Olenko ainoa, jonka sydän vuotaa verta ja tuttavien lomakuvaesitykset tuppaavat olemaan sisäistä kärsimysnäytelmää? Ei kehtaa sanoa, että kuva on täys paska eikä siinä saa selvää edes kohteesta, pitää vain nyökkäillä ja mumista kohteliaasti, vaikka samaan aikaan vituttaa digikuvia tietenkin telkkarista näytettäessä kuvan keskellä oleva hiirikursori, isännän kädettäminen tekniikan kanssa, pystykuvat jotka ovat kyljellään kun niitä ei osata kääntää.... AAAARRRRRGGGHHHHH! Ja miksei digi-aikakaudella niitä suttu-otoksia nyt poistella kun sen piti olla niin helppoa?
Olen vilaissut ja laittanut 0-kommenttia saavia kuvia |) Mutta kuvat-osiota sentään ei ole pakko katsoa ja voi kiroilla itsekseen, toisin kuin tuollaisessa sosiaalisessa tilanteessa jossa isäntäväki näyttää hienot ja tärkeät valokuvat :S
Laita pakkoesityksessä silmät kiinni EDIT: eikä kun tuttu juttu, mutta vika ei ole niinkään kuvissa kuin katsojassa. Missä lajissa innokas harrastaja muka nauttisi aloitttelijan tai ei niin vakavahenkisen tekemisestä? Ei missään. Vaihtoehtoja on silloin kaksi: Ruveta opastamaan ja neuvomaan tai antaa olla ja katsella. Koska valokuvauksessa on kyse muustakin kuin teknisestä suorittamisesta ja kuviin liittyy kuvaajan usein voimakkaitakin henkilökohtaisia kokemuksia, pidän jälkimmäistä vaihtoehtoa parempana. Meistä kaikista ei tule Cartier - Bressoneita eikä balettitanssijoita, mutta lajin harrastamista se ei saa estää.
Nokunneo ilmasii. Jossain vaiheessa sai "kymppikuvista# jättää epäonnistuneet liikkeeseen, eikä niistä tarvinnut sitten maksaakkaan. Kassapöytä toimi aika hyvänä ensivaiheen laadunvalvontapisteenä ;-)
Kyllä mulle viimeksi sanottiin et "Nää kuvat on kyllä ihan paskoja, mut saat sä niitä kattoo jos haluut". Ihan mukava niitä oli katsella kun ei pakotettu Yksi kaverini kävi Mount Blancilla ja sieltä oli paljon kuvia, masokistisesti katselin kaikki läpi kun oli niin upeita maisemia ja kuvissa paikka missä en tod. näk. tule koskaan käymään. Kantsii Juke ottaa tulilientä siinä samalla kun katselee kuvia niin kommentoinnin seurauksena ei ehkä ensi kerralla kuvia enää näytetä
Lähtisin itse juhaa:n ja MikkoK:n linjoille, eli tuliliemestä lohtua hakien pysyttelet hiljaa ja nyökkäilet kohteliaasti
Valokuvista sentään harvemmin tulee merisairaaksi toisin kuin tottumattomien tekemistä kaitavilmi ja videopätkistä .. Vallankin näiden käsivaralaitteiden ja superzoomien aikaan kun kuvaa kieputelllaan miten sattuu on katsomisessa kestämistä.