Jäätävän pimeä paikka kun noiden tornien välistä ei paljoa aurinkoa pääse. Toi on sentään toimistoja, mutta kun sama koskee myös uusia asuintaloja. Ainoa mitä näkyy on naapuritalon seinä.
Samanlaistahan se on vaikka Helsingin ja monen muun kaupungin vanhoissa sisäpihataloissa. Rapattua tiiliseinää tai naapurin ikkunaa saa katsella omasta ikkunastaan.
Rahastahan tuo on pääasiassa kiinni, eikä välttämättä ”nykyihmisen mauttomuudesta”. Erityisesti kaupunkialueella tonttimaa on yleensä kallista, eikä sitä vapaata tonttimaata välttämättä ole edes kovin paljon tarjolla, joten täytyy rakentaa tehokkaasti. Jos rakennettaisiin väljästi vaikkapa joitakin koristeellisia jugend-tyylisiä taloja tms. olisi vaikea löytää niille maksajaa. Lisäksi, esim. tuossa kuvassa olevat talot sisältänevät toimistotiloja ja niissähän tehdään yleensä töitä, eikä katsella ikkunasta ulos naapuritalon seinää. Ihminen joka kuvittelee, että talojen arkkitehtuuri on kiinni vain ja ainoastaan ihmisten ”kauneudenkaipuusta”, tai sen puutteesta, on kyllä aikalailla todellisuudesta vieraantunut.
Asuintalojakaan ei rakenneta sen vuoksi, että ihmiset saisivat asuntoja. Niitä rakennetaan sen vuoksi, että rakennuttajat saisivat voittoa. Päämäärä on toinen. - Tosin, just nyt kauppa ei oikein käy, uusissa taloissa on paikkakunnasta riippuen aika paljon myymättömiä asuntoja.
Verottajalla on tietysti mahdollisuus ohjata suunnittelua. Itävallassa tiettävästi rakentaja saa verohelpotuksia rakentaessaan arkkitehtonisia perinteitä kunnioittavia taloja. Edustaako tämä sitä, en ole aivan varma.
Niinpä näkyy. Täällä työpaikkakunnallani asuntoni lähistölle valmistui juuri viime Jouluksi uusi kerrostalo. Siellä on vielä kuusi myymätöntä asuntoa ja kaikenlaista tarjousta siellä on ollut tarjolla. Lupaavat esim. hoitaa asunnonostajan vanhan asunnon myynnin ja saa asua uudessa kodissa pari vuotta ilman yhtiövastiketta jne. Eilen kun katselin ko. talon rakentaneen rakennusliikkeen verkkosivuja, niin yht’äkkiä näytölle ilmestyi ilmoitus, että jos ostat asunnon tämän kuun loppuun mennessä, niin 20 000 € hinnasta pois. Vielä korostettiin, että saat tämän tarjouksen vain yhden kerran. Epäilin hetken, että onko jokin huijaus, mutta vastasin tarjoukseen ja nyt on asunto varattuna ja saa miettiä kuukauden loppuun asti. Ilmeisesti on hinnoissa ”ilmaa”, kun voi tuollaisen alennuksen antaa(??).
Onhan niissä oltava, eihän rakennusliike muuten kannattaisi. Jotainhan sen on liikevoittona saatava. Tilanne lienee kuitenkin se, että nyt korkojen noustessa rahoituskulut alkavat olla ihan oikeita kulueriä. Tavarasta pitää päästä eroon, vaikka sitten katteista tinkimällä.
Kaavoittajalla tietysti vielä enemmän. Kaavassa voidaan edellyttää melkein mitä vain, tietyn tyyppisiä rakennuksia jne.
Kaavoittaja sekä grynderi tekevät usein yhteistyötä. Silloin täälläkin toivottu rakennustaiteellisuus ei välttämättä toteudu. Sodan jälkeen asuntojen tarve oli suurta siirtoväen asuttamiseksi ja silloin ns. Suomitalo rakentaminen toimi. Nykyisin meillä rakennetaan harvaan asutussa maassa pienille tonteille ja seuraus on funkkis-tyylinen arkkitehtuuri. Helsinki-talo – Wikipedia
Kaavoittajan ja grynderien saumatonta yhteistyötä kyllä tarvitaan, että lähes asumattomassa maassa saadaan tonttien hinnat pääkaupunkiseudun tasolle. Jostain Sotungista kun katsoo koilliseen, on Kouvola seuraava asuttu paikka. Vastaavasti lentoasemalta luoteeseen Vammala, jos linja vedetään Forssan ohi. Pusikkoa riittää... Suomessa on noin 16 asukasta per km^2, vaikkapa Tanskassa 138.
Helsingissä on saanut viime vuosina ostaa ns. omakotilalon tontin halvimmillaan noin 160k euron hintaan. Silloin on ollut kysymys jo olemassa olevan ja rakennetun tontin jaetusta puolikkaasta alasta. Tuntuu kalliilta, jos on vähön rahaa, totesi eräs kameramyyjä, kun ihmettelin kerran erään kameran hintaa.
Näinhän se on, että ne halpa/kallis määritykset riippuvat usein määrittelijän omasta taloudellisesta tilanteesta. Tuotahan käytetään myös jonkinlaiseen myynninedistämistarkoitukseen. Aikanaan kävin silloisen naisystäväni kanssa kuuntelemassa lomaosakekauppiaan myyntipuhetta, ja jäi mieleen myyjän tokaisu: ”Tuskinpa teilläkään sitä rahaa hirveästi on”. Tuossahan ilmiselvästi yritetään vedota ihmisen mahdolliseen turhamaisuuteen, että tulee halu näyttää, että rahaa on ja tekee siksi halutut kaupat.
Tuttava peri tontin Vantaalta, aika isonkin. Rakennuslupia ei tule heltiämään, alue on "maatalousmaata". Perunaa saa viljellä... Kaavamääräyksillä pidetään tonteista pientä pulaa yllä, joten hinnatkin pysyvät korkeina. Maatahan noin periaatteessa on tosiaan vaikka kuinka olemassa, ei siitä mitään pulaa ole edes Kehä III kulmilla.
Kehä III kulmilla maata varmaan vielä onkin, mutta esim. meikäläisen Helsingin asunnon ympäristöstä jatkuvasti pienennetään alkujaan melko isoja puistoalueita ja rakennetaan uusia kerrostaloja vieri viereen. Miksihän ei vaan voida todeta, että alue on jo täynnä, eikä uusille taloille ole enää tilaa. Tilaa tehdään myös siten, että on ruvettu purkamaan esim. 1960- ja 1970-lukujen taloja pois ja rakennetaan uutta tilalle.