Vs: Unia. Olin tekemässä kauhuvideota ulkona, ja näytin sitä paikalle tulleelle kaverilleni. Monitori oli kuvauspaikalla, hiljaisella keskiaikaisella kujalla joka laski kohti jokea. Alettiin katsoa sitä eikä se vaikuttanutkaan ollenkaan tutulta, vieläpä monitorikin oli hävinnyt ja katseltiin vaan niitä tapahtumia. Videossa oli nukkehahmoja tai oikeastaan pelkkiä kelluvia nukenpäitä kertomassa tapahtumia miimisesti. En tajunnut niden hötkyämisestä mitään, mutta näytti aika kauhealta vaikka siinä ei tapahtunut mitään. Minä lähdin siitä jotain toimittamaan. Matkalla kaduin etten ollut sanonut kaverille mitään mihin häivyin ja ajattelin palata kahvitassin kanssa. Harmitelin sitäkin ettei se enää kuulisi kysymystä jos huutaisin että maistuuiskos kahvi?
Vs: Unia. Tässä yö pari sitten näin unta, jossa kotipaikkakuntani kirjastosta saattoi lainata kameroita. Siellä oli hyllyssä ainakin Nikonin äfee kakkonen 55 millisellä makrolla varustettuna, joitain tunnistamattomia ilmeisesti venäläisiä kameroita ja joku hasseli. Marssin sitte siihen tiskille ja yritin hieroa kauppaa tuosta Nikonista. Eivät yllättäen suostuneet myymään. Se kuitenkin selvisi, että kamerat käyvät säännöllisesti huollossa ja tuolla Nikonilla oli kuvattu jo jotain 120000 kuvaa, mistä lie sen olivat saaneet filmirungosta selville. Viime viikon alussa näin myös sellaista unta, jossa pelasin vanhalla Nintendolla Super Mario ykköstä ja yht'äkkiä olin itse Mario, josta sitten loogisesti päädyin Hämähäkkimiehenä pysäyttämään tyttöystäväni parvekkeelle Hulkia, joka myöhemmin muuttui joksikin söpöksi karvaiseksi kissaeläimeksi. Tähänkin uneen liittyi jotenkin valokuvaus, olen vain unohtanut miten. Sitten reaalimaailmaan. Eilen rakensimme vihdoin Dirkonin. Uniin tämä liittyy siten, että ehkäpä unissani tuolla saa jopa kuvia aikaiseksi.
Vs: Unia. Toissayönä näin unta jossa olin lehdettömässä risukkometsässä katsomassa rakennusta jossa oli kaivo, tai iso putki josta tuli vettä suoraan ylös ja teräslevy metrin korkeudella johon se vesisuihku törmäsi ja lähti maapohjaa pitkin vaeltamaan maastoon. Minulle seliettiin että tämä on niin raskasmetallista tämä vesi että sen pitää ensin mennä pinnan savimaan läpi uudestaan maahan ja sitten se on käyttökelpoista. Mutta valitettavasti lähistön karjankasvattajat ja metsänomistajat kuulemma luvatta käyttävät sitä. Liha ja maito on käyttöönkelpaamatonta, mutta se ei näy testeissä. Samoin kasvatetut puut ovat asuntokäyttöön kelpaamattomia koska metallia haihtuu hengitysilmaan. Metsän puut on merkitty suurilla leimoilla, mutta eihän mikään estä sahaamasta puista lankkuja jolloin leimat katoavat. No, sitten olinkin katsomassa miten metsässä oli kevyt sahalaitteisto joka teki tukista lankkuja. Itse makasin vällyjen alla sängyssä -tottakai kun kerran nukuin. Valitettavasti lankkunippua pukkasi aika liki ja sitten tämä suuri sirkkeli vetikin jalkopäästä sängyn poikki. Minulla paloi käämit ja nousin siirtä ja otin revolverini touhuten että nyt tämä riitti. Siihen tuli kuin taikaiskusta 8 punaniskaa ja metsänomistaja naureskeli että minkäs teet? No, minä ammuin sen äijän siihen ja nämä mut tuumisvat että paskaakos tässä kun se pomo kerran kuoli ja lähtivät pois -ja minäkin heräsin...
Vs: Unia. Että näin. --- Viime yönä näin unta vanhasta ystävästäni, jonka kanssa en ole muutamaan vuoteen ollut juuri missään tekemisissä. Unen alussa kiipesin sellaisen pienen laskettelurinteen, joita pikkukunnista löytyy, päälle ja sieltä meinasin kompuroida alas. Jostakin tämä ystäväni neiti P ilmestyi myös sinne ja aloimme jutella kuulumisia. Laskeuduimme horjuen mäen alas ja olimme yht'äkkiä jossain pienessä (ilmeisesti) ranskalaisessa kylässä, jossa hän nykyään asui. Hän esitteli vuokraasuntoaan, joka muistutti lähinnä pientä latoa. Puhuimme edelleen menneistä ja nykyisestä, jotenkin haikeina, surullisina ja vaivalloisina aikoina. P lähti käymään jossain ja sanoi tulevansa pian takaisin. Jäin odottamaan asuntoon (latoon) ja pian paikalle ilmestyi joukko täysin tuntemattomia miehiä, johon heräsin. Tänään etsin sähköpostistani hänen viimeisimmän mailinsa jostain viime lokakuulta, jossa hän kertoi olleensa pari kuukautta Espanjassa ja jatkavansa sieltä matkaa Buenos Airesiin. En tiedä hänen nykyistä sijaintiaan, mutta illalla kirjoitan hänelle sähköpostia ja kerron, kuinka tärkeää on olla ystäviä, vaikka heistä ei hetkeen kuulisikaan.
Vs: Unia. Minä näin viikonloppuna unta talvesta. En muista siitä enää mitään sen kummempia paitsi että minulla oli auto parkissa, mutta tiellä oli jonkun hieno Mersu. Istuuduin Mersuun, käynnistin, ja auto rupeaa liukumaan. En pysty ohjaamaan sitä laisinkaan, ja kuinka ollakaan, se ruttaa jonkun muun auton. Ja kaikki on vielä slowmotionissa. Kun Mersu vihdoinkin pysähtyy, minulle kerrotaan että joku haluaa jutella kanssani, nimittäin ruttaamani auton omistaja. Kuinka ollakaan, hän on kuitenkin lähtenyt jonnekin taksilla. Tämän jälkeen kyllä tapahtui vielä jotain, muttenpäs muista että mitä. Minulla on ollut aiemminkin samantyylinen uni jossa istuudun johonkin autoon ja käynnistän ja se rupeaa liukumaan ilman, että voin asiaa estää, mutta siinä en sentään mihinkään törmännyt. Jotenkin tuntuu siltä, että eräs youtubesta löytyvä filmipätkä liukuvasta autosta on päässyt uniini asti moikkaamaan, koska nimenomaan sellaista meininkiä se oli.
Vs: Unia. Minulla on tuollainen livekokemus. Oli ajanut erään talon pihaan normaalisesti. Huomasin siinä kävelessäni että piha on aivan jäässä. Kun sitten piti lähteä, niin suunnilleen oven kiinnilyönti sai vanhan-65:n kuplani liukumaan kohti ojaa. Mitään ei ollut tehtävissä, moottori edes käynyt vielä. No, paras on vielä jäljellä: talosta tulii kiireenvilkkaa kolme 15-16v. poikaa tomerana auttamaan: yksi työnsi lampun lasin sisään ja toinen repi lokasuojan irti. Kolmas työnsi puskurista, kuten pitääkin, ja säästyi täten miettiväiseltä ilmeeltäni ;-}
Vs: Unia. Olin pienessä hämärässä hotellihuoneessa. Huone oli lautarakenteinen ja sänky oli matala. Seurustelin kahden japanilaistytön kanssa. Toinen kuorsasi vieressä ja toinen oli nukahtanut eteisen lattialle. Se tunki vällyjen alle hytisten ja sillä oli typerä lippalakki. Tyttö huomasi yöpöydällä olevan lautasen ja kysyi josko jaettaisiin suurin osa leivistä naapurin mustien kanssa kun niitä on niin paljon. Myönnyin siihen ja likka alkoi murentaa leipiä. Sitten kuva siirtyi ulos keskipäivän aurinkoon ja mä en ollutkaan enää mä vaan se oli isokokoinen vaalea kaveri ja se oli polvillaan harmistuneen japanilaisäijän edessä. Mä tajusin että se jotain anelee sen tyttärestä, ja se japsi heilauttaa kättään ja selittää että äh, sama se, nyt mennään töihin tehtaaseen -kyllä säkin sietä saat töitä ja kamera-ajo alkaa: kamera etääntyy ja kadulla näkyy pitkä jono äijiä siinä jonottamassa tehtaaseen...
Vs: Unia. Taas unta yöllä: Mää tulin euroviisukarsinnassa kolmanneksi. Mulla oli pitkä tukka ja mää koitin tuloksen tultua soittaa äidille Tukholmaan. Ei vastannut ja mä olinkin sitten sen luona sitä penäämässä, kun harmitti jos eivät katso sitä tv:stä. (Ei haittaa vaikkei Ruotsissa Suomen karsintoja näekään). Äitini sanoi että naapurin soitot kai menee jotenkin päälle, ei he ole kuulleet mitään (hänen edesmennyt miehensä oli elossa unessani). Menin katsoimaan puhelinta ja siinä oli luurissa iso kaijutin josta tuli musiikkia. Sanoin että miten tuon musiikin yli soitto kuuluisikaan, ja he vastasivat etä se on mukavaa että puhelimesta kuuluu musiikkia. Olin taas kotosuomessa juhlimassa menestystäni, olimme menossa isolla köörillä jonnekin pippalopaikkaan ja tunnelma oli kuin vappuna, rappukäytävässä paikkaan johtivat leveät graniittiportaat, ja minulla oli niin hauskaa että kikatin niin ettei rappusten noususta tullut mitään. Makasin vain siinä juurella ja hekotin. Kaverit kantoivat minut kainaloista ylös saliin. Ylhäällä minulle ojennettiin käteen heti jokin paukku ja aloin sitä lipitellä ja kierrellä. Paljon näin tuttuja nuoruudesta ja sitten naisystäväni tuli sinne, hänellä oli juhlan kunniaksi isot vaaleansiniset rusetit kenkien päällä, ei kovin onnistuneesti laitettuna ja kengät väärissä jaloissa. Hän naureskeli niitä siinä ja mietti mihin pistäisi käsilaukun. Heräsin.
Vs: Unia. Olin lapsuudenkodissani ja sinne lappas lapsudenkavereita yks toisensa perään. Loppujen lopuksi oltiin pihalla ja niitä hortoili siinä pihalla valtoimenaan. Vuoroin joku kävi ehdottamassa että eiköhän sitä lähdetä ryyppäämään. Tunnelma ei ollu pelottava eikä mitään, jotenkin vaan jankkas paikallaan niinku karuselli. Mitähän pikku-ukkoja ja viinapiruja? Sinänsä hassua, enhän minä edes tinttaa juuri nimeksikään. Noh, pikkujouluissa viimeksi, ja kesällä pari kertaa.
Vs: Unia. Näin eräästä minulla kovinkin tutusta henkilöstä taas levottomia unia. Eipä ollut ensimmäinen kerta, ja taas vaihteeksi pää pyörällä tuon jälkeen. Näin myös muita unia. Olin ulkomaanmatkalla jossain itäeurooppalaisessa maassa, ja eksyin jättimäiselle rakennusalueelle. Sinne oli rakennuskamat jätetty ruostumaan, kaikkialla oli tyhjää koska punkkarit olivat jättäneet paikan jo kauan sitten, jäljellä oli vain jättimäisiä betonibunkkereita, ruostuneita ylisuuria ketjuja (yksi lenkki oli suurempi kuin ylävartaloni). Välillä valokuvaajakaverini oli mukana, välillä hän taas katosi. Menin yhteen bunkkeriin sisään, ja siellä oli iso joukko valkopartaisia ukkoja istumassa, heillä oli jonkunmoinen poliittinen ja uskonnollinen kokous ja jostain tulvi heidän päälleen valoa. Otin kuvan siitä Mamiya RZ67-kameralla joka ei painanut käsissäni laisinkaan eikä myöskään ollut kömpelö. Tunsin heti, kuinka kuvasta tuli upea. Menin ulos ja kuvailin muutakin, mm. jotain jokea, ja rupesin miettimään että miksi tämä ei kelaa tätä filmiä kunnolla. Rupesin katsomaan sitä lähemmin ja huomasin, että filmi oli kehittynyt kamerassa itsestään, ja kaikki kuvat olivat positiiveja.
Vs: Unia. Näin semmoista unta että pyylevä rouva ja mustaan pukeutunut laiha herra opettivat noin kymmennen ikäisiä poikiaan ajamaan polkupyörällä. Tämä tapahtui hiekkarannalla ja opetus oli sellaista että pojat laskivat isolla miestenpyörällä törmää alas ja siitä veteen. Rannalla herra oli pystyttänyt Rotary Club-tyylisen esittelystandin ja nosteli salkusta kiillotettuja mineraalinäytteitä esitellen niitä vedestä nouseville pojille: "Katsokaas tännepäin, täällä on timantti." Viimeksi katsomani elokuva on Bergmanin Fanny Och Alexander muutama päivä sitten.
Vs: Unia. Toissayönä olin mukana Idolsissa ja taisin jopa vähän pärjätäkin. Sitä edellisenä yönä näin sentään mielenkiintoisempaa unta. Miljöönä tosin oli jokin tylsä pikkukaupunki kesäaikaan. Kiehtovaa olis se, että unessa pystyi ajatuksen voimalla siirtymään (teleporttaamaan) paikasta toiseen. Tämä tapahtui niin, että kävellessä jonnekin paikkaan ajatteli määränpäätä. Kun kohde oli kuvana mielessä piti kääntyä 180 astetta, sulkea silmänsä ja ottaa askel. Sitten silmät avattuaan oli ilmiintynyt haluamaansa paikkaan. Se oli hauskaa se.
Vs: Unia. Jumaleisson, meikä oli aamulla sukeltelemassa jossain huitin kuusessa "pikku"darth vaderin kanssa, käärme perässä. Käärmettä ihmseisesti ohjasi joku tietokone,jonka sisään pystyin uimaan.Joku päcmänin olonen otus oli juur tuhoamassa tietokonetta ja sen mukana käärmettä,kun heräsin. ..ei voi taas tajuta tota tajunnan virtaan. Edit: ja minkä hiton takia en enää näe kunnolla seksiunia, hä?!
Vs: Unia. Jotkut kuvat olivat mv, toiset taas värillisiä. Ja olivat heijastavia JA läpinäkyviä samanaikaisesti.
Vs: Unia. Minäpä olen keskustellut Quiquernin kanssa, unissani, liittyi kyllä jotenkin kameralaukkuun ja valokuvaukseen. Ei sinänsä kyllä outoa kun miettii kuka on aika paljon äänessä . Kuten Zephaniakin niin unia on tullut nähtyä valokuvauksesta, mahtavavia tilanteita ja maisemia on tullut tallennettua. Joskin joku pössi jossain vaiheessa kamerani ja jätti vanhan nikonin rungon tilalle. Hmm..
Vs: Unia. Viime yön unessa oltiin tyttöystävän kanssa jollain kesämökillä, jossa oli muun muassa Matleena Kuusniemi ja Irina Björklund, joka seurusteli yhden mun lapsuuden- ja nuoruudenkylän kundin kanssa. Ainakin Björklundin, vissiin Kuusniemenkin, mä tunsin ihan hyvin, vaikken normaalisti tunne. Istuttiin Björklundin kanssa rannassa pehmeällä mustikkavarvikolla ja syötiin couscous-tyyppistä salaattia, jossa oli couscousin sijasta kiviä. Muita aineksia oli ainakin paistettu sipuli, salaatti oli ruskeahkoa. Vähän ihmettelin, että miksi kiviä pitää syödä, mutta kieltäydy nyt Irinan tarjouksesta. Kerran poikaystävänsä nousi vedestä pussaamaan tätä. Kuusniemi liittyi seuraan jossain vaiheessa. Mökillä oli myös joku toinen kuppikunta, joka oli mieltynyt japanilaiseen ruokaan. Vetelivät jotain vissiin jossain sake-maito-soossissa olevaa kalaa ja katkarapuja. Tarjosivat minullekin kun omia katkiksia siinä imeskelin. Kieltäydyin, koska niillä oli niin vähän. Olin eilen oikeassa elämässä syönyt sushia. Nämä tyypit olivat hieman nuorempia, ja tunsin heidätkin, vaikken tunnistanutkaan. Lisäksi muistan jonkun kohtauksen, jossa kävelin mustikkarinnettä alas, ja napsin niitä suuhuni. Niitä oli paria eri sorttia, ja niistä keskustelin jonkun vanhemman rouvan kanssa. Jossain vaiheessa, olikohan se nyt sitten eri uni, mä olinkin jonkin toisen, vaaleanruskean veden rannalla. Vedessä ui joku lautta, jossa joku meteorologian professori kertoi jostain sukeltamastaan kivestä. Menin auttamaan sitä, ja sitten kiipesin vieressä olevalle laivalle, joka oli jonkinlainen uiva uimahalli tai kylpylä. Siellä oli lastina vanhoja partiokavereita aika paljon, samoin joku luokkakaveri ja sitte jotain tuntemattomia. Olin edellisenä päivänä oikeassa elämässä puhunut partiokavereideni kanssa tehtävästä keikasta. Jossain vaiheessa pelästyin, että olisin hukannut puhukaapin avaimeni, mutta en sitten vissiin ollutkaan; minua vähän vanhempi, ärsyttävä partiotuttu näki sen jalassani. En vaan tuntenut rengasta, koska se oli ollut siinä niin kauan. Jossain vaiheessa menin vessaan, jossa oli jotenkin hämärästi kaks kusilaaria jotenkin sulautuneena toisiinsa. Kuseskelin siihen toiseen, kun toiseen tuli kuselle yks vanha lukiokaveri, joka päättikin kusta mun jalalle. Ei meillä koskaan mitään vihanpitoa ollu, päinvastoin naureskelin sen hulluille jutuille aina toisinaan. Nyt kuitenkin koitin saada sitä lopettamaan, ja se vaan nauroi hulluna. Mitään kusisotaa siitä ei vissiin tullut, taisin vaan huuhdella jalkani ja vissiin mennä uimaan. Muuta en muista.