Oletpa salaperäinen, opit digikameranetissä? Olisko siellä lavalla vähän valoa, huono kontrasti, savua tms. Jos valo on yksiväristä, sen aiheuttama kontrasti kohteessa on silminnähden heikompi kuin "värittömän" valon. Tämä yhdistettynä heikkoon valaistukseen voipi tuoda ongelmia. Kun en oikein nyt usko tuohon punaisen valon juttuun, vaikka miten olisit sitä jossain opiskellut. Tuskin siitä kameratekniikasta missään sen enempää voidaan/viitsitään opettaa, kun minullekin on kolmenkymmenen vuoden aikana tietoa pikkuhiljaa kertynyt. Mentäisiin meinaan aika valmistajakohtaisiin ratkaisujen nippelisisältöihin ja komponettien ominaisuuksiin silloin. Muunvärinen tarkennusvalo kuin punainen taitaa todellisuudessa olla poikkeus. ;-) Tarkoitatko tuolla kehittyvällä kameran kennolla sitä kuvan muodostavaa CCD/CMOS kennoa, vai niitä tarkennussensoreita vai valotuksenmittauskennoja. Se CCD/CMOS-kenno kun ei tiedä tarkennuksesta tuon taivaallista, ottaa vain valon vastaan kun sitä tulee. Ja yleensä ei osallistu valon määrän mittaamiseenkaan järjestelmädigeissä mitenkään.
Ei ole tunnareita sinne, enkä ole nähnyt tarpeelliseksi edes ottaakaan. En siis ole sieltä lueskellutkaan mitään mutujuttuja ;o) Sanotaanko nyt näin että tiedonjyvät paikasta jolla on perinteet valokuvauksen opetuksessa jo reilun 40 vuoden ajalta. En ala pitämään mitään luentoja asiasta, kun ei ole myöskään pakko kenenkään uskoa mitä höpötän, mutta kerron vain sen tiedon mikä itselläni on ja omissa tiedoissanikin on vielä paljon paikattavaa. Ei ole myöskään kyllä tarve kirjoitella puutaheinää mitä mieleen tulee. Toisaalta jossain vaiheessa vaikkapa snooteista on kehuttu että eniten käytetty esim. hius- ja/tai korkovaloina jne. eli onko se paras? Ei, ja siihenkin on olemassa kyllä hyvät syyt miksi ei.
Mikä luento se on jos kerrot missä olet opiskellut, jos kerran itse siihen vetoat? höh Snooteista en tiedä, kun en ole koskaan tarvinnut ja studiossa kuvannut, mutta SLR tekniikasta ja objektiiveista kaiken kuvaajalle tarpeellisen. Ei minun ole mikään pakko uskoa sinua, etenkin jos vetoat oppineesi asian vihreiltä pikkumiehiltä. Laita linkkiä tietoon, oppikirjaan, luentoon tms. , tai ainakin kerro että kuka ja missä sen on sinulle opettanut, tai selitä siihen hyvään teoriapohjaasi nojaten (voit käyttää vaikka hieman fysiikkaakin apuna, ymmärrän kyllä, tai voit vedota jonkin yleisesti käytetyn komponettityypin ominaisuuksiin, jos haluat, uskon tarkistamatta valmistajalta) ihan vapaalla tekstillä. Sanominen ja vetoaminen mystiseen oppilaitokseen ei vakuuta, sorry. En usko ketään tuntematonta täällä netissä ilman kunnollista järkeenkäyvää perusteluja tai kovia taustafaktoja tämäntyyppisissä asioissa, jotka eivät ole mielipidekysymyksiä. Enkä etenkään sellaista kaveria, joka kertoo oppineensa sen jossain sellaisessa oppilaitoksessa jota minunkin ilmeisesti pitäisi arvostaa, muttei kerro missä Todennäköisesti olet jollain tavalla ehkä oikeassa, tai sitten olet käsittänyt ansioituneen oppilaitoksesi opettajan ihan väärin, mutta vakuuta sinä minut kun kerran aloitit. Faktoja, kiitos
VVI | Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Sori, olen sen paikan maininnut täällä sen verran usasti että en viitsisi toistaa itseäni ;o) Ei ole nyt tässä mukana tarkempia muistiinpanoja niin en ala kirjoittelemaan senkään takia mitään yksityiskohtaisempaa.
No sanotaanko, että olen tuossa stagekuvaamisessa huomannut ongelmavaloksi nimenomaan punaisen. AF hakee suht' hyvälläkin kalustolla, vaikkei sitä tee muissa valaistuksissa. Onko ongelma sitten kontrastipuolella, vai missä.. sitä en tiedä. Siksi minulle upposi tämä Samin selitys täysin. Eli omakohtaiset kokemukset on hivenen erilaiset, kuin 'kinrosailla'.
Mikä selitys? eihän hän selittänyt mitään? jotain juttua väreistä ja niiden hyvyydestä, ei mitään että miksi näin on. Katselin taaksepäin ja ainoa mitä löysin on että: "Punaisen tarkennuspiste kun on kennolla (ja filmillä) hivenen eri kohdassa kuin esim. sinisessä ja vihreässä. Btw, vihreä on muuten tarkin." Senhän nyt me kai kaikki tiedämme, että eriväriset valot taittuvat samassa elementissä eri tavalla. Tuo tarkennuspistejuttu varmaan viittaa tähän. Mutta kun ne eivät nykyisissäkään optiikoissa ole enää merkittävällä tavalla eritasossa ne erivärit. Siihenhän on pyritty objektiivien suunnittelussa jo vuosisadan ja hyvin onnistuttukin. Ja filmille/kennolle menevällä valolla ei kylläkään ole mitään tekemistä tarkennuksen kanssa, kuten jo aiemmin sanoin, joten se ei ole tämän ongelman kannalta mitenkään merkityksellistä. Muuten kuin että jos tarkennussensorit ovat täsmälleen polttovälin etäisyydellä, kuten niiden kai pitäisi olla, niin ainakin objektiivilta tulevien valonsäteiden pitäisi taittua väristä riippumatta samaan kohtaan. Tosin apupeili saattaa aiheuttaa tähän jotain virhettä. Jos taas puhutaan siitä valosta, joka menee peilin läpi (yleensä) apupeilin kautta automaattitarkennuksen sensoreille, niin sitä peilin jälkeen käsittelevät linssit voivat olla tai eivät ole korjattuja värien suhteen. Jos ne eivät ole, niin ne käyttävät jotain aallonpituutta enemmän kuin muita/sensori on herkkä vain yhden väriselle valolle, eli ovat herkempiä esim. vihreälle valolle (jonka sf mainitsi), Tällöin on loogista, että jos valo on pääosin punaista (siinä on vähän vihreitä aallonpituuksia) niin tarkennussensori on ongelmissa. Tämä tuntuisi vastaavan kokemuksianne keikkakuvauksissa. Toisaalta tämä ei mitenkään sovi siihen, että tarkennusapuvalona käytetään punaista valoa. Tuntuisi hullulta, että valmistaja laittaa ehdoin tahdoin valon väriksi sen, jota heidän käyttämänsä tarkennussensori ei pysty käyttämään hyväkseen. Tämä jättää tälle ongelmalle toisenkin ratkaisun mahdollisuuden, kuin että kameratehtaan salamaosaston ja tarkennussensoriosaston suunnittelijat ovat verivihollisia keskenään :-9 Kuten sanoin, ilmeisesti asiassa on jotain, mutta vaikka sf sanoo tietävänsä mitä, hän ilmeisesti suostu kertomaan, kuten ei sitäkään mikä hänen mainostamansa opinahjo on, josta hän tämän tiedän on saanut. Meni ihan hupsuksi koko juttu. Ihan manuaalisestikin tarkennettaessa punainen valaistus on huono. Oikea tarkennusta ei millään meinaa erottaa. Näillä saattaa olla jotain tekemistä keskenään. Ehkä.
Tiedonlähdettä, eli tarkempaa perustelua moiselle hain. Jota et kyllä vieläkään ole tuonut esille. Opetus sisältänee sitten käytännössä paljonkin enemmän teknistä puolta kuin tuo yksi opetussuunnitelman mukainen opetusjakso perusopintojen puolella? Käydäänkö tuo jakso läpi työn ohessa sen mainitun kuukauden aikana? Muuten siellä näköjään on kunnioitettava määrä valokuvailmaisusta ja muusta käytännön valokuvaajan työstä. Kyyninen asenteeni johtuu paljolti tietoteknisen alan puolelta, jossa on nykyään runsaasti ohjelmointipuolen ja järjestelmäsuunnittelunkin väkeä, jotka eivät tiedä siitä teknologiaympäristöstä, johon ohjelmiaan tekevät perusluentojen torkkumista enempää. Osa ei osaa asentaa omaan PC:hen lisälaitteita, ajureita saati käyttöjärjestelmää tms. eli ovat aivan teknisen tuen varassa oma työkoneensakin kanssa. Eli koulujen käynti ei takaa mitään, että oman alan työkalujen sieluelämä olisi mitenkään hallussa. He osaavat käyttää tietokonetta päivittäin työhönsä, tehdä niille ohjelmia ja suunnitella järjestelmiä. Muut ylläpitävät heidän koneensa, asentavat lisälaitteet, laittavat sen heidän suunnittelemansa järjestelmän pystyyn, asentavat raudan, verkot jne. Teknisen tuen gurut ovat asia täysin erikseen. He vastannevat kamerahuoltoja tällä alalla? Pitkällekin koulutetun ammattivalokuvaajan on käsittääkseni täysin mahdollista olla täysin tietämätön välineidensä syvemmästä sielunelämästä. Moni edistynyt harrastaja (olematta väline friikki) saattaa tietää alasta paljon enemmän.
Hitto kun tää koko paikka on muuttunut yleiseksi juupas-eipäs taistelukentäksi. Kukaan ei kerro mitään, mutta väittellään lämpimikseen näin kovien pakkasten aikaan. Niin siis, ajoitko kenties takaa sitä, että suunnittelijoilla on tapana suunnitella käytössä epäedullisimman ehdon mukaan? Tuskin ajoit, mutta sanoinpahan vain...