomesta suomeen, kyllä sillä 20 rullaa kehittää kun muistaa ilmata valkaisukylvun. samaa compardin maco kemiaa, huomattavasti parempaa kuin "aito" Kodak.
Vs: Värikehitys C-41:stä; En usko että Maco voisi mitenkään olla parempaa kuin aidot tuotteet. Jos samaan on päästy niin hyvä. Todennäköisesti suunnilleen yhtä hyvää, olettaen että valkaisu ja kiinnite ovat erikseen. Se lämpötilajuttu: Jukka se Crossbird-Redbird firma kusettaa sua taas. Ne ovat vaan printanneet ohjeisiin lämpötilataulukot. Ei se tarkoita sitä että se ihan oikeesti-oikeesti toimisi väärissä lämpötiloissa yhtään sen paremmin. Lämpötila on olennainen sen takia, että kehitteen diffuusio kerrosten läpi tapahtuu oikealla vauhdilla suhteessa kehittymiseen ja kerrokset kehittyvät samaan kontrastiin. Prosessi on suunniteltu yhdelle lämpötilalle. Poikkeaminen tästä aiheuttaa varmasti enemmän tai vähemmän crossoveria, joka joko haittaa tai sitten ei, mutta ei Macon aineet mitään uusia taika-aineita ole tässä suhteessa. Poikkeaminen lämpötilasta (ja sen kompensointi aikaa säätämällä) johtaa väkisinkin siihen, että kerrokset kehittyvät eri kontrasteihin. Tätä voi varmasti jossain määrin säätää kemiallisesti (esim: bromidi, pH), mutta tällöin aine pitäisi suunnitella taas jollekin tietylle toiselle lämpötilalle, esim. 30 asteeseen. Sama aine siis ei varmasti toimi laajalla lämpötila-alueella sen paremmin kuin kilpailijansakaan. RA-4:stä; Olen nyt käytellyt AG Photographicin myymää RA-4-kehitettä (starteria ei tarvitse käyttää). KODAK RT/LU. Toimii loistavasti huoneenlämmössä, 2 min kehite + 2 min blix. R. Mowrey joka nuo aineet on Kodakilla pääosin suunnitellut, sanoo että 20 asteessa RA-RT developer replenisher toimii vielä moitteettomasti. Pidennetyillä ajoilla toki: 2 min kehite ja 2 min blix. Joidenkin mukaan tosin Fujin paperin kanssa liian alhaisissa lämpötiloissa on ongelmia, mutta Kodakin paprut toimivat huoneenlämmössäkin. Satsi on 20 litraa varten, mutta se on jaettu neljään 5 litran tiivistesatsiin eli säilyvyysongelmaa ei sikäli tule ja hinta on silti sikahalpa. http://www.ag-photographic.co.uk/kodak-ra4-developer-kit-4x5l-295-p.asp ja http://www.ag-photographic.co.uk/kodak-ra4-blix-kit-4x5l-296-p.asp Lisäksi tavallinen etikkastoppi on suositeltava. Tetenaleista on karvaita kokemuksia. Blix MENEE vanhaksi kaupan hyllyllä vuodessa. Kodakin ei mene. Jos jostain saa Tetenalia sillä takuulla että se on ollut kaupan hyllyllä alle puoli vuotta valmistuksesta niin sitten voi kenties ostaa. Mutta Kodakin aito on halvempaakin. Muuten RA-4-vedostus on kuin tanssia. Lämpötilojen ym. kanssa ei ole tarkkaa. Suurennuskoneessa luonnollisesti tulee olla väripää.
Vs: Värikehitys Ja, jos herraswäkeä kiinnostaa kuulla, niin voisin myös hieman jupista diojen vedostamisesta. Olen vähän tehnyt uutta "tutkimustyötä" tällä saralla. Ilfochromen suurin ongelma mielestäni on hinta. Paperit maksavat paljon ja kemiat vielä toisen mokoman päälle. Olen tehnyt yhteistyötä erään jenkkikemistin kanssa, jolla on keinot syntesoida erästä katalyyttiä, jota käyttäen olemme voineet kehittää kotitekoista Ilfochrome-kemiaa, joka ensitestien perusteella tuntuisi toimivan kohtuullisen hyvin. Tämän lisäksi olen tutkinut kääntö-RA-4-prosessia, joka on hyvin edullinen ja nopea tapa tehdä printtejä dioista suoraan tavalliselle RA-4-paperille, mutta laadullisesti rajallinen.
Vs: Värikehitys laittaisit sen emailin niin saisit koko ohjesetin mutta: kehite C-41 part A+part B +part C+ starter, siis neljä eri purnukkaa + mittapipetit Bleach 1 osainen konsentraatti, jota voi hiukan tuimentaa ja käyttää uudelleen tuota käyttöliuosta Fiksi erillään ja sama tilanne, fiksi erittäin riittoisa, ja voi "tuimentaa" sitten starbilaattori/ loppuhuuhteluaine kaikenkaikkiaan 7 putelia, joten lutraamista riittää. Nämä ovat Compard:in tekemiä Belgiassa. aivan tuoretta kamaa
Vs: Värikehitys Jooh, sotkin aluksi tohon RA-4-juttuun. C-41:ssä en olekaan koskaan nähnytkään/kuullutkaan että tiivisteitä olisi sotkettu tehtaalla jo keskenään liian vähiin purnukoihin. Ihan normaalilta/asialliselta siis vaikuttaa, kun ei ole blixikään. RA-4:ssä taas on nähty kaikenlaisia Monoconcentrate-taiteilijoita, kuten Tetenal.
Vs: Värikehitys Vähän emmin, mutta laitan kuiteski: norjalainen Erik Hattrem kuvasi sveitsiläisiä kelloja hasselilla, 150 sonnarilla ja välirenkailla käyttäen kodak Portra 160 NC rullafilmiä, kehitti Maco C-41 kitillä omalla jobo CPE2 myllyllä, tislatussa vedessä blandatulla setillä, kuivas ja skannas ICG365 rumpuskannerilla. sano ettei IKINÄ ole nähnyt niin siistejä negoja, ei pienintäkään mikro täplää, joka tulee kodakin satsilla, ei myöskään mitään Digi kohinaa, joka tulee skannaavalla digiperällä ( sensoripölyä ??) En tiiä, tässä koossa... Jos olis mun kuvia, olisin rinta rottingilla...
Vs: Värikehitys No eipä pitäisi hinta olla este kokeilla värikehitystä. Mutta heti alkuun tyhmä kysymys: onko noi kemiat säilyvyydeltään sellaisia, että voi järkevästi kehitellä laakanegoja ihan tavallisessa paterson 4 tankissa..? Koko litra täytyisi sekoittaa kerralla, että filmit peittyy kunnolla.
Vs: Värikehitys Kyllä ne säilyy, käyttöliuokset luokkaa kuukausi pari, tiivisteet puolisen vuotta. Näin ainakin Tetenal, Fuji ja Kodak . Ilmat pois puristaen ja sillee.