Miten onnistuu ultraviolettivalokuvaus? Käyttötarkoitus on maisemakuvauksessa, eli luonnollisen valon lisäksi muita valonlähteitä ei ole käytettävissä. Yritin googlata, mutta vähäisin tuloksin. Jos onnistuu digillä helpommin, tähän ketjuun voi antaa ohjeita myös siitä. Kiitos!
https://www.zeiss.com/content/dam/Photography/new/pdf/de/downloadcenter/hasselblad_cf/uv-sonnar_43_105_ger.pdf
Tämä on kai tuttu: http://www.teknofokus.fi/Foto/uvsuod.htm "UV-kuvausta voi digikameralla harjoittaa sopivalla suodattimella, pitkillä valotusajoilla ja mielellään soveliaalla objektiivilla. Hieman aiheesta Bjørn Rørslett´in sivuilla: " Miten asiasta kiinnostuit? Aika jänskiä nuo Flowers in Ultraviolet, By Plant Family. http://www.naturfotograf.com/index2.html Tulee mieleen miten kukkakärpäset mahtavat nähdä.
Digitaalikamerat päästävät UV-valoa hyvin heikosti (minkä tietää jo siitä, että UV:ta blokkaavista suotimista ei ole mitään hyötyä), joten kameraksi olisi hyvä sellainen, josta on riisuttu kennon edessä oleva UV:ta ja IR:ää suodattava suodin (sen jälkeen kamera on myös joustavasti käytettävissä IR-kuvaukseen erilaisilla objektiiviin ruuvattavilla suotimilla). Muokkaamattomalla nykykameralla lopputulos on todennäköisimmin ihan kelvoton,
Kovin suurta valikoimaa UV-alueella toiminvia objektiivejakaan ei ole markkinoilla. Jenaoptik taitaa tehdä yhtä mallia, Nikon on sellaista valmistanut 60-luvulta lähtien. Kummankin hinta taitaa pyöriä siellä luokassa 6000 euroa + alvit. http://www.tochigi-nikon.co.jp/en/products/lens/uv.htm
Toimii ja käyttävät tähtikuvauksissa. Peilissä kaikki aallonpituudet taittuu samalla tavalla (No ei nyt ihan kaikki ... röntgen menee läpi ja ULA kiertää). Tähtiputkia (Newton-malli:ssa on kaikki pinnat peilejä, jos kuvataan suoraan kameran kennolle/filmille) ei kuitenkaan ole suunniteltu lähialueiden kuvaamiseen (tädistä säteet tulevan yhdensuuntaisina). Myös hyvin kapeakaistaisella suotimella saa kuvattua kameraoptiikalla (objektiivit on korjattu vain näköalueen aallonpituuksille, mutta riittävän kapea kaista taittuu objektiivissä samalla tavalla koko kapean kaistan leveydeltä), kun tarkennus tehdään suotimen päästökaistan mukaan (automaattitarkennus ei välttämättä toimi). Tähtikuvauksissahan saatetaan ottaa usealla kapeakaistaisella (usein näköalueen ulkopuolelta) ja lopuksi yhdistää väärävärikuvaksi. Lisäinfoa vois löytyä selailemalla URSA:n keskustelualuetta. Onkos se vielä Astronetti ... ei kun se on Tähdet ja Avaruus lehden Avaruus.fi (URSAN jäsenlehti). Siis: https://www.avaruus.fi/foorumi/ Digitaalikameran kennon edestä kannatta ottaa pois kaikki suotimet ja Bayer-maski, jolloin kamera ottaa vastaan laajalla kaistalla (kennot on aika laajakaistasia), ja lisäksi se tallettaa kaikki pikselit samoin (mustavalkokamera), jolloin kuville täytyy värit tehdä jälkikäsittelyssä yhdistämällä.
Ihan perus Cassegrain on mukavampi käytössä kuin Newton. Sellainenhan on esimerkiksi peilitele yksinkertaisimmillaan.