Vs: Unia. Mut määpäs näin taas ihan kumman unen: Olin jossain tehtaassa, jonkin osaston lasikopissa muutaman ihmisen kanssa. Istuskeltiin ja puhuttiin veteliä. Sisään punki kolme, neljän tyyppiä ja tajusin että nyt ne auditoijat tulivat. Kakkosmies naureskeli mulle että sinäkin siinä laiskana, olisin luullut että sinä vanhana laatuihmisenä olisit tajunnut olla täydessä valmiudessa. Muistin samantein että siksihän olin sinne mennyt: valmistamaan näitä tulevaan auditointiin, mutta olin tyystin asian unohtanut. Lähdimme menemään, kaksi auditoiijaa ja minä, ulkona kävelimme kaarevaa nupukivisiltaa toiselle puolelle suurta vallihautaa, linnan puolelle. Partaisella pääauditoijalla oli pitkä musta takki ja iso attaseasalkku. Taisi vihmoa. Pääsimme linan isolle sisäpihalle ja siinä oli jonkin verran turisteja. Joku sanoi että tässä tehdään elokuvaa, ja muistin heti mitä, olin nähnyt sen elokuvan: linnassa tapahtuu suuri murto ja rahat ja jalokivet viedään aikakoneen avulla -roisto tekee itselleen koneen avulla taaksepäin palaten alibin. Selitän tätä vieressäni seisovalle vaaleatukkaiselle nuorelle naiselle. Tämän ruskea villapusero näyttää pehmoiselta ja alan selkäpuolelta nojailla ja samantein halailla naista. Kävelemme filmiryhmän takana hitaasti enkä saa itseäni irti tästä ihanasta naisesta. Nyt jo suutelen hänen kaulaansa. Kaksi miestä kävelee filmiryhmän edessä kohti bunkkerimaista pyöreää rakennusta pihan perällä. Tiedän, että ensimmäinen on murtautuja, syli täys jalokiviä ja takana kävelee hänen petollinen apurinsa käsissään seteleitä. Tiedän senkin, että periaatteessa pääroisto avaa bunkkerin raskaan oven ja vie kivet sisään, jolloin apuri paiskaa sen hänen peräänsä kiinni. Mutta koska tätä on jo rosmon päässä epäilty tapahtuvaksi, on roisto sulkenut sisemmän, punaisen rautaoven sisäpuolelta, mikä yllättää petturin -ping, taas aika hyppää, ja paikat ovat vaihtuneet: apuri on avoimella ovella ja takana onkin pääroisto pistooli kädessä. Tiedän, koska olemme poliiseja ja olemme selvittäneet tämän jo aikaa sitten -käytimme siihen tuota murtajilta takavarikoimaamme aikakonetta, eli taas ping: pihalla on jälleen enemmän turisteja, kumpaakaan roistoa ei näy: pääroisto on sisällä bunkkerissa ja apuri napattu bunkkerin edestä. Katson nyt tätä halailemaani naista: hänellä onkin eri villapusero päällä. Lähdemme kävelemään kohti yhtä pientä ovikaarta, samalla ping: naisella on nyt sadetakki päällä ja hiukset on leikattu vähän lyhyemmiksi. Ihmettelemme miksi aika edelleen muuttuu, ja samalla menemme oviaukosta, huoneessa on kivipenkillä naisen vanhemmat ja he vaikuttavat virnisteleväisiltä. Äiti näyttää sormella: voisiko johtua noista? Takanamme kävelee n.40cm pitkä vaalea, tukka sekaisin oleva ehkä kymmenvuotias pikkupoika ja häntä lyhyempi puinen pingviini. Tajuamme että nämä ovat lapsemme. Pingviini alkaa sukia itseään ja huomaan rautaristikon, jonka takana velloo meri. Hän on lähdössä kalaan, joten varoittelemme että olethan varovainen ulkona. herään.
Vs: Unia. Huh, olipas uni. Itse muistan viiemöisestä unesta sen verran, että olen kaverin kanssa jossain ja näen pihalla naisen jonka tunnen mutta ne muista nimeä. Kaveri epäilee sen olevan eri vuosikertaa kuin me. Jossain vaiheessa rakastun tähän naiseen, joka tuntuu edelleen entistä tutummalta, hän tunetee minut nimelötä, mutta en edelleenkään tiedä hänen nimeään, uni katkeaa kun olemme suutelemassa intohimoisesti ... Hmm....
Vs: Unia. Unessa pidin nörteille puheen, jota kutsuin kolumniksi. Kosin tyttöä siinä puheessa, tyttö sano ei. Heräsin aamulla hyljätyn oloisena. Jatkoin toki unia yhteen asti, nyt kun vapaata.
Vs: Unia. Onpas nyt naispitoista... Minulla oli unessa kaksi naista ja olin kummallekin luvannut jättää toisen. Ne oli ihan saman näköisiä, joten ei ihme jos olin puhunut ristiin. Kummankin kanssa piti tehdä jotain itsenäisyyspäivänä, ja aloin miettiä jos ne onkin sama ihminen ;-] Olipa ahistavaa, mä pelkäsin koko ajan että ne jättää munt ;-]
Vs: Unia. Nopea tulkinta: olet kahden kamerajärjestelmän loukussa, ja tilanne piinaa sinua ympäri vuorokauden.
Vs: Unia. Näin unta että olimme lähdössä junalla Lappiin. Pitkä juna talvisella asemalla. Vaunut oivat hopeankiiltäviä kuin Greyhound-bussit. Ikkunoiden edessä oli koko vaunun mittainen kromattu kaareva pelti, kuin kaasugrillin kansi. Tätä matkustajat koittivat nostaa ylös että ikkunoista näkisi ulos, mutta siinä oli jäätynyttä lunta systeemeissä. Kuulin että kaverini maksaa matkan mutta se onkin Kiovaan. Mukaan oli tulossa kulemma kolmaskin tyyppi, 70-luvun suurilla silmälaseilla varustettu viiksekäs tyyppi, jolla oli vaaleansininen nailonpaita päällä. Se istui pöydän ääressä ja selitti etä hänelä on hiton hyvin aseita mukana, monta isoa kassillista –hiton hyvä koska aseitahan ollaan menossa myymään. Ajattelin että mihin tässä on oikein joutunut? Matkatavaroitani ei näkynyt missään ja menin niiden perässä asemarakennukseen. Kirjava kivilattia oli lumesta märkä ja huomasin entisiä Teku-luokkakavereitani monta oven vieressä. Menin kyselemään että mitäs te täällä? Kaikki heistä näyttivät yhtä nuorilta kuin koulussa ollessaan, mutta jokaisella oli tyyli vaihtunut: aikoinaan lyhyhiuksisilla oli pitkät letit ja pitkätukkaiset olivat nyt lyhyttukkaisia, ja yksikin mp-tyylityttö oli pitkässä ruskeassa mokkahameessa ja hiukset pienillä leteillä. Ihmettelin siinä muuttunutta rastatyyliä ja nämä kertoivat että tekevät pienen uusintaluokkaretken, seikkailun. Olin mielessäni katkerana ettei minulle oltu mitään kerrottu mutta toisaalta kiitin, ettei tarvitse lähteä tuon porukan kanssa mihinkään. Olisi vaan ollut kiva kieltäytyä. Herämys
Vs: Unia. Ja viime yönä: Mää näin unta että olin muuttanut johonkin Rauman lähelle. Kävin sitten suvun huvilalla kun ei ollut muutakaan tekemistä. Ihan outo kaksihuoneinen pikkutalo luodon kallion päällä se oli. Kuulin tuvan puolelta kolinaa ja menin katsomaan. Iso vaatekaappi keskellä huonetta ja jonkun äijän karvaiset jalat näkyi sen alta; joku seisoo siellä. Avasin kaapin ovet: ei mitään sisällä, kolisi toiselta puolelta ja sama homma: sielläkin ovi ja ei mitään sisällä. Taas ääntä ja kiersin taas katsomaan etupuolelta, ja sisällä oli alhaalla pompannappi. Etsin jotta mistä tippunut, ja kunkas ollakaan, ylhäällä oli vaatetangon päällä molla-kissa. Oranssi kudottu katti. joka leikki jonkun narunpätkän kanssa. Se hyppäsi alas ja ikkunalle, istahti ikkunanlaudalle ja katteli maisemaa. Mä huutelin oman kissani siihen ja näytin räsykissaa sille, no siitähän se innostu ja heti siihen ikkunalle ojentelemaan tassua: Molla antoi heti takaisin ja mä aattelin että ei taida leikistä tykätä. Mää heräsin...
Vs: Unia. Olimme Juhan kanssa Ylläksellä ja laskimme korppua alas. Lumi pehmeni mutta juha veti ison kallion kohdalta yli. Pysähdyttiin siihen ja pidin suksiani kivisen kohdan pällä kun Juha otti kuvan. Kaivoin itsekin kameran esiin mutta olin unohtanut objektiivin pois. Mietin meneekö peili pilalle kun kamera oli täys lunta. Samantein mieleeni tuli älytön nimi, joku Wyüh. Vita kehui Kameralaukussa miten hän oli saanut uudet sukset, tuon nimiset. Katselin Vitan tunnusta ja sekin oli muuttunut samantapaiseksi, tyyliin Taureyh. Sitä kummasteli muutkin, mutta Vita selitti että sehän on hänen nykyinen nimensä kun meni juur Saksaan naimisiin. Asuu rannikolla vaaleasssa kivikartanossa, oli saanut kivan pienen Vikla-purjeveneen lahjaksi. Näkyi ylhäältä kartano ja nousimme jatkuvasti ylöspäin. Katselin että aika lähellä Tanskan rajaa, nyt olimme jo todella ylhäällä ja maanpinta näytti todella tasaiselta, paitsi että merellä oli jättimäisiä jäävuoria jotka ulottuivat lentokorkeuteemme saakka. Katselimme niitä alempaa, kivisaarelta ja ne näyttivät ihan ruotsinlaivoilta, ja kulkivat aika haipakkaa laivaväylää pitkin. Tuuli oli aika syksyisen raaka ja aurinko paistoi.
Vs: Unia. Lähes 7700:lla kirjoitetulla viestillä voi olla osuutta siihen, että kameralaukku tulee yöllä uniin ;-]
Vs: Unia. Oli muuten ensimmäinen kerta. En ole netistä nähnyt aijemmin mitään unia, mutta muistan että vuonna 1993 näin tekuaikana sentään pc:stä unta. Unta, jossa kerrostalot olivat tiedostonhallintahierarkioita ja jouduin siirtymään kansiosta toiseen jos aijoin käydä keitiössä ;-]
Vs: Unia. En vieläkään muista näkemiäni unia. Varmaan mukavia, kun herään aina niin onnellisena. T jukka
Vs: Unia. Mä näen unia paljon. Aamusella vielä ne muistan mutta puolen päivän jälkeen ne alkavat häviämään. Ilmeisesti herään. Nyt näin sellaista unta että minulla oli joku vanha moottoripyörä. Se oli joku jawa tai mz tai joku muu 2 tahti vekotin, tai mikä lie. Nyt äskön pamahti mieleen, että se oli just saman näköinen kun niepin mopo, joka joissakin sen kuvissa joskus vilahtaa.
Vs: Unia. 30.3.2009 Yksi ystävä oli menossa naimisiin, ja entinen vaiomoni oli myös kututtu häihin, joiden tarjoiluissa ilmeisesti me molemat olimme auttelemassa. Exäni sanoi että koska hän on muutamassa kattohuoneistostaan, voisin katsoa mitä romua minulla vielä on siellä. Katselin tavaramäärää, jossa oli varmaan 20 hyllymetriä lp-levyjä. Löysin heti paljon omia levyjäni, joiden en edes tiennyt olleen hänellä. Hääkapakassa oli kaikki aivan sekaisin. Tyydyin katsomaan omituisia ruokia ja ottamaan yhden tuopillisen olutta pystybaarissa. Kapakasta siirryimme isolle areenalle, jossa Led Zeppelin soittaisi. Lavalla kaikki kamat olivat valkoisia, Jimmy Page poltti tupakkaa lavankulmassa ja katseli seinään. John Paul Jones juoksenteli edestakaisin ja koitti näyttää vitsikkäältä. Hänellä oli myös naurettavat avokkaat, joiden kanssa oli koko ajan mennä nurin. Soitto alkoi vähän ponnettoman tuntuisesti ja katsomossa olikin isojen mustien tätien ryhmä, joilla oli plakaati: "rummut kovemmalle, Afrikka pyytää" Huomasin ettei rummut todellakaan kuuluneet ollenkaan, olikohan syynä että Bonham on kuollut aikapäiviä.
Vs: Unia. 26.3.2009 Olin sairaalasängyssä ja vatsaani koski, Ympärillä oli paljon henkilökuntaa ja letkuja ja veitsiä liikkui kädestä toiseen. Olin kuulemma kuolemassa vatsasyöpään ja aikaa oli muutama minuutti. Kipu yltyi ja hätkähdin hereille. Kävelin leveän kadun yli, yli ratikkakiskojen ja sisään suureen kauppakeskukseen. Sisällä oikealla oli pubi, ja mietin ottaisinkos oluen. Ajattelin että nythän on vasta aamupäivä ja se kyllä pilaisi päivän. Halvemmaksikin tulisi ryystää kalja kotona, onhan kotini tuossa lähellä, kadun toisella puolella. Nousin portaita kakkoskerrokseen ja ajattelin että voisin löytää farkut. Tangoissa roikkui vain naisten vaatteita joten käännyin oikealle. Siellä jotain sängynpäällisiä, ja seuraavaksi olikin kahvila. Kaksi pikäkoipista nuorta tarjoilijatyttöä oli istumassa looshiin kuvalehden kanssa, ja näyttivät siitä minulle jotain. En nähnyt ja toinen nainen veti kauluksesta minua lähemmäksi. Huomasin että hän kiehnasi kyynärvarrellaan minua ja häkellyin hieman. Nousin jatkaakseni matkaa mutta tämä ilmestys koukisteli etusormeaan minua seuraamaan häntä, näköjää verhon taakse pukukoppiin. Kahden oven läpi selästä työnteli ja kävi kiinni kuin sika limppuuun. Heräsin, valitettavasti.
Vs: Unia. Näin unta että Kuopion aikainen lapsuudenystävä oli lähettänyt minulle kirjeen. Itse asiassa hän esiintyi vähän väliä selittämässä sitä, mutta kirjeeseen: Kirje oli paksu kirja, joka sisälsi tekstiä ja kuvia. Teksti oli sekalaista vapaata assosiaatiota ja sekalaisilla fonteilla. Keskityin aukeamaan jossa hän kertoi hommanneensa täysautomaattisen kamerajärjestelmän, ja ensimmäisenä hommana oli kuvata kaupungintalon salin remontin esittelyä jonka pormestari piti. Harmaatunkkaisissa kuvissa näkyi multakasoja ja kaapeleita, ja kirkon penkkirivejä joiden edessä haamumaisia haahmoja pitkällä valotuksella ikuistettuna. Kuvissa oli myös ei -ihan täydellisen kehittämisen laikkuja ja puuroutumista. Tekstissä kerrottiin salaman tehon olleen riittämätön. Jäin kummastelemaan myös tämän mystisen kameran tyyppiä, kunnes seuraavalla sivulla olikin 645:n Bronican kuva. Tämä Eki olikin taas paikalla ja kertoi kuvauskokemuksestaan, olimme pitkällä valkealla käytävällä. Seinällä oli peili ja huomasin että olin metriviiskymppinen mongoli. Se pisti miettimään.
Vs: Unia. Sä oot Kuikuri väärällä alalla, unenselittäjänä aukeis tosi mahikset. Mä oon päässy siihen vaiheeseen että unissa naiset ja ne fantasiat on jo käyty läpi. Nyt sitä vaan panee simmut kiinni ja lähtee lentävällä unimatolla reissuun. Mitä nyt aina välissä huomaa olevansa estraadilla ja soittelevansa just sillätavalla kun kollina aikoi. Se on helppoa unessa, mutta hemmetin vaikeeta livenä.. siihen kuiteski vielä tähdätään.Valveilla...
Vs: Unia. Elin kroppimaailmassa, tarkemmin sanottuna 4/3 systeemissä. Kaikki oli tyylikästä ja puolikokoista, paitsi tietenkin ihmiset. Epäsuhta ympäristön ja ihmisen välillä oli hämmentävä. Tunsin itseni kömpelöksi. Oli työpaikan kahvitilaisuus. Pienet kupit ja lautaset kilisivät hankalasti eivätkä meinanneet pysyä isoissa kourissani. Kahvin lisukkeeksi piti tehdä itselleen minikokoinen voileipä jonka päälle laitettiin ilmakuivattua poronlihaa. Lihasiivu piti leikata itse minikokoisesta lihakäntystä. Kovasti hankalaa... :-( PS Ostakee minulta tuo 420 pannarisetti pois, niin saadaan tämäkin trauma hoidettua ;-)