Joo terve vaan kaikki Tossa hesarin jutussa mainittiin vaan että kuvaajia ei oteta mukaan pelastuspartiohin, mikä johtaa siihen että kuvaajat lähtevät ominpäin kuvaamaan tuhoja. Selvää kuitenkin on että poliittisilla päättäjillä USA:ssa on tarve rajoittaa mediaraportointia, oman positionsa suojelemista ajatellen. Tämä taipumus taitaa olla republikaaneille suurempi kun demokraateilla silleen yleisesti. Mikä on mielenkiintoista on se että tämä myös vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen siitä mikä on hyväksyttävää sensurointia ja mikä ei, ts. kansalaisten mielipiteet seuraa vallitsevaa politiikkaa. Itse en ole käynyt saatika asunut siinä arvoisassa suurvallassa, eikä nyt ihan lähinaikoina ole tarkoitus mennä sinne. Mutta olen kuullut sellaisilta jotka siellä ovat asuneet ptempään, että siellä on huomattavan paljon fiksuja ihmisiä, jotka ovat selvillä asioista hämmästyttävän hyvin, ja että maan sisällä esitetään paljonkin kriittisiä kannanottoja. Yksi tuttu sanoi että hän on siellä tavannut sekä maailman tyhmimpiä ihmisiä, että maailman fiksuimpia ihmisiä. Että näin. Mielestäni tuhoalueelta raportointi sisältää ihan tarpeeksi informaatiota. En oikein tiedä tarvitaanko esim. cnn kuvagallerioihin lisää ruumiskuvia, ja niiden puuttuminen kertoo vaan kasvaneesta sensuurista (?) Tottakai sensuuri on aina pahasta, mutta sensuuri USA:ssa on kuitenkin murto-osa mitä se on Venäjällä tai kiinassa Paljon huolestuttavampaa on ne suuret sosiaaliset erot jotka johtavat siihen että katastrofin sattuessa tarvitaan helvetin iso joukko sotilaita vartioimaan katuja ja estämään ryöstelyä. En tiedä haluisinko suomeen suurempia tuloeroja matalempien verojen tähden ...
Vahvistan omasta puolestani tuon siellä asuneena paitsi, että kyllä noita ensinmainittuja on suuri enemmistö. Jo ennen näitä viimeaikaisiakin tapahtumia osasin olla huolestunut siitä, mitä tästä yleisestä tietämättömyydestä vielä tulee seuraamaan. Ja minusta hallituksen sensurointitoimet tässä kuvausasiassa ovat pientä siihen verrattuna, millaista sensuurintapaista seuraa koko heidän taloudellisesta järjestelmästään.
Niinpä, en osaa sanoa tyhmyden määrästä, mutta kait se jotain kertoo että keskiverto amerikkalainen on tyytyväinen republikaanien ja W-Bushin toilailuihin. (En minä ymmärtäisi kansalaisena että verorahoja käytetään 80 miljardia dollaria kuukaudessa johonkin sotimiseen samalla kun melk. miljoonaa kansalaista on hätää kärsimässä omassa maassa...) Noi sensuroidut kuvat ovat kyllä kissanpaskaa verrattuna näihin muihin kuvioihin.
Tästä olen samaa mieltä. Ei pelastuspartioiden tehtävä ole kuljetella kaiken maailman kuvaajia / toimittajia sun muita tuhoalueella. Partioiden tehtävä on pelastaa ihmisiä. Mikäli viranomaiset rajoittavat alueella liikkumista turvallisuussyistä, se on ihan ok myöskin. Jos rajoitukset perustuvat pelkästään kuvaamisen estämiseen, puhutaankin jo aivan eri asiasta. Jonkin aikaa ko. maassa asuneena voisin todeta sen olevan tietyssä mielessä "ääripäiden yhteiskunta" (tämä siis VAIN ja AINOASTAAN minun mielipiteeni) eli joka asiassa mennään äärimmäisyyksiin, milloin mihinkin suuntaan. Ehkä tämä mielikuva johtuu siitä, että isossa maassa on paljon porukkaa ja siksi paljon mielipiteitäkin ja ääripäät pitävät yleensä melkoista meteliä omasta "oikeasta" näkemyksestään.
Minun kotikasvatukseni ja arvomaailmani mukaan ihmisiä ei saa tuomita ilman todisteita ja jokaista ihmistä on kohdeltava yksilönä. Viattomien ihmisten surmaamista ei oikeuta mikään. Sinun ajatusmaailmasi edustaa lähinnä fasismia kuin oikeusvaltiota tai demokratiaa. Bushin politiikka huolestuttavampaa on, että sinä saat äänestää. Vuodessa, ei kuukaudessa. Mainitsemasi summa olisi lähes 10% Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta (11 000 mrd dollaria vuodessa). Tämä on mahdotonta, sillä Yhdysvaltain puolustusministeriön budjetti on vain 3-4% Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta. Lisäksi tuolla summalla koko Yhdysvaltain armeija käyttäisi lähes 100% bruttokansantuotteesta. Summa sisältää lisäksi kaikki kulut. Sotilaiden ja kaluston ylläpito kotimaassakin maksaa paljon, joten vain osa tuosta on laskettavissa itse sodan kustannuksiin. Tarkista faktat ennekuin teet johtopäätöksiä.
Edelliselle: Oikeastaan tämä keskusteltu asia ei paljoakaan kiinnosta. Mutta toissapäiväisen televisiodokumentin mukaan Yhdysvaltain aseteollisuuden palveluksessa on tällä hetkellä noin 5 miljoonaa henkilöä ja se, jos mikä, merkitsee jotain.
1. Tuohon lukuun sisältyvät kaikki puolustusteollisuuden tuotteita kehittävät ja valmistavat yritykset (Boeing, Lockheed-Martin, Northrop-Grunman, ...). Kyseiset yritykset valmistavat kuitenkin valtavat määrät tavaraa mm. siviili-ilmailuun, avaruusteollisuudelle ja eri viranomaisille (poliisi, palokunta, sairaalat, rannikkovartiosto, telekommunikaatio, ...). Suuri osa tuotteista menee siis aivan muualle kuin Yhdysvaltain puolustusministeriölle. Lisäksi melkoinen osa tuotteista menee vientiin (Yhdysvallat vie eniten maailmassa avaruus- ja puolustusteollisuuden tuotteita). Tarkistakaa nyt hemmetissä mitä lukujen takaa löytyy ennen johtopäätöksiä. 2. Sota on puolustusteollisuudelle aina huono asia. Sodan aikana puolustusteollisuuden tilaukset vähenevät rajusti, koska suurin osa puolustusministeriön budjetista menee joukkojen taistelukunnon ylläpitämiseen. Tällöin investoinnit ovat toissijaisia. Yleensä puolustusteollisuuden osakkeiden kurssit laskevat sodan aikana. Puolustusteollisuuden kannalta kylmän sodan kaltainen asevarustelu on todellinen kultakaivos (eli on olemassa selkeä uhka, mutta yhtään laukausta ei ammuta). Kun luodit alkavat viheltää, niin tilauskirjat ohenevat selvästi. Vilkaiskaapa vaikkapa puolusteollisuuden vuosikatsauksia. Niistä käy erittäin selkeästi ilmi kyseinen yhtälö.
Joo, meni yksi desimaali väärin, sori. Vuositasolla se taitaapi olla vajaat 70 miljardia dollaria, mutta se nyt ei poista sitä tosiasiaa että se on helvetin kallista. Korjatun summan jälkeenkin olisin USAn kansalaisena vähän eri mieltä hallituksen kanssa homman järkevyydestä.
Oliko tämä vitsi? Jos ei ollut, niin Sami, tarkista lääkitys. Tasan toisin päin. Ja ollut aina ja kaikkialla. Aseteollisuus elää sodasta. Ja kun en ole edes mikään varsinainen kiihkopasifisti sanan varsinaisessa merkityksessä, niin voin sanoa näin hyvällä omallatunnolla. Jos täällä joku katsoo asioita todella tukevasti ruusunpunaisten (tai tähti ja viiru kuvioisten) silmälasien läpi, se olet sinä Sami. Mikään aseteollisuuden osakekurssien heilahtelu kvartaalitalouden paineissa ei kokonaisuutena tuota asiaa miksikäänmuuta. Katsopa hieman pidemmän ajan tilastoja. Mitä tapahtuu tilauskirjoille tuon paikallisen kahinan loputtua. Ja kyllä ne tilaukset kasvavat sodan aikanakin kysynnän kasvaessa. Tiettyjä ajoneuvoja ei esimerkiksi edes tällä hetkellä pystytä olemassa olevilla tuotantolinjoilla tuottamaan tarpeeksi. Samoin ampumatarvikkkeiden, pommien, ohjusten ym. kulutushyödykkeiden tilaukset. USA:llakaan ei ole vuosien sotaan tarvittavaa varastoa joukoilleen, vaan huoltovarmuus perustuu toimivaan teollisuuteen kotimaassa.
Olen aina ollut sitä mieltä, että valokuvaajat ovat raatojen perässä juoksijoita, se nähdään Katrinan uhrien kuvaamisinnossa ja aikoinaan Estonian jälkeen. Lähikuvat surevista ihmisistä ja ruumiista ja niillä mässääminen on ne, jotka valokuvaajat ja median saa hyppimään riemusta. Sama näkyi nyt Gustafssonin oikeudenkäynnissä. Kehtaavatki mennä toisen kasvojen eteen räiskimään. Paskiaisia. Paskiainen on toki G:kin jos teki sen mistä häntä syytetään ja silloin saa sen mitä ansaitseekin, mutta entä jos ei tehnytkään? Näin lyhyesti siis.
Niinpä. Eikä tuo rajoitu pelkästään tuohon. Näyttää, että myös elävät kuolleet ja kaikenlaiset "laitapuolenkulkijat" ovat suosittuja aiheita, kuin myös muut rauniot ja rappeutumisen ilmentymät.
Niinpä, asiassa on vaan kaksi eri puolta. Se että raadot nostetaan esille epäkohtien parantamiseksi, ja se että tällaisten sensaatioiden avulla mässäillään ja tehdään rahaa. Ensinmainitusta on esimerkkejä läpi valokuvauksen historian, jälkimmäinen vaikuttaa olevan myöhempien aikojen tuote. Minun mielestäni se että mässäilyä esiintyy ei riitä syyksi siihen että osallistuva ja epäkohtiin puuttuva kuvaaminen estetään.
Ei tietenkään. Kun se vaan rajoittuisi siihen osallistumiseen ja epäkohtiin puuttumiseen. Mutta kun nykyään on niin suuri tarve saada se "koskettava" kuva ja vaikka voittaa sillä joku mahtava vuoden lehtikuva -titteli. Onhan (toivottavasti) olemassa kuvaajiakin joilla sitä moraalia on, mutta jotenkin ne ovat näkyvimmin esillä joilla sitä ei ole.
Koska niistä joilla on moraalia ei koskaan nähdä missään tai kuulla missään - koska heillä ei ole mitään shokeeraavaa esitettäväksi valtamediassa. Ehkä hiukan karkeasti yleistäen.. Vesku