Vs: Jorvi 2006 En muuten ymmärrä tätä. Olen useaan kertaan yrittänyt saada irti jotain. Ainoa minkä saan irti on kuvaajan varjo.
Vs: Jorvi 2006 ...ja siinäkin näkyy tuo pikkujoulunakin useasti nähtävä yksi käsi taskussa ja toisella laukaistaan. Varsinkin miehet pikkujouluhiprakassa kravatti hauskasti otsalla painavat tällä tyylillä "coolisti" menemään .
Vs: Jorvi 2006 jos koittaisi matematiikasta tuttua asennetta että joitain asioita ei vaan voi ymmärtää - ne täytyy vaan hyväksyä ,)
Vs: Jorvi 2006 Varmaan kuvaaja hakee tässä tuota kesäistä fiilistä, mikä kuvasta välittyy joulukuussa, eikä välttämättä sen enempää. Muhoksella on muuten muutama sentti lunta, jos ette sitä tienneet Vituksi meni, kuvahan on otettu vissiin ennen joulukuuta))))))))) (Edit Piaf)
Vs: Jorvi 2006 No täähän on nyt vaan tämmönen wannabe-kuva, "fanboy in a Friedlander-land": Lee Friedlander: At Work and Sticks and Stones http://www.smcm.edu/~dnemerick/academics/SPACE/ambsp.htm Ei mulla yleensä ole käsi taskussa, tässäkään ei kai oo
Vs: Jorvi 2006 Ei näissä kuvissa ole ollut järjen hiventä. Ei niin mitään. En oivalla tarkoitusta tai syytä kuviin. Jlehmus, viittitkö selittää vähän mikä on ollut inspiraatiosi lähteenä?
Vs: Jorvi 2006 Mitä pitäisi kuvata? Tänään kun kävin ruokatunnilla kaupassa niin mulla oli mielessä joku lause, mutten enää muista sitä ihan hyvin. Nimittäin mietin tuota kysymystä melkein joka päivä, että minkä v*tun takia pitää kuvata? Tai siis oikeammin mietin sellaisia selityksiä mitä voi vastata kun joku kysyy. Varmaan suurin osa mun kuvista tulee sellaisesta tunteesta mikä yhtäkkiä tuntuu tai näkyy tavallisuudessa, että joku tietty hetki tai näkymä ('näkymät' on ns. maisemia ja 'hetket' taas noin metrin päästä isolla aukolla otettuja, sen verran olen saanut jo jäsennettyä) on jollakin lailla merkittävä tai että se on hyvä kuvana. Ehkä vähän sama tunne kun silloin jos herää josssakin vieraassa paikassa ja katse ensimmäisenä osuu johonkin vaikka tauluun seinällä, kuvaa ei ennestään tunne, aivot ei pysty täydentämään tuota sumean vasta heräilevän aistimen välittämää hermo-informaatiota jollakin käyttömuistista haetulla kliseellä, vaan tuiijotat ja tuijotat siinä heräillessäsi ja kuva seinällä vaan kelluu ja elää. Sitten kun olet kokonaan hereillä ja aistit toimivat taas täysillä niin tuo kokemus unohtuu, samalla tavalla kuin unet pyyhkiytyvät pois muistista jos niitä ei kirjoita ylös. Ja sillä hetkellä kun se uni karkaa niinkuin koirat elokuvissa niin ajattelet että taas sä saatana missasit. En minä väitä että mun kuvat olisivat jollakin tapaa "hyviä", ne vaan on. Tai että tänne postatut olisi jotain erikoisia, tai että edes olisin valinnut vedostettavaksi oikeat ruudut. En mä ole katsonut edes kaikkia negoja tarkkaan läpi. Tää ei ole nyt kyllä varmaan yhtään kovin selvää, mutta en ole tällä hetkellä minäkään... Kiitos kommentista. Tää on mielekästä,yleensä mä en saa missään tällaisia kommentteja.
Vs: Jorvi 2006 Onnittelut hyvästä selityksestä - kuviin liittyvä julkinen itsereflektio on harvinaista, mutta aina hyvin mielenkiintoista - ja hyvä, että olet saanut tyydyttäviä ajatuksia kuviisi liittyen.
Vs: Jorvi 2006 Kiitos Matti Kävin äsken tupakalla ja tuli siellä mieleen että aiempaan viestiini liittyen haluaisin vielä erikseen alleviivata valokuvaamisen "spontaaniutta" - Jack Kerouac on tämän ajatuksen hienosti esittänyt esipuheessaan Robert Frankin kuvakirjaan Americans. Tuo kirja on klassikko ja siihen kannattaa tutustua osaksi juuri tuon esipuheen takia. Löytyy varmasti kirjastosta. Frank on kuvaajana ongelmallinen ja ongelmainen, hänen pyrkimyksenään (ehkä jälkeenpäin tarkasteltuna) on ollut ymmärtää miten päästä eroon kuvaamisen pakosta. Vähän samaan tapaan kuin kuvataiteessa vaikka Marcel Duchamp ja Joseph Beuys ovat jotenkin yrittäneet paeta "anti-taiteeseen" pyristellä eroon luomisesta. Syy miksi kirjoittelen nettiin perjantai-iltana tähän aikaan on se, että olen yksin kotona kun muu perhe on vielä sukulaisissa enkä tiedä milloin tulevat takaisin. En minä muuten.
Vs: Jorvi 2006 Minä en ole tajunnut tästä taiteesta mitään, ikinä. Teknisestä näkökulmasta sommittelut, valo ja sisältö ovat tyhjiä. Useamman kuvan sarjana tämä tunne monentuu sarjan kuvien määrän potenssissa. Yksittäisissä kuvissa viehättäviltä näyttävät pimiömerkinnät ja kehykset alkavat tuntua tarkoitushakuiselta tehokeinolta. Päälimmäinen tunne kuvia katsoessa on vahva myötähäpeä. Ehkä mä vaan en tajua. Opittavaa ja opeteltavaa minulla siis riittää. edit: jos voi niin vaihdan toisen lauseen ensimmäisen sanan "Teknisestä" sanaksi "Minun"
Vs: Jorvi 2006 Joo kiitos Juha Tekniikasta minulle on tärkeätä se että kehitys onnistuu suht ok ja vedostuksessa tulee suunnilleen kaikki esille, muulla ei ole paljon väliä. Tai tietysti kameran pitää olla niin luotettava ettei heti tarvitse mennä kehittämään että saa tietää onnistuiko kuvat vai ei. Tyhjä, nimenomaan. Kun aloitin taskukameralla ja järkkärillä, kuvasin nimenomaan tyhjiä näkymiä, tuntui olevan jollakin lailla tärkeää että kuvaan voi katseella mennä sisälle. Mutta nyt myöhemmin olen pyrkinyt saamaan nuo tyhjät "täyteen" roskaa ja sotkua niin ettei niihin pääse enää niin helposti sisälle. Se on minun mielestä mielenkiintoista. Tässä "kehityksessä" (tai taudinkulussa) oli välivaiheena joku vuosi sitten päällekkäisvalotukset joilla kaksi tai useampi tyhjä yhdistettiin yhdeksi "ryteiköksi" mutta se ei pitkään toiminut. Eikä päällekkäisvalotukset oikein toimi kuin värillisinä. Värifilmiä en ole kuvannut moneen vuoteen, labrasta hakiessa tunsin silloin kyllä usein häpeää kuvieni takia, oikeassa olet siinä suhteessa. Miutta en enää, kuvat on mulle tärkeitä. Vielä, olet oikeassa noiden pimiömerkintöjen "tarkoitushakuisesta tehokeinoinottelusta" puhuessasi - tuo koko juttu lähti alunperin käytännön skannausongelmasta, eli kun yleensä vedostan 24x18cm paperille ja sitten skannaan siitä tasoskannerilla, kuvia oli vaikea saada aseteltua suoraan ja sitten toiseksi skannaamisen jälkeen meni sekaisin että mikä ruutu tai vedos oli kyseessä, niin teippasin vedokset paperiin johon kirjoitin myös tuon 'exif datan' jotta se kulkisi skannatun kuvan mukana. En ole laiskuuden takia saanut kehitettyä skannausprosessia oikein mihinkään suuntaan, ja siinä on syynä vielä lisäksi se etten tykkää kuvankäsittelystä yhtään. Taide? Ehkä minun oli takoitus kirjoittaa "runo"
Vs: Jorvi 2006 Kuvat ja selitykset vahvistavat jo muutenkin vankkaa uskoani siihen, että jokainen kuvaa ja kirjoittaa omista lähtökohdistaan.
Vs: Jorvi 2006 Kuva onkin aika paljon parempi, kun luulin, koska se ärsyttää noin monia. Kuvasarjana toimii - kuten jo todettiin - vielä tehokkaammin. Ja kiitokset kuvaajalle, että olet kärsivällisesti selittänyt motiiveja etkä vain vetänyt mandariineja nenää, kuten tapana on.
Vs: Jorvi 2006 Hienoja selityksiä ja näkemyksiä kuvaamisen tärkeydestä löytyy. Näin ollen on keskustelu ajautunut kauaksi siitä minun alkuperäisen kysymyksen vastauksesta. "En ymmärrä tätä." Oli kommenttini. Yritän vielä selkeämmin ilmiasta itseäni. Enkä muuten kettuile. Miksi olet tämän kuvan ottanut? Mä hiukan jo vastailen samalla. Jos kysymys ei ole lainkaan merkityksellinen, niin unohda kysymys sitten.
Vs: Jorvi 2006 Kuva on otettu Jorvin sairaalan edestä ajoluiskalta synnytysosaston sisäänkäynnille. Kuva on otettu sen takia koska kuvaushetkellä alhaalla ollut aurinko teki näkymään pitkät varjot ja tämän voi käsittää ajan kulumisen vertauskuvana. Lisäksi tuohon liittyy etualalla oleva pieni pihlaja, onko se tarpeeksi vahva estämään katseen pääsyä kuvaan? Lisäksi kuvaushetkellä näkymän elottomuus kiehtoi minua - oma varjo on ainoa ihminen tässä kuvassa. Eli tuommoinen elämän ja elottomuuden ristiriita
Vs: Jorvi 2006 Noniin, tulihan se sieltä.....ku potkii vähä. Nyt kuva heräsi "eloon". Vielä jos olis mennyt hakemaan lastaan tai viennyt vaimoaan niin olis lisä painoarvoa sekin. Kiitti.
Vs: Jorvi 2006 Kuvan oikeassa reunassa on keskoslasten teho-osasto. Nyt kun tarkemmin kuvaa katsoo niin olisin uudestaan ajatellen voinut kuvaajan katsoa haikein ja pelokkain mielin sinnepäin. Ainakin itse sain kuvaan lisää potkua. Noh, tuo oli minun oma ajatukseni. Kiitokset kärsivällisestä itseanalyysistä jlehmus'lle. Voit jatkaa valitsemallasi tiellä.
Vs: Jorvi 2006 Jorvi-sarja on kokonaisuudessaan täällä: http://jlehmus.sdf-eu.org/photo/sets/jorvi1.html